~se vielä viepi lapsieki kum pahoin sattuu, vetehini~
~sitä lyytä ov vielä nytki se kivi siinä, ei se ole liikkut~ (sitä lyytä, lyy)
~hukku vei lambahan~ (omat hukat, vieraat lampaat)
~kuore viöy toizen maguzeksi rokan~
~virunda vei väet, lihat~
~viikattehess on terä, varsi ta kynä ta nive~
~viikattehen nive vuoltih vesipajusta~
~oli semmosie lyhytvarsie viikattehie, niitä sanottih lysiksi~
~vikateh pidäy hivuo sieralla~
~terän suu jyrkkeni, jo pitäy vikateh liipata~
~vikattehel pideä niitteä kykkyizilleh, a stoikal seizoi~
(viikatteet ja stoikat, lainasanoja molemmat)
~rupieu jykiekse kun on kaikki tsiisto mänty moan emäh~ (tsiisto eli suku,
vrt. siito, siita)
~ta kaksi on auskarie, ta viiksiluut, kaksi ol leukaluuta~
(hauen pääluissa)
~miä viyhän viiksinpuuloila langoa~ (viipsinpuilla)
~tuo viiksimpuut perttih da viiha langat~
~viiksimpuuloiz on kaks korvatsindu, hangattsuine, puazmupezännuoraine~
~sit kezrättyy ne viihtetäh viiksinpuuloil~
~viiluparzi on ezmäine parsi, kumavusparrem peäl, pitkin kodih, ottsuseinäz
da peräseinäh~ (hirsimökin päätykolmion hirsiä)
~lentokaloa pitäy viilahasta soutoa~ (ripeästi, lentokalat, vrt. hyppivät)
~sumkaz on viilehteksed~ (viilekkeet, kantohihnat)
~kasselin viilehys~ (kontin)
~kisan viilehys~ (repun)
~yks viileksie, toine ombeloo~
~vattsoa viileksie kivisteä~
~seären viilelmyz~ (viilletty kappale)
~täz on kai viilemized, mi oli viildäveä~ (viilletyt nahat)
~viilendyveittsi on hoikku, terävy~
~männä viilettäy~
~hiihteä viiletteä~
~viilettäy toizel, itse ei voi viiltä~ (toisilla teettämisestä,
ei kuulu suomeen)
~viileni seä~
~viilie seä~
~viilie tuuli~
~viilie vezi~
~k on ombelijoa enämbi, sid yks on viilii, toized ombeliad~
~nerokaz on sobien viilii~
~tuuli seän viilisti~
~mie hänellä jalgoja myöte viilen jalatsit~
~ennem poigoa elä paidoa viile~ (lapsen syntymää, poika=sukupuoleton sana,
vrt. poikue)
~sobie kuvie myö viilläh~
~parahitem om paida viildy~
~hyvin on suappuat viildy~
~i ruvetah siidä vuattiesta viilömäh kuadieda, piälystiä, kem midäigi~
(piälystiä eli päällyskintaita)
~kengeä viiltäh~
~pidää paidu viillä da ommella~
~täs nahkas pidää kengih sääret viillä~
~viili sumkan~
~viilöy pagizou, ei ole uskottavoa hänem paginoa~ (puhuu perättömiä)
~jo algaa viiluo salvua~ (päätykolmiota)
~viilo nostettih tänäpäi, terväh ruvetah kattamah~
~viiloparzi~ (katon kannatinhirsi / päätykolmion seinähirsi /
kurkihirren suuntainen kannatinhirsi)
~heän oigieh viildäy~ (suoraan)
~kerdu viildeä kaks kattsuo~
~pajut tuloo lunda viildämäh~ (reen pajut, hangessa)
~regi viildeä lundu matkatez, kai poikispuolizis peälitsi on lundu~
~viiltöä venehtä~ (pitää perää)
~suvez on tuulen viima~
~lasse verestä viimoa perttih~
~tsihvan viima mäni peäh~ (tsihvan eli hään)
~mostu hyveä tulov viimoa pertih, ustu ku avoad~ (ustu eli ovea)
~anna viimad vajehtuu, piiluizelleh pannah uksi~
~tule tänne tyyneh, älä istu viimas~
~viime sodah kuoli velli~ (vieraat pakkosodat, tappaneet valtavan määrän
suomalaisia, omat sodat=pieniä heimokahakoita, vastakohtia)
~tuulda viimoaloo~
~tuulen viimaine~
~viimakko seä~
~viimastui seä, vilustih~
~vilulta viimoau~
~mistä päin tuulda viimoau~
~vilul viimoau lattiez~
~peädä viimoaa, vähäl kivisteä~
~istuokseh pidäy tuulen viimattsimeh~
~viimavui tuuli~
~mie näin kyllä viime talvena, kevättalvella unen~ (enneunen)
~poltandoa ei heitä hos kui äjjäl rygii, viimezel kuoloo~ (tupakan poltantaa)
~viimi vuodena itse loadi~ (poika reen)
~viimiseh sih parvakivekseh, jottei vaim mitänä pistyis sihi nuottah~
(nuotan kivekseen, tehtiin taikoja)
~pualikoittuu viimine kerdu huuhtottih~ (pyykkejä)
~tänäpäi on ku viimoi sygyzy~
~tuuloo viimottaa~
~sitä ei teäl ollun kyllä ijässäh niinkun nyt näillä venäläisillä jotta viinojen
kera männäh kalmismoalla~ (vieraiden tapojen alkuperää)
~jos oli kontier rasvoa, tahi siitä soarvar rasvoa~ (voiteeseen)
~regi koadui viipahtih, pitkäl palal~
~leikkua möykyz viibalo~ (limpusta)
~leikkaa lapsel viibaloine~
~syös tämä viibaloine, sit kazvad~ (lapselle)
~käil viippai minuu, pyrritti yhtez matkah~
~tsibid biibetetäh jogirannas~ (rantasipit)
~olis toal biibetti, randatsibi, g ei maks ambuo~
~viipilline puu~ (vino)
~kaksi viibostu muroitti~ (viipaletta, liemeen)
~kätty viippailou saugailou~
~viippavus pidäz ellendiä~ (viittaus, ymmärtää)
~taivahaz viippizin kirbuou pizarehed, tuuli ottav vallan~ (sataa vinoon)
~mie jo viipsiin langat~
~viipsimpuul viipsitäh langoja~
~viipsimpuihi langoja viipsitäh keräldä~
~midä häi käil viiputannoh, meidy kuttsuu sinne~ (viittoo)
~kun vain tytön luona viipynet~
~mie olen jo tänä piän viiriembi~ (vireämpi, taudin jälkeen)
~koko päiväv viirin jotta eikö sattuis kulkomah~ (viirin eli väijyin,
jotain eläintä)
~pyssyn kera viirim mettsuo~
~kun keämittäy, viirikkie pitäy panna~ (kiertää lankaa käämille)
~zelentsy heinis viiristeleh~ (sinisorsa)
~piekloit metsässä veteliyvyttih, viiristeliyvyttih~ (pieklot,
vrt. piekana)
~hukku viiristäv vazoi metsikön rannas~ (vaanii poron vasoja,
oikean suomen luontoa)
~viiristeäheze peittoh viiristäh hukku, lähembäks vuottau~ (menee piiloon,
vaanimaan, hukkien elämää läheltä seuranneet)
~kasi viirittäy hiirtä~ (väijyy)
~pahoi viilitin, käzi särizi~ (viilitin eli tähtäsin)
~viirukkoa om paijanhiemaiz da rinnois~ (koukeroita, kuvioita)
~mado nigelöittäv, viirukkaizil projjiu~ (vrt. tekee viiruja hiekkaan)
~viirukkakirjaista voatetta~
~mado viirukoittsoo~ (mutkittelee, kiemurtelee)
~jänöi juoksov viirukoittsou~
~ei voi kaikkie veällä voittoa, vain pidäy viizahuolla~
~viizahembaizeh loaduh pidäv eleä~
~viizahuttu pagizou, sanoi toiziz ottelou~ (viisaus=toisten sanat, lainasana)
~on niiv viizas ku repo, händyä puuttuu~
~sotku on viizas lindu~
~pottsi da rebo kiissettih, kumbane heist on viizahembi~
(pottsi eli mäyrä, eläinsadut)
~reboi on ylen viizas~
~elä velli viisastele~
~midäbä vie viizastelet~
~oigeim pahalda tunduu kun rubiu viizastelomah~ (viisastelun vieraudesta,
ylpeyden / röyhkeyden muotoja)
~silmä vai välttyy, viizasteloo~
~hukkoa viizastoa pidäy suahez~ (petkuttaa)
~heän ku roavastuu ni se viizastuu~ (lintu)
~min lapsi kazvaa, sen viizastuu~
~kossossa om miula viisi solkie~
~mie nouzin särkällä da matkazin pitin särkköä~
~kazi sai viizi pojaista~
~ka viizi värtiniä kezräin~
~oli meidä viizi, kuuzi, pereh suuri oli~ (omat suurperheet)
~viijen kesse~
~nuar on vijjel säigehel punottu~
~luajitah kolmeh kapien sijah viisikanta~ (viisikantainen tähti, taikakuvio)
~kätkyön laidah laitah viiskandani, yönitkettäjäh varoi~
~eräs pidäy tiähtenny viiskandazen omil brujil~ (tähtenä eli taikakuviona,
brujil=tavaroille)
~meilä loajittih viiskulma puuh kun ukko jyräsi~
~olem mie näget niidä semmozie viizinkymmenin~ (kokoisia peuralaumoja,
vrt. kanadan viisin tuhansin, oikea luonto säilyi pitempään)
(lähe: karjalan kielen sanakirja osa 6)
