~laskuja~

~hyö otettih ta se matikka vejettih ylös, moalla vejettih~
~yles hyppien muata kuopien~ (sanonta, vrt. koirat)
~se kun sih rihmah mänöy silloin se ripsoau ylös, ta hod i jaloista
puuttunou ka ylös se nouzou~ (lintu)
~kondie ei pyzynyh ymmärrykses~ (saarrossa, kierrossa)
~puu on ymbärehes kahta kyynärdä järie~
~puu on syld ymbärehez~
~emeä ymbärehteä lapsi, helmaz rippuu~
~sen niemen ymbäri vaim pyörähettih ta siitä selköä myöten souvettih~
~pitkä vittsa pihlajaini, ympäri kylän kävijä~ (mikä se on.. uni)
~raijikot kasvau ympäri~ (raita)
~mie souvin luuvosta ymbäri~
~ymbär tulesta magoav, tuli kezellä palav~
~midä heän miusta ymbäri pyöriy~
~kaloa soadau muzikad illal, lähetäu, huonnuksel do i tuuvau~ (yökala)
~purguloi vassen om päiväs ymbär kiekko~ (pyryjä vasten)
~siämmuutto ku tulou, sit kuudamas ymbäri on kindahat~
~taivaz on sugahaizil päiväz ymbäri pakkaizel~
~kuun ymbäri~ (kuun kierto)
~vuvven oli ymbäri koiz~ (vrt. talven)
~mado punohez ymbäriihez, virtukalleh, peäm peälimäizeks jättäy~
~siitä oli toas pikkuni matka jokie, siitä oli Venehlampi~
~kaklus kirjoaltih ympärihis ta iessä napituksen kohalta~
~kum pyörähti ni venehenki pyörähytti ympärihis~ (iso kala, ongessa)
~hiän ni ouvostu ta alko katsella ympärilläh, ta läksi lentoh~
(ikkunoihin törmäilevät pikkulinnut, uhrien määrä täytyy olla
kymmenissä tuhansissa, silti "edistystä")
~kaunehessa Uurossa on dägäläkangahad ymbärillä~
~vakka yhemmoine loadie kui kesseli on muiten kui suu keändäydyy
ymbärilläh~
~semmoni ympärpyörie eli tsuikula astie savini otettih~
~siida loadima pätsin kylyh, kivie oli monemmoista, oli latsakkoa
da i ymbäripyöttsyräistä~
~om miän ymbärissällä guluzie~ (puluja)
~lötöiz on kolme sargoa, ympäristäsarrad da ristasarga lötöin korviks
dai poikki pohjas~
~mejjän ymbäristöl on äjjy kyleä~ (vrt. taloja)
~järven ymbäristöl niitud ollah~
~piäloukon ymbäristö piärmittih~
~lippahan ymbäristö on hoabaiziz~ (ympärys, kehys)
~virzuh pidäy panna korvissargah puoli kolmatta syldä tuohta, ymbäryssargah
yksi syli~
~eri palaz on ymbäryssargu a korvusargu~
~yön ymbärystä~
~virzu kui tulou valmeheksi, siidä pannah ymbärystä~
~ymbärystäh pannah paglat~
~laps ymbäröittsöö, emeä palveloo, ei pästä ni kunne~ (palvoo)
~paida rakendoa pidäv, ynnäh valmehekse loadia~
~kun hiän tuli taipalelta niin ynnäh hiän on rusonnut~ (ruskettunut)
~luu ynnäh liikahti nivelestä~
~rokka on ylen suolani, kai ynnäh suuda polttau~
~en tiiä lähenkö ynnäh~ (ollenkaan)
~novess on ottsa ynnä~ (kokonaan)
~huondeksella läksimä pertildä pimien häzyssä~ (vrt. hämy)
~yltsi yön lauloma ennen, a nyt emmä muissa jo i midä~ (omien laulujen
unohtuminen, vrt. vieraiden pakkolaulattaminen, "skoulut")
~kibei ynny vie podou minuz~
~piirua ynnälline, katkuamatta~ (ynnälline eli kokonainen)
~ynnälline möykky leibiä~
~algamatoi leib on ynnälline~
~siigukalan voi ynnälleh suolata~
~ynnälleh lainoi zoaharipalan, sih laps juutui~ (tukehtui, sokeripalaan)
~ynnälleh pani kalan kurniekkah~
~ottau ynnältäh vettä puisesta~ (suoraan, puuastiasta)
~no se on ilkie kun kauhasta ynnälteh vettä juuvah~
~nublista vai jalgu, älä ynnämytkyh pie, äski kengy jalgah menöö~
(taivuta, jäykkänä, lapsen pukemista)
~ynnämytkyz oled, ojjenda niveled~
~eläu ybö yksiin~
~koir yrizöö~
~koiroa niärittäv yrizyttäy~
~ei voinuh pideä ni pyyn toroa~ (pyyn toraa, puoliaan)
~sehän tulla tupsahti sieltä, ni ei muuta kum mettsäh päim mänömäh,
ei se peällä yrittät~ (karhu, oikeiden metsien aikaa)
~ni siitä kun heän kompastu siinä lahem perässä, rämiellä,
yritti lankiemah~
~lapsii tsakkoamah yritti~ (torumaan, toisten lapsia)
~pidi meil yrjölöil yhtyö yhteh, ku olizin yksinäh olluh~
(poloisten)
~hänen yrrästyksii ei pie uskuo, kuz on tuuli, sie om mieli~
~koiru yrgevyi, piäle hyppäi~ (yltyi, innostui)
~älä muidu yrrästyttele, men itse~
~käzin tulemah yrrästih~ (käsin eli päälle)
~tule yskäh~ (syliin)
~siitä vei moam akalleh yskäh sel lapsem poapo~
~yskä se lapsen ylentäy~
~poapo sel lapsem parantau, varvikko heposev varsan, vassal lehti
vaimol lapsen~
~kereä marjoa yskäh, ku ei synny robeheh enämbi~
~ota yskäh i ana nännie~
~yskäh vai käzipaikad, mutsoil da i sulahazel~
~yskäh marjoa keräi~
~seizojes käzivarrel on yskäz, a istujes polvel on~ (lapsi)
~laps uinoi yskäh~
~sylil da yskil ottazin~ (mielelläni)
~sylin da yskin ottazin vai tuliz~ (neidon, omat miehet)
~pitky muzikku vastah tuli da minuu yskäh tahtoi ottaa, a toizet ni midä ei nähty~
(vieraat miehet)
~kolmi ysköä halkuo~ (sylillistä)
~mie toin halkuo yskän~
~älä nengostu suurdu yskää ota~
~yskäizen tävven lapsi siendy keräi~
~mene tuo yksi yskäine lomuu~
~yskäitysti käzi kaglal istutah~ (sylikkäin)
~yskykiza~ (kisa eli leikki)
~yskällizet kannoimmo gribua majah~ (sieniä)
~kuda midägi andoi yskällizen, odva kannoimmo kodih~
~laps ydzizöö syömizen~ (pyytää syömistä)
~ytsketäh paissah hillah, ei tarreta paissa täyvel suul~
~laps yykkäy, paista ei voi~
~itköö yykyttäy laps~
~izä vai lapsie yykähtih, ga terväh männäh, a minuo ei varata,
hos kui mie käskenen heidä~
~muistelov puoleh yöhö soate~
~päivällä suoriev lähtemäh, a yöllä ei ni ruohi~
~moattih yö sielä metsässä~
~piilottsi pidi yöllä lähtie~ (metsälle)
~nuodivo palau kogo yön~
~selgozie kävelimmä yöt päivät~ (selkiä)
~yö om miul omani, päivä roatuta midä katsot~ (orjien eli "työläisten"
elämästä, menettävät puolet elämästään, toisilla työn teettäminen
=mannekansojen tapoja, ei kuulu suomeen)
~yöt päiväd eändeä, eäni ei sammu~ (mikä se on.. koski)
~yössä on kaikenualasta siädä~ (säätä, yön tuntijat)
~mie matkain yöllä da näin hukkie~ (oikeat metsät, oikeat eläimet)
~talvell om pimiet yöt~
~sygyzyl on yöl pimei, ni silmäh syvätä ei näy~
~yöabai laskietah illal potkuh, huondeksel vietäh~
~yöaboal pidäy helyd olla, helyroagad~
~tämä vaassu on vaste kolme yöhiine, syldy vie on lievy~
~tämä on kaksi yöhiine koiran pendu~
~maguakku meilä tämä yöhyt~
~siidä poiga mänöy yöjalgah tytön tilalla~
~yöjalgaiziz olemmo, laps ei voi~
~yökastiem pani hyvän~
~mäntih yökesräh~
~lapsed ollah opassuksen oal, ei jouveta yöketsoih~
(lasten opastaminen omaan, omat "koulut",
mannejen vieraaseen pakottamisen vastakohtaa)
~yöketsöiz olin~
~yöketsoid oltih jallas, yö kai kezrättih~
~yökkäv, oksendamah rubieu~
~yököt yöllä lentelöy, päiväkse katou~ (lepakot)
~olet hyvä yökkö, myöhä illas, aijoi huondeksez liikud da roat~
(yökköihin vertaaminen)
~yökunziz ollah, majal eletäh~
~yökunzissa oldih~ (ansapyynnissä)
~ei tulla hyö päivätselleh, sie ollah metsäs yökunzis~
~himoittaz lähtie yökunzih~ (marjaan)
~keväizil ajetah yökylmän aigah~
~yökylmäset ta pakkaset tuli ni sitä ne kesti vielä~ (tiet)
~minuo yökytteä~
~yökähtelettös toittsi, ni midä ei tule~
~yökähä täh, elä mäne vastyöh matkah~ (yövy)
~enämb ei yökähytä, vastavui oksenduz~
~yökäksendelin, g ei tulluh~
~yökägöi on laps, magoa ei~ (yökäki, kukkuu yöt)
~ennen yökändiä mielii kiändäy~
~yölakko on lendäjä hiiri~ (lepakko)
~yölakko lendäu alahakkali~
~yön kaiken nagoli lendelöy uolakko~
~yölakko tulou i ottau~ (lasten pelottelua)
~yölaudoa divaitetah, anna kondiet karkotah~ (karkotetaan
metelöimällä, kylään tulleet kontiot, vrt. vieras tappaminen)
~yölielakko~ (lepakko)
~tsiihottau lendäy kui yölielakko~
~yölievoi päiväl hytsytteä, yöl lendelöö, lendäjez rädzähtäh~
~yöliivoi~ (lepakon nimiä, liivottaa)
~olet hyvä yölieroi, yöt kolekehat~
~yöläpäkkö~
~yölepäkkö~
~yöläpöi valgieh kohti lendää~
~yöläpöid lennelläh sygyzyl~
~yöläpöi~ (kehrääjä)
~mänet kodih i huomen, yönaiga on, magoa yödä~
~yönaigu on pimei~
~ei meil ole igänäh olluh yöniekkoa, emmo laske~ (yövieraita, vieraita vieraita)
~yöniekku oli, syötimmö da juotimmo~
~minä eläissäh en ole ni kedä pidänyt, yäniakkua~
~lapsez on yönitkettäjä~
~koz lapsez on yönitkettäi, tytärlapsel kivi pannah muamah tseptsäh uksen tuakse,
a poigulapsel verkoine, kolme silmeä~
~yönitkettäjäl on kynnet pitkät, kobristeloo, sentäh laps itköö~
~lapsez on yönitkettäi, pidäz hyviä suaha~
~yönitkettäjäm porotti~ (karkotti)
~yönkaudehed jallaz olin~
~ruokkiv sulhaseh, yönseuvun pitäv koissah~
~yönymbäristön jallaz olin, laps itki, en voi muata~
~yhtes yömbäristös saadih kaksi virsii kalaa, illal laskiettih verkot,
huondeksel katsottih~
~yö ymbäristö oldih meil~ (yön ympäri)
~makaima honkalla yönympäryssän~
~yöpuilla vaivuttih mettsäh~ (nuotiolle)
~ota kirves da mäne sua nuodivo, jo vet on aiga ruveta yöpuulla~
~yöpuudu poltetah yöl metsäz, sit tulipielez muatah~
~lähten yöpuul, kodih menen~
~tä mäntih siksi pitällä jotta yövyttih, ei sinä peänä kotih keritty~
~pyrgejjäkseh pidäy, ku puun alle yövyt~
~se kun kuvahteleutu jottei antat yörauhoakana~ (tuli uniin)
~yöselgäzih lähti matkah~
~kun tuo poika tuli yöseämellä milma kuttsumah~
~yösydämel lähimmö~
~yösyväin om pimei jo emämpäivän aigah~
~yösydämel kodih tuloo~
~sarvekkah ollah kälyd, ei sovit yksil yösijoil~
~päivajjan pidäv yösijah piästä~
~vie olemmo egläzel yösilmäl~ (vasta heränneitä)
~mond yötienohta poltad tervahaudua~
~elä vielä toki lähe, aivanhan on yötikköini~ (sydänyö)
~lai yötila~ (tila eli sija)
~yötsiikko~
~kävelet ku yötsiikoi~
~sielä yöt yöttäy, päivät piättäy~
~kussa yötit~ (yövyit)
~yöttsih mendih~
~Annil luo on yöttsilöis~
~minuudane yöttsih kutsuttih~
~viehäi meil yöttsi kägei tulla~ (kägei eli lupasi)
~lähettih yöttsyh~
~iski tulta ilman ukko, yheksällä yötulilla, kymmenillä kytkysillä~
~ei sovita poijan ker yksil yötulil~
~yötuli nägyy, vie jallaz ollah~
~yötuli pandih palamah~
~yötymä honkalla~
~yödymä sin lammin randah~
~pitk om matku, tänne yövymmö~
~päivä yödyi~
~yö uni om parembi päivä unda~
~yö uni om magiembi~
~yö uni on vägevembi migu päivuni~
~tuutsu diäle yövytti~ (tuisku jäälle)
~äh hiilav oli, suu paloi~
~äh, jygei on~
~äh midä tyhjeä tarvod netsiz~
~ähkäd räkez lavvoil ollez~ (kuumassa, lauteilla)
~kylyz ähkäy räkez löylyz~
~vuota ähkääldän venehen vedeh~
~äl ähki astieloi, muretah~ (työnnä, sysi)
~siidä vain murdoloih ähkitetäh~ (tuikataan tuli)
~ähkym pidää kezoil mendyy viluh vedeh~
~survoo ähkytteä huuhmares soboa rannaz~
~ähkytteä aldo kivii vaste~
~aldo venehty ähkyttäy~
~kui tulisugahil ähkyttäy kädeh~
~kivisteä ähkytteä~ (pakottaa)
~moizen takan selgäh otti jygien, kai ähkähtih nostaes~
~ähkähtättöz, moine hyvä on vilun vien juoduu kezäl~
~öntästyi ähkähtih, kai otsalleh meni~
~ähkeä veneh~ (työnnä)
~ähkiä minul regie~ (avukseni)
~ähkeä vähäizel venehty, anna rannaz lähtöö~
~veikki vedeh pehni ähkäi minuu~ (veli työnsi minua, kanteli tyttö emolle)
~otsan ähkäi, puhkai~
~löylyö ähkäi ylen äijäl, kai paloin~
~laski kurgi suuren kulkun, ähkäsi ägien eänen, kaikem pohjolan herätti~
~ähmähtih laps otsalleh~
~pordahis sorruin, pimei oli moine~
~ähmäi halgo yssäm perttih, kai uni lähti~ (sylillisen)
~vastal ku annoim bokkoa, ga kai ähähtih, moin om mieli hyvä~
~löylyy gu panimmo laudazile, ga kai ähähtih, mieleh oli~
~ähähytti nagroi minuodani~
~ähäkkä~ (kirpeä pakkanen, myös ähäkkö)
~ähätäd minuodani, ga vuot itse langened~
~ähätteä nagroa muidu, a itse nagrettavaks ei meniz~
~pistää äihkäilöö~ (vihloo kyljestä)
~äijeksittih, jotta pitältä itköö~ (lapsi, itkee liian pitkään)
~äij on kadehen silmäs vain ei vaivan nähnehen~ (suuren saaliin
ihmettelijöille)
~egläst äjjembästi vihmoi~
~pane äjjembäine~ (omat mitat)
~egläst äjjembäizel tuuli~
~ei pie siun niin äijiä ruatua~
~kalmoilla miän ei äijiä itkietä~ (vieraat haudoilla itkijät,
oma perinne=kuolinnuket, hautapaikkoja vältellään)
~vierahiz armoloiz ei äjjeä hyvytt ole~
~pojat ei äjjää sumeila, gu mennäh~
~surma on äijeä huimembi~
~äjjin ku syöd, tereämbi lopeh, vähembi syöd ga hätkembi kestäy~
~mejjäm polven eläjez oli äjjinäine eloz~ (äjjinäinen eli
erilainen, vaihteleva, vrt. omat elinkeinot)
~meilä buolamarjua eule äijyttä~
~enhäi minä tijjä min äjjys om meres siigoa~
~äjjytt en tiddä, lugenuh en, oli vägitukku~ (isojen lukujen
vieraudesta, omat päättyvät seitsemään)
~sinne on äijä matka~
~äjjäl juondal ittsiedäh rikoi~
~mi ollou piätaudi, äjjil piälöi kivistäy~
~sagoi koassu, äjjähkö puutui suurimoa panna~
~hyyhmöä on kuin äijälti, rupieukohan tuo nousemah veneheh~
~hod äijäldi duokset et tabaa dumalaa~ (vrt. pysähtyessä
tervehtimään tulevat eläimet)
~tuulomah rubei ylen äijäldi~
~meän suoll on äijäldi polvikkahie puida~
~äijäld ägieldi päiväne paistau~
~kylmiin äijäldi, ässen säräjän~
~äijäl vihmuo rapitti, tihiesti työndää~
~minuu äjjäl ohkatuttau, en jaksa~
~ken dubakkoa polttau sidä enimäl ryvitteä~
~korgied on allompeäd, äjjäl venehii räjjytteä~
~äjjäl suvaitsou lapsii~
~repojahan niitä ov vaikka missä~ (oli)
~enneim meän toattorukka nin se kait tappo repoja hos kuin äijän~
(syitä repojen tuhoon)
~vägi äijän tästä saizi hirvie~
~mintäh sie äijän tapat riistoa~
~äijä on kegälehtä pätsis~
~äijä on säi´istä hämähikön langassa~
~äijä gurboa~ (lepässä)
~äijä on saiveruo~
~äijän tiijät, vähän maltat~
~Kata sinul zoakkunoittsi äijän~ (vrt. kata=isoäiti)
~seittsei kerdoa seittsei, äjjygo roih~ (omat seitsemät, vieraat kymmenykset)
~äjj om pagizemist ammui nähtyy~
~sitä varteitih äijänäpeänä päivännousuo, vuuven sanomat heän toi~
~äijämpäiväm murkinoa ei syöty ennein kum päivä nousi~
~huimalla on kaikittsi äijäpäivä~
~vanhu rahvas sanotah, sto kezäl näid madoo, värttinöi ku näid äjjämpäivän aigoa~
(matoon eli kyyhyn yhistetty äijäpäivä, vrt. pälvet, maan aukeneminen)
~polviluguo en tiijä, ongo äijäs polvi~

(lähe: karjalan kielen sanakirja osa 6)