~laskuja~

~yksisauvassa hiihti, sauva oli pitkä, kahella keällä kiini piti~
~häi otti yksisilmäzen akan~ (muuten hyvä)
~enneim meilä kun keräyty yksih tyttyö sielä viisi~
~sitä oli joka pienessä kylässä omituini kyykkämoa~ (kyykän
laisten lyömäpelien vieraasta alkuperästä)
~yksis kävelläh~ (yhdessä)
~ned on ykstazaized lapsed, onhai ku soarnas kazvetah~ (yhden pituiset,
saarna-sanan alkuperää, saara eli haara)
~yksitellen tullah, ei joukolleh~ (vieraat)
~ei yksittäen otettu, ei därestäh, ku kaikki muniu siidä~ (linnunmunia)
~mantsikka ei robehissa kazva, yksittiän kazvau~
~panolumi yksittäjen tulou, vähembin~ (vähitellen)
~se kun oli rahvas siitä yksituumaseksi tultih ni semmoiseh niemeh oli siitä
ahistettu se pajari~ (omaa oikeuslaitosta, vrt. pajareita "kunniamerkeillä"
palkitseva "suomen valtio")
~yksvaldaized ollah ukko d akku~
~lakin alla pijettih tsäptsöä, se loajittih tuohesta ensin ta siitä voate peällä,
koarostoa eli ruskieta yksiväristä, ta siitä vielä hasa ottsah~
~mutkavarsi oli tikuttamalla kirjattu~ (sukka)
~yksyöhini lapsi~
~yksyöhiine diä~
~yksyizilleh lähtin, mekkuo em pannuh~ (ilman päällysvaatteita)
~mie synnytin ynnä yksinäh~
~heitä yksinäh pullistelus, vuota tulen toizeks~
~a kondie seittsimen vuodine, mejen yksinäh i söi~ (vrt. eläinsadut)
~se oli yksinäini talo neät sie sielä, Livojovella, tuonne Vuokkiniemeh männessä~
~yksinäine on eläi, kahtei akan ker eletäh~
~mie yksinäh elän~
~yksinälleh eläu, poijan voinah tapettih~ (voinah eli sotaan, mannejen "asepalvelus")
~jauhovakk on ykspalahine, hoabaine, pohhjuz on lavvaz~
~sobelo on ykspalahine, koivuz, lava ku labju kouzuralleh~
~yksipiini kangas on kahella suksella kuvottu~
~ykspiihine paidu, piiz on yks langu, toiziz on kaksin~
~ykspuoline maja~ (haljispuolikkaista tehty, yksilappeinen)
~maja om metsässä yksipuoline libo kaksipuoline~
~ykspäiväine lapsi~ (vrt. öinen)
~ykspäivähist elost eletäh~ (huoletonta)
~ykspäivähine eloz om meil, huomenist emmo duuzi~
~ykssanaine miez mustav oman sanan, sanalleh pyzyy~
~el ykähä enämbi~ (äännähdä)
~midähän unimielis ygäjää~
~adral on adran nimi ylehes, sidä em mie yks sano~ (yleinen eli vieras kieli)
~ylelliziks ennen verrattih, nygöi hyö raskahat ollah~ (lasta odottava,
omat ja vieraat sanat)
~akk ylellini on, kohta hambahilla piästäh~
~minun akku on ylelline~
~ylellin on soandoa vajai, kohtuin on tajemba vie~ (ylellinen ja kohtuinen)
~orad nuotan rindoih da harvoih panetellah, ylembä kannattav verkod,
konz on suorei, lumetoi jeä~
~ta siltä piteäin siitä vielä ylempeä kolottih~ (penkin päältä, tervapuuta)
~sopilkka ylemmi kandia i alemmi polvie~
~paltsain om perätsupuz, palatti ylembän~
~ylen janottau~
~siidä kylässä kodie hyveä oli ylen~
~matattih, matattih, tuli ylen suuri kallivo~ (vrt. satujen kieli)
~sid ylen toagiad rinnaks sanotah~
~lapsed on ylen rubizie tänä kezänä~
~ylen om palava leyly~
~ylen kylläzeks söin~
~päiväne paistau ylen ägieldi~
~ylem on tsoma neidine~
~omii roavoin, raadamah ylen olin rakaz~ (omat raadot, oikean suomen malli)
~heil kolme tytärd, ylen hyviä neitsuttu~
~ylen vezivuvved oldih, sit kai kyläd lähtiettih jovel eäre~ (tulvat)
~paiv ylen om poigii, häi poigiu äjjäl~ (paju)
~on neidine ylen hyvä, da pahatabaine~ (hyvä ja paha, vrt. soma)
~sit nouzi ylen suuri siä~
~ylen oli suuret korvet~
~leiväd mendih ylen~ (paistuivat kohokuorisiksi)
~taigin notkoi, sendäh kokoid ylem mendih~
~äjjäl ylem mened, vagavu~ (menet ylen, riehut)
~ylem menöv äjjäl~ (ylpistyy)
~seä yleneksendeli, dai järelleh i vihmustui~
~ylendele kirvez, laps ottoa~
~nouse ilmain nostamatta, ylene ylentämättä~
~ittsiedäh ylendeä~
~oigeimieline ni ked ei ylendä eig alenda~
~tädi last ylendäy, ei ole muidu ni kedä~
~hyvin lapsii ylendäy~
~marjad ylendi hambahad~ (teki helläksi)
~buolad ylendettih hambahad~
~a pessä en ruohi, heng ei ylennä~ (pessä kuollutta, vieras tapa)
~minul mielen ylendi, hyvil paginoil urosti~
~ylendyy matkah~
~vähäizel ylendyi seä~
~ylev veren nostoo~ (veren eli voimat)
~kyllä siinä tervehys mänöy, kun ikäh jykeitä takkoja kantoa voalitah~
~ylenäsköin äijä jäi vie sinne marjoa~ (tosi paljon)
~en voinuh yletä eng aleta, moized oli sivut kibiet~
~jallad on kibiet, en voi ni ylet astumah~
~siidä paned liikkumah, siidä hän kohahtau~ (leipä)
~lapsed ylettih, jo om peä peän tazah~
~hillah kazvau, ei ylene tyttö~
~lapsed ylettih piän tazale~
~ilma ylenöö~ (selkenee)
~seä oli tubrakk ylen, ga katso yleni~
~taivaz yleni, selgii~
~siä yleni, heitti vihmundan~
~midu puuttuu börböttelimmö yön kaiken, ylevän yön~
~orava puittau yli ahon~
~soata minuo yli joves~
~yli vuuet oli kala katkielmatoi~
~heil on oma leiby, kestäy yli vuvved~
~yli vuuven olin siit~ (koko vuoden)
~yli taivaz on kai yhtes pilvez~
~yli suod ollah~ (suuret suot)
~taivaz yliendyi, povvistih~
~linnud yliezeh lennetäh~
~yliezeh kävelöö ihassuksiz~ (innoissaan, haltijoissaan)
~ukkoni ylijumalani, laid muan, lait taivahan~
~Väinämön deäd on ukkoni ylijumalani~ (ukko väinämöä vanhempi jumaluus)
~ukko ylijumala se on kipiehiset parantat~
~hoi sinä ukko ylijumala, pilvem peällini jumala, redupilven reunoalija,
sinirannan siirdelijä~
~lapsil annoin ylimielyön, en kieldänyh~
~itse vanha Väinämöini ajoa karittelou ylimmäistä tietä myöti ylimpäisehen taloh~
~ottsakiiru, nenäz yläh ylimbäh kohtas sai~
~äiägö ziiroa on ylizissä~ (kamaria ullakolla)
~oli kahet airot, yliset ta alaset~
~yline selys~ (verkon)
~pordimo tulou sidä lihua syömäh, yline lauda pordimolla piällä i pordimo
kahen lauvan keskeh kuolou~ (myöhäisiltä tuntuvat lautaloukut,
mitä järkeä kärppien pyytämisessä, pieni nahka)
~enne suguloi myöt naidih, a nyt kuhan on nägöpälläkkyö~
~ylini parva~ (nuotan yläselyksen ja poviverkon välinen kolmion muotoinen verkko)
~a kun umpipulloh lienöy männyn ni kai mujehet mäntih peälittsi~
(pullojen eli kohojen pinnassa pitämästä nuotasta)
~ambuossa voit ylistiä~ (ampua liian ylös)
~kai pidäv ottoa sualoid, siid voibi dagoa~ (ottaa kaikki saaliit,
vrt. kaloja takaisin laittavat)
~kevöällä ylittäy, kul lumet suletah~ (ylittää eli tulvii)
~jeän kun ylittäy, ta siitä kylmäy, niin tulou uovakerros~
~ylitti lodmakohis kai tsumuks~
~tämän ojan ylitti, kai tsumuh nouzoo vezi~
~vien ylitti, nurmed vetyttih~
~vein yritti, suman vedäy~ (l=r)
~kymmenem miestä viehkotettih järven ylittsi~
~otas hiijen hiihtosukset, jolla hiihat hiijem maita, lemmom maita löyhyttelet~
~ylittsi pertiz on seinäs seinäh palttsa~
~vetty kauhal mätettih vastam piäl da priskuteltih ylitsi rosuadan~
(synnyttäjän vai syntyneen)
~ylitsi ilmanrannat kai kävelin~
~kizattih ylittsi kezät~
~yöd ylitsi tuldu poltetah~
~söin söin da vie jäi ylittsi~
~ota ylittsi, elä poikki~ (pitkittäin)
~lasta opassa kuni om poikki lautsasta, a ylttsi lautsasta lieu i ei sua opastuo~
(häh)
~rungu on ylitsi ruskei~ (ruskettunut)
~därvi do on ylitsi dääs~
~yhtäläistä vihmou, ylitystä laittau~ (ylitystä eli tulvaa)
~ylgei miez, sanou midä puuttuu~ (tympeä)
~yllyndälleh on, elua syvvä juvva vatsu täyzi~ (kiihkoissaan, voimissaan)
~punikid ollah yllyksis, ei vie azetuta~ (vieraina pidetyt punaiset
ja valkoiset, suomalaisia teeskenteleviä venäläisiä ja saksalaisia,
vrt. "poliiittiset puolueet")
~ei pidäz yllytellä lapsii~
~toizen yllytekseh meni~
~yllytä elä lapsie, kui ed voine kieldeä gä~
~ei pie yllyttiä toruamah~ (tappelemaan)
~vie pidäs kieldiä, a hyö vai yllytetäh~
~ei ni ken yllytännyh, itse meni~
~lapsii toroamah yllytti~
~vien yllytti niitul~
~jeän yllytti kosken alapuolez~ (jäätyi vedenpinnan yläpuolelle)
~heitä lapsen yllytändy~
~sykysyll on yltäkyllä, kevöällä kellä kulla~
~metsäs olin, yö yllätti~
~vihma meidä yllätti tulles~
~pakkani puzerdaa vien, yllötykset tegöö, nilput~ (iljanteet)
~leppei laps kaks emiä imöy, vai ylmäkk yhten kaimoau~ (hurja, äksy)
~ylbeneksendeli ga lieveni järelleh~
~ylbevys toitsi menettäv oman itsen~
~ylen on ylbei, ei ni kenen ker sovi elämäh~
~älä ylen ylbieks mene~
~ylbie lapsi, itköu tuagieh~ (tottelematon)
~ylbei on koiru, vierahii haukkuu da käzim menöö~
~siit on ylbeimyölleh~ (teeri kiimassa)
~siidä i rebo kaiken kannon ruabiu, kun ei yllä~ (syöttiin,
Ilomantsin revonpyytäjät, omaa vai vierasta)
~vihm yldi Loimoin salol meät~ (yllätti salolta)
~ku heng yldännöy, ga luaji~ (sallii, antaa myöten)
~na kui yltsinäzesti oldais kirjat~ (pitkittäin)
~oigiemielin ei sano ni kenem puolih, ei lähe ni kenen yldyh~
~tazamielin ei lähte jogahizen yldyh~
~kaikkien yldylöi ei pidäs kattsuo~
~yhteh yltyh~ (menoon)
~yht yldyy meni sinne~
~yhteh yldyh en aja sidä välie~
~yldymiine poroi~ (villi)
~yldymizeh on tuuli, anna vai päivävyy, sit tuuloo hyvin~
~yldyy tuulemah~
~jogi yldyi virdoamah veen nostuo~
~min enembäl kiellät, sidä enembäl lapsi yldyy itkemäh~
~tuuli vai yldyy, konzu tyynistännöh~
~vezi yldyi niitul~
~useittsi ylvähtäy jotta kaikki arot ollah vejen alla~
~alagjaz on ketsoi, ylagjaz on käzitila~ (sauvassa)
~ylagjal jogie eläy~ (agjal eli päässä, vrt. aika)
~surviazet yläh alah lendelöö da hyppelöö~
~plokkie myö poarussie nossettih yläh~
~oza tuaste i hyppäi yläh~ (hyppivä osa, vrt. suojelushenkien
eläinhahmot)
~taigin yläh nouzoo pöhkäy~
~pane sinn yläh kuivamah~
~ylähambahii kivisteä~
~jupka oli se vyöhö soatev vain oli jottei ylähöätä soati~
~sargatuohen kissonda on kadzalla yleheändä alahaksi päin~
~pilv on ylähöänä~
~ylähine~ (räppänä, lakeinen)
~ylähizen oal~ (nostettiin kuollut)
~rynnäzluuda kivisteä, kai kibristyö ylähpäi~
~pezimpoalikku on koivuz, lava da varzi, vähäizel ylähpäi kouzuralleh~
~ylähuulel on jo parda~
~tämän ylähyön hyppäin nuorenna~
~kokom pesä on ylähäini~ (kotkan, korkealla)
~ylähäni moa~
~ylähäine mua, siid ei vezi pyzy~
~vastoa ylähäzen iessä leyhytettih~
~salboa ylähäni~
~ylähäkkäli lennetäh, vilu tulou~
~vielä on kezä loittona, ylähäkkäli lendäy douttsenet~
~tuuli lunda ylähäkkäli pyöhteä~
~piäksyöt lennetäh ylähäkkäli~ (pääskyt)
~ylähäkkäli lendäy linduparvi, lyhyd roih sygyzy~
~keveäl ylähäkkäli ku lennetäh, sid ei terväh kezä tule~
~ni heän oli nähnyn sen, ihan Vetehisen sielä, kun oli hypännyn,
ylähäkse oli hypännyn~ (minkä kalan hahmossa)
~kum metsässä piessa nähtih ni kun, jos kuin ylähäkse katsottu
ni se oli niim pitkä jotta~
~ta tänne ylähäksi pantih seämipuoleh puukapula~ (kesseliin)
~sen keikkau linnun ylähäksi~ (vipuansa)
~pihlanreboi kriepitäh verkoh, kylmähyy syvväh~
~alahatsi tuloo kaidu, a ylähäkse tuloo se puzu leviämbi~
~siitä taikinasta sitä tahasta nossetah lusikalla eli kapussalla
siih kuorem peällä, keännetäh ne kuoret ylähäksi päin~
~linnud ylähäl lennetäh keveäl, raglatuksen ker matkatah~
~kotih tulima, vielä i oli päiv ylähänä~
~semmoset lavat loajittih jotta ne oli, altapäin oli onnet ta siitä
ylähänä oli semmoni salvos ta katto~
~haukka tuual ylähänä liegoalieksi~
~ta siit om männystä semmozesta vibu, ylähänä~ (pyydyksessä)
~ylähän on orava puun ladvas~
~tämä tiel alahana kaikki jalga sinisty, a tiäl ylähän ei sinistynnyn~
~linnud lennelläh ylähänä illalla, ei tule vihmua~
~ruppidupkaz on rupit helmoiz, keskidupkaz libo ylähän vyöttsimez~
(hameiden nimiä)
~kezäl päivy pystyh pastau da ylähätsi kävelöö~
~aiga ylähätsi kurrid lennettih~
~yläzy mua~
~keväizil pietäh lihoidu ylägaldarim peäl seinäz rippumaz~
(aitan yläkerran silta, parvi)
~yläkengy on nuotam pohjah jamottu, kahtu harvembi pohjoa, siid on
talvel pullod, kezäl on lökki~ (nuotan perän suulla vaakasuorassa
oleva verkko)
~heitä hoz yläkertoz eäre, keritä vyödä~ (päällysvaatteet)
~yläleuga syyvessä vähemmäl liikkuu~
~joakoi ainoz yläpuoles pilai, a toine moas~
~ta siitä nahmoilla sivottih lakkipaikka~
~yläselgone~ (ylempi selkosinpuu, ansassa)
~yläsellyksez on käbryt~
~kahtet kolmed olgiteähted punotah yläsellykseh, nuotal verkkoloin
peäl syystsurah, yöt pimetäh~
~olginuoroa sivotah vantalleh täheks yläsellykseh~
~haugin on kyngän ylätsuras~
~rien sebälaud on alemba lehtipajuu, ylätsuraz on kaks loukkuo,
niilöiz on lapad, ned on jallaksem peälöiz~
~kangahan luvvez langu menöv orren rengahah, siid langu talutah
tiuhtah, kaks langoa ylätsi poalikaz, voarnaz alatsi~
~tänä vuoden on ylävikkölöil siened, alavikkoloil elä kogo etsi~
~ylävikkö~ (ylänkö)
~ylävirdah elä mene kossen lähil~
~ylävä moa~
~mualleh on se kohtu ylävy~
~sinä elät yläväl paikal~
~ylävy kohtu~
~se kohtu on ylävembi, vesselembi elää~
~ylävät telat, kudamil on pieluz oal, suoloiz~
~kuuluu se kägin kukunda ylöizeh da taivozeh, aloizeh da moa emäh~

(lähe: karjalan kielen sanakirja osa 6)