~laivat purdehen vuo käydih~
~hänen vuoh piäzin elämäh~
~ajjan vuoh hillakkazeh kodih kerrytäh~
~sorkad on ku pedran vazal~ (hoikkasäärisellä tytöllä)
~vuolazu koski~
~vuolazu jogi~
~Vuonnisessa vuolahassa, pirun pitkässä perässä, hauvin suolen
soilukassa~ (pirun eli hauen, haltijoiden hahmoja)
~kuulin ku kukko lauloi, iloittsi izännän lindu~ (vieraat kukot,
vieraat isännät, kaikki lantalaisuuteen liittyvä lainaa)
~en voinuh vuolas nousta, engä haigija havattsuo~
~nagrehen vuolehtestu pannah rokkah~ (lohkoja)
~lai vuolehtestu liemeh~
~vuolehteskirjane~ (ruudullinen)
~pane kalah nagrizvuolehukset~
~vuoliene~ (kastikka, heinä)
~vuoltih hienokse~ (nauriit kukkoon)
~min vuollen soau, sen nuollen syöy~
~ka mie pihlajua vuolem piiks~
~vuoltes hoikan lastuzen otad, a vestäjes suuren~
~buoli voimattomuz razvad, ku yhted luupalad jeädih~ (b=v)
~on se vuomakko miez, liddaks rubei elämäh~ (hulttio, elää liikaa)
~vuomaz lapsi~ (virkku, vallaton)
~ylen on vuomaz lapsi, ei yskäs pyzy~ (sylissä)
~oli hyvä miez da vuomastui~ (joutui huonoille teille)
~vuonnelo~ (toisella vuodella oleva naarasporo)
~liikku vuoret, liikku voarat, kaikki kallivot täräsi~
~kaikken suurimal vuorel, midä mua ilmaz om mägie~
~astuu suuren vuoren rintah~
~toizenn yön tuli keskimäzen vellen vuoro vardojja~ (vrt. omat pyhäköt)
~pagizou tsoperdau, ei vuota vuoruo~
~anna miul suun vuoro~
~ta niitä kun on siitä äijä ni ne kun siitä jokahini vuorostah sanou,
ni se on siitä semmoini eäni jotta kuuluu~ (muuttolintujen laulu)
~vuorostundan vuottau~ (sateen loppumista)
~heitti vihman, katso jo vuorostih~
~vuorostu ilma~
~vuorostui ehtäkse~
~vuorsovoajin~ (kolmannella vuodella oleva vaadin)
~otti matkoja vähäsen, astu vuojen, astu toisen, astu kohta kolmannen~
~mie nelläkymmentä vuotta vardeitsen, ni ken ei käy~ (vrt. omat pyhäköt)
~min kerdoa kukahtoa, sen vuozie eleä~ (käki)
~tuuvah liuhtehen kodih i pannah jumaluglah i vuuven siinä pietäh~
~joga vuottu puu syyn kazvau~
~vuozi toine menöy ka heitetäh mutsoin katsondu, vanhaks menöy~
(mutsoin eli vaimon)
~joga vuottu puu syyn jämenöy~
~kaheksas vuosi on mieheni kuolemasta~
~vuotta jällez izän kuolendoa mänim miehel~
~vuuven aloh sammalduu~
~toissivuodena do olima, ei ollun se mulloi~ (viime vuonna)
~tänä vuonna nouzi ajjoih, vuozi miitys tulou~ (uusi kuu)
~elä tervehen uvvel vuvvel~
~onni uuteh tupah, hyvä vuosi vierahiksi, tuulen kuivata ta vein vanhantoa~
~emmä vuota vuositsotalla~ (vrt. tolkulla, kaupalla)
~vuodai veneh~
~vuodai aste~
~se on vuodamatoi veneh~
~vuotandukohtaz ei olluh, kus käskin vuottoa~
~olis hänen vuotandaigu, midä ei kodih tulle~
~vuotehini lapsi~
~puolivuodehine laps on, ga on ku vuodehine~
~vuodehizet piimmö da i kaksivuodehized, piämmö kolmivuodehized vie~
(muistajaiset)
~ta niihän tuli siitä siih rauhnalla ta alko syyvä sitä, aina kuuntelou ta vuottelou~
(karhu haaskalla)
~pidää händy vuotella, yhtes menemmö~
~päivy päiveä vuottelemmo~ (päivästä päivään)
~hoikasta vuotkusta leikatah halkuo~ (kuoritusta kuivumaan jätetystä puusta)
~lähetäh vuotkuja tukkuomah~
~ne ov vuotkut nimeltäh siitä ne kum petäjän otap peältä poikes~
~veren vuodo~
~veri vuotau~
~kui mi astie vuodau siih kuumenettuo rugua pannah~
~nenä vuodoa tseäräs~
~puine vuodau~
~korvoi vuodaa~
~putsi vuodau~
~vuotimmo dai vuottajaizet söimmö~
~täs sinul vuottajaized, ku tatin kodih vuotid~ (lapselle, tädin)
~vuottamizilleh ollah, g ei tietä, konza tuloo~
~vuottavuimmo, kui tuldih~ (odotus loppui)
~vuotamma huomenista päiveä~
~vuotettih ildapäivän laskuh soahen~
~mimmoini oza vuottau meän tytärdä~
~siid on nämä tedred, pyudä, koppala, mettso~
~vuottoa da tavata on igävä~
~mie vuotin vihmoa, kai oli kieli ulgon~
~täydeläni on, jo soamah vuotetah~ (lasta)
~vuota milma, mie teräväh tulen~
~vuottakkua kodvane~
~sid itse istutto kodah tedrii vuottamah~
~pahaz hyviä ni konz älä vuota~
~vuotin vuotin da vuottoazet söin da piin~ (vuottajaiset,
odottaessa syöty ateria)
~vuoverso~ (kolmannella vuodella oleva poro)
~korvon uurdehet sillä ku voidau, heittäy vuuannan~
~rugoa putsim pohjah poltetah vuuvannan täh~
~putsim pohjad rugatah~
~etto typitse venehty, vuvvatatto~
~kuku, kuku, kägöihyd, äjjängo vuoduttu minä vie elän~
~vyölöidä kuvottih~
~ongo vyö siula vyötetty~
~ei oltu ilmaiv vyötä vanha kansa~
~ainos pidäs pidiä vyö, se on ku haldii~
~minä kedä olen nähnyh, jogahizel om pandu vyö~ (kuolleille)
~vyön kudojez on loimiloin yks agju seinän kotskas kiini~
~vyö vyöllä solmitah~ (vyötärölle)
~se oli vyöhö soatem mitä sanottih jupkakse~ (hame)
~pität hiemat pantih ta, vyö vyöllä~
~pidäz vyö vyöl pidiä kohtuzenn olles~
~hammaz vai suuh roih, dai vyöhyd vyöl pidäy panna lapsel~
~semmoni oli vyölauta millä kuvottih niitä vöitä~ (nauhapirta)
~vyöpirdaine on ykspalahine, piid on ongurdettu pirdupuuz,
loukkoized om piilöis keskipirraz, loukkoiziz on loimed,
toized loimed om piilöim välilöiz~
~jupkan vyödelys~ (vyötärys / vyötärönauha)
~päresarjaz on järied, kahtem pärien levevyöt päried, riem piduhuot,
nelli vyödelyst on vitsoil poikkizin~ (reen irtopohjassa)
~vyötsin om bokkuluuloi alemba, keskin on ylembä~
~soav voattiet vähemmäkse ne märät voattiet alta ta, peäsen kiukoalla~
(lämmittelemään)
~vähembi pagize, a enämbi duumaitse~
~vihma tulis, ni muakirpud vähettäis~
~elod vähenöö~
~vetty jovez väheni kezäl~
~tuuli väheni~
~vihmu väheni~
~vähilleh rengin saim mustoidu~ (melkein sangollisen)
~tämä pideä roadoa tänäpäi, emmo jätä kessen~
~vähin syöö, ei ole terveh~
~männä ku vähjysti kondie, mie jällesti männä tangaroitsin takka selläs~
(oikeat metsät)
~ei itetä osan vähyttä, itetäh osattomutta~
~pyynliha oliz magie syyvä, ga vähyz vigoa~
~näillä miän mailla ei halla kohuo vähällä tolkulla~
~ei sidä piädy, kudamaz ei vähiä mieldy~
~mie kun en aivav väheä tottelekkana~ (tottelemattomuus, vapaiden ihmisten
piirteitä, vain orjat kuuntelevat käskyjä)
~vähäs viga ku saves pada~ (sanonta)
~tänä vuonnu plokahtih mustoid enämbi~
~saksuvui voi, vähih meni~
~pahkastauttsa ei vähällä murene~
~suosoareksil olimmo, odvi vai peäzimmö~ (eksyksissä, kotiin)
~vähiz vai ei kirbuo vedeh, kuikanjäitsäd, vezirandaizeh muniu~
~vähähajuine~ (ymmärtämätön)
~vähähengini~ (voimaton, kipeä)
~linnullihoa kuivatettih kiukoassa, suolattih vähäni ta kuivatettih kuivakse,
nin se ei siitä pilautun~
~se on vähäzen kummallini azie~ (vrt. vieras)
~siih halkoja illalla vähäni pantih ta moata köllöteltih~
~pajata sie, tsikkon, mie hodi kuundelen siun hyvie virzie~
(hyviä eli omia)
~hyvä poiga lienöy ku vähäzen mieldyy da vagauduu~
~ruhkalangat tullah vähäistä paksummat seämilangoa~
~pikoi vähäzel pölähytti vihmuo~
~jo vähäzel heittiäkseh nouzuvezi joves~
~vähäzel tuulou~
~vielä lunda panou, häipättäy vähäzeldi~
~vähäkuuloni~
~mie vähäldi olen kovakorva~
~onhan sitä omoatuntuo teälläki vähän~
~vähä ov varoa venehessä, kun tuulomah ruvennou ni täyttäy~
~vähän vain vettä pirotteli~
~sotkam pezassa on äijäldi puuhhoa, koskelam pezassa vähä on~
~vähän verran panou lunda~
~ilda ku rubieu vähä pimenömäh ni se on ildahämyne~
~vähä on aigoa, en jovva hätkeks olemah~ (pitempään)
~vähänägöni~
~vähävarain on veneh, upponi äjjäl~
~tuikkajen tulet palaa, väikkäjen vävyt tuloo~
~väiskie paijankaglusta~ (väljä)
~elä mäne katolla, katso väinäyvyt sieltä~ (putoat ja satutat itsesi)
~vanhu vähän väistäy, enembän musau~ (jaksaa, muistaa, väki)
~väisti~ (västi)
~kuu on kiurusta kesäh, väistärikist ei vähöänä~
~väistärkarva on ketussa, se om pitkä karva siellä lyhyem karvam peällä~
(lähe: karjalan kielen sanakirja osa 6)
