~koira väykytteä, yhtä kyzyö väykytteä, ei heitä~
~vain kun se koiran kuvatus vökelehtiy hänej jaloissah~
(koiria inhoavat)
~elä kuuntele sem pakinoja, se on tyhjän vökeltäjä~
~vökelö om miehekseh, ei siitä ole muuh~ (suunsoittaja)
~ruvetah veneheh völjöämäh, vain kiiskie täysi povi~
(nuottien tuhovoimasta, eivät kuulu omiin järviin)
~elä lähe Oleksin völkkih, vet juomah mänöy ta toruamah~
(vältellyt venäläiset, karjalaisia teeskentelevät mannet)
~mie en silma huoli völkkih~
~puureen koadoi netsih~ (vrt. rauta)
~laps yön itki völvötti~
~pohjani tuuloo völvötteä~ (kotipohjanen)
~kylmä moa vörskeä astujes~
~koira vörskyy, kedä tulloo~
~haukkumah vörskähtih~
~haudah pollin vörskähytin, rutskahtih jalga~ (haudah eli kuoppaan)
~koiz vötkytäh akat, ed moanita nurmel~
~vötkähtih pitkälleh~
~Meren emä rönkyy, kaheksalla kankahalla, yheksällä ylimoalla~
~emä paistau yheksär riezaista, nännimaijosta~ (taikaan)
~yheksäpäiväine vaza~
~yheksävuodine lapsi~
~yheksyöhini lapsi~
~segaks pandih puudauhuo ruizdauhol~ (puujauhot, puu=petäjä)
~yhelläh koiss igävä~ (yksinään)
~hänellä rodih igävä yhelläh~
~kutsu hot elä, yhelläh tulen~
~a sit hyppäi iärez da lähti mettsäh~ (hukka, omat koirat)
~anna sie tuo toiniki pölkky olkapiällä jotta vien pirttih yhelmäkseh~
(yhdellä kerralla)
~yhenigähized ollah~
~kezä on kaikil yhtenjytyz a oza e ule~
~yhtenkallehoad lapsed~
~langu on yhtenkierdaine, niitti kahtenkierdaine~ (kierdaine eli
säikeinen)
~yhtemmielehized om mielespiettäväd~ (yhtä mieleiset, monikko)
~yhemmoizesti luvitetah kandzi kui roveh~
~mie kiellän, heän yhemmoine nouzou~ (poika pöydälle,
uhmaikä)
~soalis kun tuli nij joattih, pienemmät pantih yhensuuruot kullaki~
(pienemmät kalat)
~lähettih hyö astumah yhessä~
~teätän tytöt ta ne lapset tuli siih yhteh kaikki~ (teätän=enon, sedän)
~hyö maatah yö, koiz yhtez maatah~ (omat häätavat, luonnollisia)
~yhtez ainoz oletellah, vähä mid eroillah~
~toizien ker yhteh parvevuttih~
~siitä vasta mänimä yhteh~ (mennä yhteen, vrt. oudolta maistuva naimisiin)
~ni siitä hyö yhteh mäntih~
~suvaidiihez yhez elämäh~ (suvaitua elämään yhdessä, vaatii
suvaitsevaisuutta)
~ei pie kieldiä yhteh menemäs~
~yhestäh ollah~
~kondie i hukka luadietsettih yhestäh~ (eläinsadut)
~yhtisteltih dai yhtevyttih jälgimäi~ (vrt. tapailtiin, seurusteltiin)
~tuohez lippi yhtistetäh, vie pannas sih kättsäine~
~minä k yhtistän, ga minum piiruad ei paleta~
~keitimpiiroad, näppipiiroad, noizijatpiiroad, syväinkokoid yhtistetäh~
(yhtistetyt leivonnaiset)
~kai kylä yhistyi yhteh kerahmoh~
~hyö vast erottih, a terväh i yhissytäh~ (omat erot, eivät liity rahaan,
eivät vaadi "lakimiehiä")
~edgo voi k yhkät~ (voi=voi hyvin)
~voimatoi yhkeä da ohkoa~
~oli vuamakko pilvi, ylen yhkäjen jyrizi~
~tulin yhkivö yksinäh~ (vrt. ypö)
~yhkähdän ker nouzoo, ei ole hänel hyveä aigoa~
~yhkäi takan täyven selgäh~
~yhmäy sie loitton vai pyhälly~
~yhmähtis sordui laps~
~puu koadui rostskahtih, yhmähtih muadu vaste~
~yhmäi ambui, kai moa järähtih~ (ampui tulinuolella, ukko)
~muinen oltih yhtehiset huuhat~
~sulhasen keralla siitä syyväh yhtehisie ruokie~
~ukon da akan elod ollah yhtehizet~ (elot yhteiset, ei salaisuuksia)
~kurgi ku tuloo, akad yhtehizet~ (vrt. pyhien aikaan höllentyvät
naimatavat, kurki=haltijoiden hahmoja)
~yhteläine kohtu~ (tasainen)
~yhteläine siä~
~tuulda piekseä konza kunne päi, ei tuul yhteläzesti~
~tuulou yhteläzesti~
~yhteläizesti vihmuu~
~yhteh aigah nostah~ (noustaan)
~yhtelässäh vai kopituttau jumal vihmuu~ (ylisen jumala jum)
~yhteväd lapsed, yhtemmoized~
~yhtöäldä päin tullah~
~ved virda kandau yhtäm päi doessa~
~yhtyvyöz eletäh~ (yksimielisesti, ystävyydessä)
~eiga miuh yhtyt sih aigah semmosta miestä mi olis hiihtamizessa
miud dättät~
~yhtyez ylen hyväks ozuttih, a eläes sih i paheni~ (eläessä
pahenevat suhteet, vrt. ihmisten muuttuessa)
~yhtyjes hyväd ollah kai mutsoid~ (kaikki vaimot)
~lapsud yhtyi minulleni~ (syntyi)
~taudi yhtyi hambahah~
~hänez minul taud yhtyi~
~ei ole metsäs kai puut yhtä pitkät~
~häi tuloo kodih murginal omah joukon ker~
~se hävis ihan yhtäkyndeh~ (tietymättömiin)
~mene tijjä kunne juostih, yhtäkyntty juostih lapsed~
~yhteläini vihma~
~ka ei ole yhtänä keittuo jälellä~
~haukkuu milma yhtätyönnäh~ (alituiseen)
~yhtöveh täs kerdyi meidy, kai heimokundu~
~yhynnälleh oldih ylen hyväd, yks puri, toine lainoi~
(sopivat yhteen)
~hyvä yhys heil oli~ (seurustelu, ystävyys)
~yhtyöz oldih meijän ker~ (ystäviä, tekemisissä)
~yhtyksen rikoi netse dielo~ (dielo eli asia)
~tietoksed ainoz yhyksis kävelläh~
~yhtykselleh nuottoa pyvvämmö~
~talveks azutah yhtyznuottu~
~eroillah da yhytelläh uvvessas~
~metsän reunasta yhytettih hirvi~ (kohdattiin, tavattiin)
~jalka on yhä tönkky~
~lihan läpi luu näkyvi, luun läpi yjin näkyvi~
~undago nähnöö, ygizöö~
~kieletöi eänd ygizytteä~ (vrt. mykkä)
~tsunap pannah porolla peräh, yks yhellä vain~ (tsuna eli kelkka)
~puolinsaoin yksissä kardoissa~ (villipeuroja, karda)
~yksin käzin ommeltav on tämä, ei anneta toizel rikkuo~
~ota korvo d assu veillä~
~taivahassa eu ni yhtä hatakosta~ (hatakka-pilvet)
~yhed mussat, toized harmoanvoitot~ (lapasia)
~yhet sanoo muga, toizet sanoo nenga~
~yhellä puhetah aivomma, toizella myöhemmä~ (maitohampaat)
~hiän tolkuittsou yhtä ta toista~
~toko syyväh ta siitä nakretah ta osoallah yhtä ta toista ta kaikkie~
~naizet tietäh yhtä toista~ (miehet yhtä)
~yhtä mittoa tuukuttau~ (pöllö)
~yks vai tsubu menöö, parvelleh kävelläh lahnad~
~yhteh palah söi kai~
~yks vai kurketuz menöy~ (vrt. kurki)
~oli hätken yhty poudoa~
~yhteh loaduh paissah~
~eikös nua yhtä liene, Metsän izändä i emändä~
~yksie Vilgoi on tämän vanhan Johoran ker~ (omat ja vieraat nimet)
~kunne ni kurgi lennä, yhet havut ruogana~
~lennä minne lennä metsoi, yhet havut ruoganna~
~kunne kurg i lennä, yksi garbalo veronnu~
~hyö pietäh yhtä duumoa~
~hyö yhtä puolda pietäh~
~seizomm yhtes puolez~
~yhen pidvyzillä karandasoilla~ (karantasuot, vrt. karahka=kuusi)
~yhtet hyväd ollah~
~hyö kai kolm oldih yhty nägyö~
~yhty kyleä olemmo~
~meil oli yhteh aigah viijettä satoa~ (poroa)
~ylen yhted taloid vai pietäh liinoa~
~onnakko sie olet yksi haitukka~ (omat voimasanat)
~se viikon on kuin läziny, niin yksi on hoamu deänyn~
~häi merezid nostaa ääres, kalat työndää veteh, yhten keiton jättää~
(keitto kerrallaan, vrt. liikaa kaloja pyytävät nuotat)
~muga on mennyh, kai on yks kuva vai~
~kui yks kuva on, moizeks on häi loppevunuh~
~nenie vai ägrölöi ota päiveä vast paginoih~ (ota puheeksi
pahaa ihmistä, pilaa päivän, vrt. mannejen "lööpit")
~sit häi vie ykskai sih jäi pyhitesty jatkamah~
~yksikai lähti, hot kui kieltih~
~terväh kävyi, ykskaks tuli kodih~
~yksikandah käsköö izändy, jyrkkäh~ (vieraalla tavalla puhuvat "isännät",
hoono soomi)
~löytää pihlajan yksikantasen~
~niitä kun oli yksikantasie mäntyjä jotta siin ei ollun hoaroa~
(kantasia eli runkoisia, käytettiin taikomiseen)
~tuo ykskandaista pihlajoa haravampiilöiks~
~ykskandazeh pagizoo kuolendoa vas~
~ykskerdani langa~
~ykskezäni vaza~
~pyhillä mänet yksikkiän~
~ykskäzine leppä~ (yhdellä kädellä katkaistava)
~paidu on yksimaahine~
~namk oli sinerdävy, yksimualline, e ulluh kirjua ni miituttu~
(namka, vaatteiden nimiä)
~yksmualline oli suhai~
~yksingo rubiat moate, vain miun kera~ (omaa elämää, naiset yhtä lailla
aloitteiden tekijöinä)
~yksiin oliim marjassa~
~hyö lähtiettih i ukko kuoli, jäin yksiin~ (lapset lähtivät kotoa)
~mäne sie yksin kylyh ni siskot otetah~ (henkiolentojen nimiä)
(lähe: karjalan kielen sanakirja osa 6)
