~väittelöö, tuloo laps~ (ponnistaa, synnyttäjä)
~väitteliete~ (sanottiin synnyttäjälle)
~sulah muas sah väittelemmöz, en heittäi~ (luovuta)
~kun ei väitä, ga sini laps ei synny~
~vuassu ku pannah jandumah, se väittyy~
~tsoaju väittyy~ (hautuu, vahvenee)
~tsuaju väityi~
~niin om kova maha, pidää väityttiä kui lapsen suajes~
~tsoaju pideä väitytteä~ (hauduttaa tee)
~ku väitändän heitteä, sid ei lapsi tul enämbi~
~oli enne vägytty minulleni, ga loppih vägyöd, vanhus ku tuli~
~ei pie ylev väkev nostoa~ (liian painavaa)
~väkeldeleh laps, ei uinuo~ (pyöriskelee)
~lapsed väketetäh itkietäh~
~kevättuul ei ole syystuulen vägevytteh~
~tsoaju vägevyi istues~
~hauki ov väkövä kala~
~yhtä Karpan kontieta olima, niinkun toa Karhuniki neät nin
sehän on aika väkövä tuoh työr roantah, ta samoa sukuo~
(kontiosta polveutuvat suvut)
~vägevä on kondie metsäz~
~hot pieni on, ga vägevy on~
~lihasyömin on vägevin~
~tsaaju on vägevy, minä en mostu vägevää juo~
~se hyvin semmosissa väkövissä seisoupi, virrankäyntihenki miss on ni virrassa~
(lohivirrat, oikean luonnon aikaa)
~vägevä virda~
~vägevä tuuli~
~ilehyz ei ole moine vägevä kui ihassus~ (vrt. ilahtua)
~uni kaikiz vägevin~
~vakkinaista tuloo, vägevästi haukkuu koira~
~vägevästi tuulou~
~vägevähkö on vie vuassu~ (kalja)
~vihmazesta mua vägeudyu~
~väki vuotti uutta kuuta, miepä vuotiv veijuvoni~ (laulun sanoja)
~pieni väki vaipuu~ (lapsista)
~mettsäv väki soatih liikkehellä~ (haltijat)
~se kuoli omineh vägineh, ei katsottanuh ni kel~
~tulgua meilä toittsi kuni vielä oletta viässä~ (väessä eli voimissanne)
~omal jallal ku ottaiz da omaz väes~ (omissa voimissa, kuolema)
~mi ollou higie vägie, muga roan~
~tule väikse nostamah~ (yhdessä nostaminen)
~täytty vägie päivy pastau~
~vihmuu täytty vägee~
~täytty vägie huikutti~ (vrt. huusi)
~myö nagroimmo perehel väil~ (perheen väellä, voimin, kesken)
~omin väin elän~
~omil vägilöil eläy~
~hyväz väez pideä konduo~ (kunnossa)
~hyväz väes pideä kalam pyydyö~
~vägi pala om matkua~
~vägi kodvikon vihmui~
~väki pitkä matka rantah~
~on se väki kaukana, virstoa kolmi nellä~ (Peuravuonoon,
jalan liikkujien maailma)
~syysnuotta on väki suuri, monittsi ihan satoa syltä~
~ylen suuri e ule a on vägi tobie~ (kotka)
~savittsu vägi pitk on~ (astiako)
~lendäjes on vägi izo, a ku kädeh otat, sid ongi pikkune~ (lepakko)
~väkijäini se palane~ (mateen pääluita, vrt. hauen, haltijakalat)
~bankk om pyöryzy, vägiäine korkevuolleh~
~vägiettsäine on jo minun poigu~
~hyvin se on väkinäini toista auttamah~
~ei se koira hauku, mi väkisim mettsäh viijäh~
~laps jallaz väkkelehtöä, ei magoa~
~miu sanon siula asien, vain muissa jotta et väkni eteh päin~ (hiisku)
~luoton on merellä luotu, joho puuttu purren pohja, veneh Väinämön väkästy~
~väliän lieu murgina, tirpa kodvane~ (väliän eli pian)
~elävästä igävä on erota, vilusta väliän vierauvut~
~välein vähä väzyy, pian pien uubuu~ (lapsista)
~ennein sano vanha rahvas, jotta ei soa männä etähäkse rihmam pitäjä,
ninkuv välie pitköä jätteä~ (ansalankojen väliin)
~orko, kahen voaran väli~
~suven i koilizen väli~ (kaakko)
~ongo virsta välie taloloil~ (vrt. päivän matka, mannesuomen ja
oikean suomen erosta)
~elä kandah aja, pie pala välie~
~mejjän kartaz on väli, yhtes puolez on lämmiä vetty, toizez viluu~
~ildas sah astuu, moin om pitky väli~ (päivän matka, yhteen suuntaan)
~on sinne mettseä, kogo väli on salonnu~
~kaks taloid on välii meiz, hänez meih~
~päivy välii täz on ku kävyi~ (kävi päivä sitten)
~a miittyöd on hyväd välit, toivot hyö kuollah kaglakkah~
~heil on hiilavad välid, ainoz ollah yhtez~
~heil on hyvät välit~
~omad välit keskenäh sellitettih~ (selvitettiin)
~väli aigoa piimmö taratimmo~ (väliaikaa, joutoa)
~kadajad metsäs tuodih da lebän varbua otettih, keitettih yhtez veis~
~välikodvalla alotan ryzän~ (kutomisen)
~välikodvoa piemmö~
~välikodvoa pietäh huogavutah~
~lapset ollah välillizet~ (vallattomat)
~Timorrantah vejettih ta kahta vejettih kaislikor rintah, välillähän oli Juoheapaja,
ta siit oli Heimor rantah kaht apajoa vejettih~ (jokaisella oma ranta)
~jokie piti männä ta viel oli nellä koskea välillä~ (Venehjoessa)
~soijen välillä on salbaus, vain järvessä se olizi salmi~
~mäni kahen voaran välillä~
~kuzb olitt yödä - moan da taivahan välil~
~välil Login da Siämärven on Kurrensuo~ (paikannimiä)
~kahten järven välil eläy~
~pietäh kuus kuudu, liikutellah välil~ (nahkoja parkkiintumassa)
~pitkä on välimatka Loimoin da Paberon välil~
~meiz on Tsoukkuh lyhyd välimatku~
~tulen välineh nägyy~ (välke)
~tuan sanan täh pidäv itkie~ (täh eli tähden)
~tuled välissäh~
~vassasta katatah poikki kolmihoarani varpa ta pannah se kipehisellä suuh~
~se ol lampi semmoni, oikein korkeijev voarojev välissä, jokie ei lähe
i minne, se on ihan umpilampi~ (vrt. saamelaisten saivot)
~kessellä kahem puum välissä palau tuli~ (omat pyhäköt)
~kynziev välih reduu menöö~
~sitä piti kolme kertoa ennättöä lukie ennenkun toisen kerran nikotti~
(lukea loitsu)
~peäzin kodih valgien aigah~
~nellä jäi jaloih juoksijoa ta viijes kätkyessä~ (vaimon kuoltua,
liian isoista perheistä)
~ainos karhuz välitteli minuodani, ei sil soareksel veättänyh~
(väisteli, varjeli, omassa elämässä karhut=ihmisten suojelijoita,
vrt. sukulaisten henkiä)
~vastavukses pidää välittiä~ (väistää, rekitiellä)
~väliteksiz om paha, lund on äjjy~
~välitä sinä, sinul on regi kebjiembi~
~kun sitä kaloa ennev vanhah sielä soatih nin sitä ei välitetty
niistä nuoraselistä~ (pitkistä siimoista, myöhäinen pyydys)
~sanottih kaikki ne kirikköijen nimet vaim mie niitä muissa,
mie en niistä välittän~ (vieras unohtuu, mannejen ahdistava
pakkouskonto)
~ei pidäs sanuo pahoa sanoa, välitteä pidäz~ (hillitä, malttaa)
~duumaitsim minä välitämmö ga häi välittih bokkah~
(ajoi reen kylkeen, vieraan liikenteen alkuvaiheita)
~mäni välittsi, kontie~ (saartomiesten välistä, tuliaseiden
rohkaisemat nollat)
~eläkkeä niin hyvässä sovussa jotta vesikänä ei välittsi peäsiis~
(yhytyssanoja)
~souvamma tuosta suarien välittsi~
~sen jo tuuloo välittsi~ (kauas ennättäneestä)
~se on hyvä, se ei midä lai pahoa ni kelle~
~tiel olet, välity eäreh~
~heiz välity eäreh~ (huonosta seurasta, vienyt monta oikeaa
suomalaista)
~ei poiga tiedänyh, omaz ozaz välityi~ (osansa eli onnensa ohi
kulkevat nuoret)
~meil ei Sohjanansuussa pietty väliverkkuo konsana, aina tarpomilla
tarvottih~ (nuotan poven suulle laskettu verkko)
~ta vielä väliverkko pijettih välissä jottei kalat peästäis venehiev
välistä pois~
~ku tulou pohjansuu, sid väliverkko eär otetah~
~vällembäl elettih enne~ (oikea eli väljä suomi)
~kiingie viel on koltsa, pidäu vällendeä~
~vällendä nuorua, kiindiel on~
~pideä kuvah panna da vällendeä kengäd~
~vällendä nuorat, pidää regi purgaa~
~nuoru on vällennyh~
~utu välleni vähäsen~
~ku rannaz vällened, sid ald ottoa järvel~
~vällevyy kouftu pidäjez, a turkki kutsistuu~
~nämä hyväd i rodih, vällikkäzed i pehmukkazet kengät~
~välliilline on laps, ei kuule kieldoa~ (vallaton)
~vällillizyten lykitäh kivie lapset~
~reg on vällilleh, vie kiinitteä pideä~
~vällyz on eliä~ (väljyydestä kumpuava vapaus, vrt. orjien asuttamat
kaupungit, vastakohtia)
~vällä vesi~ (avovesi)
~ku äijä puuttu lindua laaittih vällembi~ (patsaslava)
~vällällä moalla et pane~ (ansoja, aukeille)
~vällät silmäd verkos~
~välläl järvel linnud ollah~ (lintujärvet)
~välläl veel ei kala puutu~
~väll on tua sinul mekko, pienendiä pidäy~
~välläl järvel kaloa pyydäy~
~välläl viel puuttuu tyynel aigoa kaloa~
~vällil verkkoloil on ne lapset kazvanuot, ei ole olluh niil kielduo~
~elä rauvota sukkoa, tikuta vällempäh~ (kudo liian tiukkaan)
~välly aigu on eliä~ (väljä eli vapaa)
~yksi olottau poikes venehen nenöä, jotta vällöä myöte mänöy~
(olottaa eli sauvoo)
~taembatsi mengöä, välleä andakkoa~
~ennen ammuttih vällällä kondieda da muida suurie elävie~
(milläpä ennen tuliaseita, ei millään, nuoli=suututtaa
kontion)
~välliz on suuret silmäd, sygyzyl laskietah, nedälii kaks pietäh
yhteh palah, sit kuivatah~ (väljä-verkoissa)
~lapsiil ei pie andoa vällyä~
~ei pie välleä andoa lapsil, äjjäl livutah~
~ei ole sanal tiloa, herroin väll on~ (vrt. julkista sanaa hallitsevat
valkoiset mustalaiset, mannemedia)
~oma väll on~
~omal välläl ruattih~
~silmyväli om vällähkö~ (vällä-verkoissa)
~pättsi kybendäy, vällällä lykkiy kybeniä~
~lasse koira vällällä~
~tuli ku välläl piäzöy, sit pahua luadii~
~elän välläl, en rubie taloih~ (talot=kuntia ja yrityksiä edeltäneet orjuuttajat,
samaa eurooppalaista manneajattelua)
~tuli piäzi välläle~ (valloilleen)
~välläperäni mettsä~ (avara)
~veen välkeh~
~tähed välketteä~
~tähed välkkeä~
~vettä päivä välkytteä~
~tuo tänne välly, panemmo dalloil~ (jaloille)
~tähtilöin välpeh~
~lindu toizeh puuh lendi, välpehtyi~ (katosi)
~pakkazel tähed välpetäh~
~anna aikova mänövi, vähän päivä välpähtävi~
~vältä nieglu, laps suuh panoo~ (neula)
~jos näin sarkatuohta, ni se vältti vähä huonompiki koivu~
~hos sie pahkaryypystä ana, ga välttäy miula~
~hot eu hyvä da vältäu~
~silleh ei soa vältteä, pidäv oppie akk ottoa~ (saa välttää,
tyytyä elämään yksin)
~min said, ga sil i vältäd~ (tulet toimeen)
~lapsed vältöz löyvettih da otettih kirves~
~tuli välähtelieteh~
~tulenisku välähtih~
~tulda välähytti jumala~
~tuled väläjeä~
~älä vänkytä lastu, anna nännii~
~laps vängyy nälgeä~
~kärgi vängynöy, sid vihmad roih~ (vrt. palo-kärki)
~lapsed vängytäh itkietäh~
~se on vängä koski~ (suuri, voimakas)
~aziet jos vängäh mänöö, ei hyvä tule~
~koivuvängä~ (iso ja kiero koivu)
~vängähtih itkuh lapsi~
~kazi vängähtih, puutui hännäl polgie~ (kasi eli kissa)
~yhtä i vängähyö lapsi~ (vonkuu, valittaa)
~itkömäh väntsistyö~ (naama vääntyy)
~sivottih väntsittih humalniekku~ (humalaisten puuhun sitominen,
oma ratkaisu vieraaseen ongelmaan)
~siid on väntsyrdännyh astunuh kondii, loapad on hyväd~
(loapad eli käpälät)
~astuu ku väntti lyhyzil dalloil~ (kömpelösti, vrt. Vänttinen)
~astuo väntsie lijas~ (löntystää)
~lapsi kottaziz vai väntyrdäy pertiz~
~sie häi kondii metsäs väntystäy~
~kuim mujeh kisoo, niil loatiu värin hännälläh ta nokollah~ (värinän)
~kuin kala uit, väri käyt~
~värilline, ilone tyttö on~ (vallaton)
~vilun värineh om moine~
~siämykset värisöy~
~mie koko päiväv värisin, mie niim pölässyin~
~värizöy, tulou pihalda~
~laps viluo värizöö~
~se tuntuu jotta se aina värisyttäy niinkuv vilu seämellä~
(tautien oireita)
~vilu värizyttäy miuda~
~värizytteä viluu, kai levvat tatattoa~
~milma värisyttäy~
~vilu on, ylen kovasti värizyttäy~
~ei ruohittu niillä senaikasilla värkillä pyytiä~
~koira värskytteä metsoida~ (omat metsot, vieraat koirat)
~värskähtih haukkumah~
~ämmö kesräi värttinällä~
~värttinällä kezriöu langua~
~vanhembi rahvaz värttinöi tyhjilleh ei pietä, yks pivustu langoa pidäv olla~
~kerdoau surniu langoa pitkäl värttinäl~
~värttinäluu on kyynäsluun vieressä~
~kezrä tsokatah värttinän kandah~ (värttinän osa johon vauhtipyörä
eli kehrä kiinnitettiin)
~jauhuo pannah värtsih~ (säkkiin)
~värtsyy lapset kerätäh~ (suolaheiniä)
~värtsöi~ (vrt. vartsoi)
~värtsöikoassoa syvväh~
~vesi ei värvähä, niin on tyyni~
~se oli niin tyyni jotta ei vesi värvähtän~
~mistä vertä värvähytit siihi vertä värvähytä~
~vilussa värvättiä~
~vilun väry~ (vrt. väyry-nen)
~konzu kenem piäle värähteleh emändy~ (valkonaamojen
luonteesta, mielummin käskevät toisia kuin tekevät itse,
suomalaisten vastakohtia)
~jumala pölästy jotta häneltä veret värähti kun se pyy läksi lentoh~
~kezoil mennez värähtättös, vilu kauhaskoittoa~ (uimaan mennessä)
~vaikka kuin olkah tyyni eli tuuli eli mi, hänessä lehet näil liikkuu,
väräjäy~ (haavassa, puhelias puu)
~sanottih jotta ei pitäis sanuo millä kohti hipietäi väräjäy~
~mullistuttih kalad, väzlistyttih~ (happanivat)
~syöy näykkiy ku neärittäy~
~nyblänkandomed veäzmitäh, veäldetäh ommeltes kandomen lapaz läbi niitti~
(ommellaan läpipistoin / reikäompelein)
~hiemoansuuloi veäzmitäh virkatah~
~nelli loiminiittii otetah nieglah, sid lapuskah veäldetäh, sid loukkoin
i roih, sid ielleh harppoad~ (väsmitään, tehdään läpiommelta)
~kannoin väsyksih asti, rytkeäm muah~ (taakan, väsyksissä tekemisestä,
johtaa virheisiin)
~väzyksis säh roadoi~ (säh eli saakka)
~häi on äjjäl väzyksis, anna magaa~
~endized väzyksed vanhate kuulutah~
~väzyteksen heitti~
~minuo väzytteä~
~en voi ni lekahuttoa enämbi, muga väzytteä~
~sykysyini ilta oli, heäj jo alko väsyö~
~uneh väzyi lapsi~
~jogo i juhkahit muate, jogo väzyit~
~pajun vädzejikkö, kuivunuttu da koadunuttu~ (paikoilleen
kaatuvat pajut, oikeaa metsää)
~kuuzen vädzejikkö~ (tiheikkö)
~lapset keskenäh vädzistäh~
~laps itköv vädzizöy, syvvä pakitsou~
~kogo vätsky olet~ (virnuilija, inttäjä)
~koira haukkuo vätskyttäy~
~laps langeni vätskähtih, kai veri nenäz lähti~
~heitä vätskändy, tule syömäh~
~hongu koadui vädzähtih~
~heitä tyhjy lapsen koskendu vädzäityz~
~vätsäkkö on, ainoz vastukavaizin~ (vrt. vastakarvaan)
~nällän vätsäkkö oliz, jogo ruvetannes syömäh~
~kandosienen kandu lämbyy, a katken ei, vädväkkö on~ (taipuu, sitkeä)
~se olis häbieks jos ei sanos vävyks~
~on sie oma tytär da oma vävy tulemas~
~ei kaikiz brihoiz vävyy~ (tule)
~ka täss ov vävyseni vävyn tunnussusta~
~väypojad ollah neälät~ (omat ja vieraat sukulaisnimet)
~lehet puuloiz väbäjeä, langetah~ (syksyllä)
~tuli on tuohine rämäkkä, savu musta tervaksine, saussuttau vävöini silmät~
(lähe: karjalan kielen sanakirja osa 6)
