~laskuja~

~sagarvonnahkaz annettih viizinkymmenim markoin~ (saukkojen
sukupuuton syitä, rahasta tekeminen=ei kuulu suomeen,
tai ylipäätään minnekään)
~viizikymmen vuottu ku puuttuu eliä ga paraz igä on eletty~
~viizinkerdaine niitti~ (lanka)
~viisie satoja panima ku yön seutuja ta puolin netälittöäin olima~
(ansoja, puolessa viikossa)
~pertti meilä oli viisseinäne, yksi puoleh, toine toizeh,
seinä kessellä oli~ (väliseinä)
~viiziteräine tuuldohursti~ (viiden pietimen levyinen)
~niistä ei kotih käyty öikse, ne oli loittona~ (metsäpirtit)
~kalinammarjan lehti on viistsippani kui koirankäbäni~
(tsippani eli liuskainen)
~viizyöhini lapsi~
~viizyöhizel jeäl voiji jo astuo~
~viizyöhiine diä jovez on~
~enne vahnaz rahvahii riputettih viisselittsöih~ (ripustettiin
hirsipuuhun, "oikeusvaltioiden" alkuperää, kaikki vastaan
laittaneet / kiinni saadut tapettu)
~viistot pannah helmoil~ (vinokoristeet)
~se pitäis olla luiska melko paljo, ta joka suunnalta siitä
yhteänne päin sinne viistäytyö~ (tervahauta)
~tänä vuonn on hilloida viidoiz~ (hilloja, viita=tiheikkö,
tiheä kangasmetsä)
~viidu on kuivupohjane näreikkö, korbi on suopohjane~
~miittumiz vijjoiz astuin~
~viid on äjjäl tihkei, läbi tungiekseh ei sua~
~sigisogenah om puudu täz viddaz~
~viidal on emäh tytär~ (tulee emäänsä)
~viidalleh on velleh jyttyz~
~viidahikko on tihkei puuzikko, madalembi viidoa~ (kko-pääte)
~ota vittsa viitaselta, oksa koivun notkelmasta~
~viidaza mettsä~
~viidupuut on kestävembät, laihembannu jovvutah kazvajez~
~viidupuu on soihkei kuuzi~ (suora ja tasainen kuusi)
~viidazikoz om puud vai lain korgevutteh~
~linduni viitskahtih~
~linduzed viitsketäh~
~veitsellä piirretäh näin tästä viiva ta näin ympäri jotta ne
siinä poltinoina soahah ne petäjät~
~tavotteli talvi ilma, vilu ilma viivytteli~
~vijalleh mäni jalga~
~emm ota vijalleh, kuzgi otammo vai puuhuon~ (omaa metsän
hyödyntämistä, ei vioita metsiä, vrt. mannejen "avohakkuut")
~vijanalaine puu, onzi~
~vijatoi olen täh azieh kui tuohus~
~käzi nyrvähtih vijattavalleh~
~vijoitteleh minum peäl häin~ (syyttää, moittii)
~ei pie ni kenem piäle vijoittellakseh~
~se kumbani vigoitti pedran se sai kielen~
~käen vijoitin~
~elä vijattomoa vijoita~
~leppä lepästä vigua nägöu~ (sanonta)
~räken viga on dallaz, pidäv valgiesammaldu tuvva~ (tulehdukseen)
~kolmatta kuukautta ni kum miulta tätä jalkoa kivisti, eikä mitä
vikoa tullut muuta kun sitä kivisti~ (vrt. paranemisajat)
~syöjän viga on, mahas purou~ (loismadoista)
~muston viga on, em musta kuh kohtah heitin~
~hiän on vejestä vijalla, kun ei ole pezietsen, on maraudun~
~toizem peäl vigoa älä lykkeä~
~vihahizesta käudih akkaziel luo~ (akkasien eli parantajien)
~hammas on viganani, mussaks männyt~
~lindu vigavui ambuhuo~
~lindu vigavui, va ei muah tulluh~
~roandoa vigavui, dovarisan sai~ (tyrän, vieraat työt=vieraat vaivat)
~vigavui puu, muadu vaste virui~
~vigelehtäv veneh, pereä et pie hyvin~
~koira vikeldelieteh bokal da toizel~
~laps lattiel vikeldeleh~
~vikeldih laps kätkyöz eäre~
~lindu tsukkelih vikeldyi~
~jagavuz on vigelölleh, tukat kedä kunne päi~
~vigelä veneh on soudoa, ku on lyhyt~
~vigelö jogi~ (mutkitteleva)
~jänöi juoksov vigelöittäy~
~telkän siivet vikettäy, kun lentäy~ (vrt. sotkan)
~sie vie, mie vigizen, itse puolen mielelleh~ (sanonta)
~miun tiettoni on silmäl vikkelä, jallal sukkela~
~vikkelöittäy, ei sano kohti~ (viekastelee)
~viglahtih lindu tsukkelih~
~katso mado viglahtih toah~
~kieldy viglailou, juvva tahtou~
~se on kezä, do viglin kuulima~
~vigli pezästä vilahti~
~suol vai mätäs sulanoo, ga vigli jo viglitteä~
~vigli se rannoil pajattau~
~onhai ku vigli, jallat pitkäd~
~vigli om moine moanitelemah~ (viekas)
~se on vigli, viizaz on~
~eikö se suokurvittsa sama lintu ollun ku se kevöällä laulo jotta vikli,
vikli, vikli~
~vigli, vigli laulau~
~vigli, vigli lugou~ (viklon ääntelyä)
~viglinkuul on kaikiz dugein nuoril naizil tirpoa~ (viklinkuu,
vrt. etelästä tulleiden kaskiviljelijöiden huhtakuu)
~häin sanou, hygly, hyglyy, hyglyy, sid naine hyppeä peäle~ (viklin
sanoessa, yhistetään lempeen, vrt. ensimmäiset lämpimät päivät)
~häi on gu viglimpoigu viizaz~
~ku se viklitti sielä jäijel lähtiessä ni sanottih jotta jo viklin situin~
~vigli viglittäy~
~miun viglitti hyvin~ (huijasi)
~vigli vigliöö~
~ku vigli vigliöy, on havvin kuvun aigu~
~hiired läbi aijaz vigletäh~
~vigluttau peädy kui kanahaukkaine~
~viks ed voinuh tulla, ku vuotimmo~
~varoid on padin lövvetty, räätskehen kera lennelläh~ (vrt. raadon)
~minuu vuotti kuolendale, konzu tulin i järgieh kuoli~
~jalkoah vikou~ (potee)
~siitsu on viguroil~ (koristekuvioilla)
~vigurakirjani paikka~
~kirjuttav viguroitsou~ (kirjailee kuvioita)
~mado viguroittsoo~
~heitä viguroitsuz, sano kohtalleh, älä puno sanoi~ (viekastelua
oudoksutaan)
~ei pie kohti juosta, sit pidäy viguroittua~ (käärmettä pakoon)
~päivällä kun olim metsässä ni näkyy vilahtelou kontie~
(oikeat metsät, täynnä elämää)
~tuli vilahtelieteh ikkunah~
~heiniköz mado vilahteleh~
~en muista, läbi piässä mäni, vilahti~
~lindu nenän edeh lendi vilahtih~
~mado vilahtih puutukun ual~ (kyiden määrästä, paljon havaintoja)
~vilahtuz nägyi mavon~
~tuli soadih vilahutettih~
~silmie vilahutti miuhpäi~
~vilakko ilmu~
~vilakko tuuli~
~mettsä vilajau silmissä~ (vilisee)
~suksella veikkoni sitä hiihettih jotta vilasi paikat~
~kaloja huttunah on, ihan vilajau~
~ka näin vain vilajau~ (salamat)
~koiralla händä vilajau~
~veneh tulla vilajoa hillah~
~mado vilajau~
~mado katso vilajoa kiviköz~
~pertin vilenendän varain, lämmitin~
~seä vilendelieteh yölöiks da päiviks lämmittelieteh~
~vilendeles seä~
~ilman vilendi~
~tuuli seän vilevytti~
~sinne vilevyi mado ruoppahah~
~vilhakka~ (mänty, pitkä ja solakka)
~pedäjäd om pitkän vilhakat~
~vilhakkakazvoni lapsi~ (nopeakasvuinen)
~vilheikkö~ (pitkiä ja solakoita petäjiä kasvava kohta)
~vilho~ (pitkä ja solakka puu)
~vilho pedäjä~ (vrt. velho)
~vilho puu~
~vilie siä~
~vilie tuuli~
~vilie vezi~
~viliesti tuulou~
~viliekkäli tuulou~
~voate ku viliellä pannah, se valguou~ (keväthangille)
~akat pandih vaattied biliellä~ (b=v, vrt. samojedikielet)
~seä on viliembäni~
~tuuli on ihmastu ku viliembäine~
~ho vilizijä, musta mado, kuloz alattsi kävelijä~
~katso vilizii nägyy toaz~ (kyyn kiertonimiä)
~mado vilisöö männä~
~doga kohtu täyzi maduo vilizöy~ (kyiden kohdat, vrt. matosuot)
~vilizet gu mado~
~hukad vilistäh peril~ (hukkaperät, oikean suomen jäänteitä)
~kos sellyksekse pannah, ga sit pidäy liestätteä vähäine~ (nuoraa)
~villeimyölleh ku on vettä keviäl~ (viljalti eli runsaasti,
sanan alkuperää)
~meil villeldih ylen vähä grettsua~ (tattaria, viljakasvien nimet
lainaa)
~tuli vilkahtelou~
~tähet vilkahellahes kajostoateh~
~päivä vilkahtau~
~tuli vilkahtih~
~vilkahuksen näin, a tundenuh en~
~silmäd vilgahutti miuh päi~
~kulmiz alatsi vilgailou, juzakk on~ (juro)
~ta aina siitä sieltä teäteä sitä vilkasima kattsuo, kun se oli meistä hyvä~
(lapset ruokapöydässä)
~silmät vilkkai miuhpäi~
~tulen vilkeh~
~tähtilöin vilkeh~
~laps vilkisteä uksen ravoz~ (kurkistaa)
~ei meilä vilkoilla syöty, aivan näpillä myö syötih~ (vilkoilla eli haarukoilla)
~vilkat pietäs seinäz, laudaizez~
~viissuaraine vilk om paraz~ (vrt. käsi)
~pantih puita vilkkarikse, puupalasie, niinkun kuplatuksekse~ (pitkän siiman
kohoiksi)
~tuli vilkkoa ikkunas~
~tähed vilketäh taivahas~
~valgie paikka vilkkoa puuloiz välittsi~ (vrt. metsäpyhäköt)
~tiettuo vas silmäd vilkkoa~
~kyllä tiijän tulen synnyn, mist on tulta tuuvitettu, vilkutettu valkijoa~
~tuli vilkuttoa~
~tähti vilkuttoa~
~rukkazet tikutetah lambahan villasta~ (rukkaset=lainasana)
~villoi kezrättih~
~villasta luajitah tsunie~
~villasta kauhtanoja kuvotah~
~pidäz villua suaha alazikse~
~villat kartatah da sit kezrätäh~
~lindu on sadaimella konza vanhat villat pois heittää~ (sulkasadossa)
~villaheinä~ (suovilla, omat villat)
~pelvahan juuret pidää olla villazet, siidä kuiduo tuloo~ (villaset
eli karvaiset, sanan alkuperää)
~villani langa~
~miul on villazet alazet~
~mi lienöö miehijäh, ku kumma urohijah, kun ei koirat haukuttu,
eikä virkkant villahännät~
~nämis hyviz villaizis sukkoa loajim perehel~
~voi ku pöllässyin, kai mäni hibie suurimazil, joga villani om pyssys~
~pöllästyin, doga villaine pystyh nouzi~
~moamakalla siitä käsipaikka ta sukat, ta rättsinä, ta vielä pantih
villakankaskostovoate~ (lahjaksi)
~sillä oli poikie, kolme poikoa ne jälessä juostih niinkuv villakerät~
(karhulla, sukupuuttoon ammuttuja oikeita suomalaisia)
~niitä nahkakintahie piettih villakintahiem peällä~
~valgei villuloadu on naizil jupkih nähte, harmai villuloadu sukkih da
alaizih da vattieh näh, mustu turkkiloih miehakse~
~villapaikat ne pantih peähäs, ta siitä soali pantih harteilla~
~puupuikkoloil ennen sarfoa nieglottih da villapaidoi~
~villupaidu koukkuizel nieglotah, i kuvotah viijel nieglal, kolme paloa
ommellah yhteh~
~kuku kuku kägözen, kauvango olen kassapeänä~
~turkiz on villupuoli da piälyspuoli~
~villistelieteh koira, onnoakko puroo~
~veneh villottau därvel loitton~
~niitid villottav ombeluksez, mustad valgiez libo valgei mustaz~
~villungane~ (lillukka, vrt. karvaiset marjat)
~se on villuri katso~ (pitkäkarvainen koira)
~teähted vilmahtelou~ (välkkyy)
~kuvahaine vilmahteleh seinäl~ (varjo)
~tuli ikkunah vilmahtih~
~hukku vilmahtah~ (vilahtaa metsässä, kadotetut hukkametsät)
~vilmahuo tuli~
~tulda iski vilmahutti~
~tuldu vilmai pihal i kadoi, päretuli~
~tuld iski vilmai~
~tulen vilmeh~
~tähen vilmeh~
~veen vilmeh~
~teähtilöin vilmeh~
~allod vilmoa päiväpaissol~ (välkkyy, vilkkuu)
~teähted vilmetäh taivahas pakkaizii vaste~
~vezi vilmau päivypastol~
~tulda isköö vilmuttoa pyhällä~
~tuldu vilmuttoa~
~tuli vilpahtih kyläz~
~vilpahtuksen näin, en tie, ken oli~
~hukku vilpastui eäreh da seizatui~ (seisahti odottamaan,
hukat=omat koirat)
~vilberö om peälittsi keldani, alatsi valgie~ (hapero)
~salbamon tagan vilpistellähez lapsed, perttih ei tulla vierahan aigah~
(piileskelevät)
~on valgiedu vilboidu dai sinisty dai ruskeikettustu vilboid~
~vilvoi, piälitsi sinittäy~ (haperojen värejä)
~ylem pienii vilbozii ei maksa kannella~ (metsästä)
~kun vain ei vilppie pitäne~
~vilpittä sanon juuri~
~vilppi ku ovvostettih, eär työttih~
~vilpim pidi sulhaizez, pippii andoi muil~
~vilppihyten händ ei ussota~
~tulda vilskuttau, konz on miadun~ (taivas maatunut, mennyt mustaksi,
vai majautunut, mennyt umpeen)
~viltsah kazvoi hammaz~ (vinoon)
~mado sugelehtoa viltsinvältsin~
~jouhittsu viltsisteleh veiz~ (vrt. jouhisorsa)
~viltsisteleh, ylen niuhah syöy~ (konstailee, venkoilee)
~vilu tulou nim pitäy lähtie kiukoalla~
~a vilu on talvel, vai tullau perttii~
~viluo värähtelieteh~
~viluissah on~
~keveän aiga oliz a on vilut tobiet~
~vilul ei lähe, kevöäl lähtöu~ (tuohi)
~syyzraiz on lämbimäksi, kevädraiz viluksi~
~pilvet savizoo matkoaa, vilun kauhakk on~
~vilun hengi kävyö perttih~
~sie on pimei da vilu~
~viluu ikkun andau typpimätöi~
~hengi viluu pölizöy pertiz~
~kävelit vilus, ga rygimizen sait~
~päivän vilus olet, da ehtäu räkkeh tulet~
~niin ov vilu pirtti, jotta henki näkyy~
~ta vilu seä tuli~
~mie juov viluo vettä~
~se miun kotah vei ta valo sielä kovassa milma veillä,
ei aivav vilulla~ (parantaja)
~vilu ilma on tänä peänä~
~tuo miula vilua vettä duua~
~pohdane seä on se vilu seä meillägi~ (pohjantuuli)
~yhteh puoleh loaimma lämmindä vettä a toizessa viluo~

(lähe: karjalan kielen sanakirja osa 6)