~ka saittahan kalua ihan äijättävä~
~siigakala äijän vähän sattauduu~ (sattautuu, satkassa)
~ana hot äijävähä~ (jonkin verran, omat mitat)
~äijävähä on sinne matkoa~
~äijinvähin vai voinen, ga autan~
~äjjän vähän vai piässemmö da i tulemmo~
~äjjeäväheä ei magoa laps, moin itkuttsu~
~ei juohtunnuh mieleh~ (vrt. juolahtaa)
~sormie äikitteä, en voi ni moata~
~hammast äikitti kivisti~
~sormeh äikittäy gu ähkien rouno~ (rouno=haava, lainasana,
vrt. vieraat työkalut)
~äiketäh vassakkah lapset~ (ryntäillään)
~yön siidä äikytti jalgoa~
~korval gu veitsel äikyttäy, muga pystäy~ (korvatulehdus)
~äikähtih vastah ukses pahoil veril, ei roinnuh ni miityttä lykkyö~
(huono enne)
~äikähtih edeh lindu~ (hyvä enne)
~savu silmih äikähtih~
~bokkah äikähtih pysti, ei soannuh ni keändeäkseh~ (pisti kylkeen,
alaselkä)
~hambahah äikkäi, viluu vetty ku suuh otin~
~ei puuttunuh, siid jälgimäi lahna äilästyi ongeh lähendeä vas~
~pilvi äilästyi tuli~ (tuli nopeasti, pilvi=sadepilvi)
~rokan äimelgöitid, razvoa panid äjjän~
~kontiel liha on äimelä syyvä~ (äitelä, imelä, vrt. oikean makuisina
pidetyt poro ja hirvi)
~äimelä, tätä en voi syyvä~
~voidu pandih, äimel on kai~
~soppu on äimel~
~potsinliha on ylen razvaine, syvvä on kai äimel~ (vieraat siat,
vieras rasvan maku)
~äimelä on suussa, enkä tiijä mitem porottoa~
~äimä, kolmisulkani niegla~
~olet hyvä äimä~ (hölmö)
~kandoh öntästih, sih äinästih~ (kompastui)
~laskekkua verkod vedeh, eik hot ahvenda äinästyiz mänemäh~
~pättsi ägenöö palamah~
~ägeni pättsi, pastau~
~pakkan yhtä ägenöö~
~tuli ägeni~
~jo ägenöö, jo taba nouzoo~ (vihastuu)
~äjäkät sukset~ (jäykät)
~ägehissäh lähti~ (suutuksissaan, tapojen vastaista)
~oli zen ägehyne~ (kuuma elokuu, tod)
~ägeimyölleh pättsi lämbiöö~
~anna vai kodvaine menöö, ga ägevyz lopeh~ (suuttumus)
~ägevyi pättsi, hyveä halguo ku paloi~
~ägevyi palamah tuli~
~ägevyi minum peäl~
~ei nyt ukolla ruohi virkkoa ni mitä, se on töijeh keralla niin äkeytyt~
(vieraat työt, vieraat äkäiset miehet)
~miul on äkie~ (kuuma)
~miun viel pitäis kävellä pitältä, vain kun on näin äkie~
~assuin poikkoiseh, niin äkie tuli~
~siitä loajittih pienie rieskasie ta äkiessä paissettih ta voilla
voijeltih silloin lämpimänä~
~äkie tuli astuoissa, jotta ihan hikeh~
~äkiellä on äijä poarmoja~
~se kun or ruuvikossa paremmin kala, ägeillä~
~päivillä on orrossa, mänöy pilvekseh ku ägiä on~ (peurat kuumalla)
~tänäpiän on ägie~
~äkieh puhutah~ (tulen polttamaan)
~tulen äkie mäni~
~sattautu, kipie tuli, äkiev vettä otettih~ (vrt. tulehdus)
~siitä kolme kertoa sitäki pitäy lukie~ (äkieltä suojelevaa loitsua)
~olet ruskie kui robeh, siussas on ägied äijä~ (kuumetta)
~yhteh ägieh pideä lizätä halguo pättsih~
~äkie pirtti turpehesta tulou~ (turvepirtit)
~äkii ov vielä kiukoo, anna riittyy~
~lämmitettih oikein äkiekse kiukoa ta siitä työnnettih sinne nakrehie
pienillä vakoilla~
~ägie kyly~
~eglein oli ägie päivä~
~ägie on kiuguassa siämessä, otat tazah vettä i vassan, röpsytät sielä
kuni hyvim pezietset, viijit kiuguasta~
~tämän aijan on ägiet päivät~ (heinäkuu eli ägiä kuu)
~kuihkaa ku mado ägiel siäl~
~ylen ägeä kezä~
~ägei löyly~
~ägei pättsi~ (vrt. päsi, pesä, posi-o, sittenkin oma sana-ko)
~ägei päivy~
~ägei om pätsi, ei sua ni kätty tsökätä~
~päiväne räkittäu ägiesti~
~päiväne paistau ägieldi~
~ägiesti pastau päivy~
~ägiesti palau~
~ägie pakkani~
~ägie eäni~ (vihainen)
~ägei om palamah keli~
~ägei pakkaine loskoav ylen äjjäl~
~kaikiz ägein aig on heil~ (nuorilla, kiihkein)
~ägie on koira sorkkah tulemah~
~ägei koir ärizöö~
~älä ole ägei~
~kiugua lämbieu huomneksella, konesno lämmität ägiembäzeh, ois lämbimembi kylbie~
~ägizytteä itketteä, ei azeta~ (lasta)
~lastu äkittäy~ (kakattaa)
~talu lasta äkil~ (taluta)
~sobani mäni äkkih~
~laps on äkkimäs~
~kyllä sie äkkie pirahit, niin oli pitkä matka da do olet koissa~
~sydii, sydii, karhu äkkie ärjähtää~
~äkkiestäh pahalda tunduu~
~äkkimäizellä sijalla ei sia uinota~ (oudolla, tuntemattomalla)
~en ole ennein niittät, olen siih äkkinäini~ (vieraat työt)
~kattsoo äkkinäzeks~ (lapsi, oudoksi)
~äglähtis suuh lihapala, vai suudu pyhkäldelöö~ (koira)
~terväh äglähytti söi koiru~ (hotkaisi nopeasti)
~äglästelettös sih kuttsumattah~ (tuppaudutte, oman vastakohtaa)
~äglästytti juututti, kai syväinjuuret liikuttih~ (kakistutti, tukehdutti)
~elgäh ni äglästäkkäh~ (hotkiko ruokaa)
~äglästi söi kaiken, minul ei jättänyh ni vähästy~
~kala äglästih merezäh~ (meni, omaksi vahingokseen, eläinten kannalta
ajatteleminen)
~äglästih tedri rihmah~
~ägrämö, ei hyvä mies~ (äkäinen)
~hyvä oled ägrämöine~
~syväinkättsä nouzi, ägräpiä om mahassa~ (suuttumusta kuvailevia sanoja)
~ägrypeä sinä ni kenen ker et sovi~
~sinul ei ole ni min sanomistu, aiga olet ägröi~
~ägröinagristu moanitah, kuoppah kannetah, selgäh pannah, navas kannetah,
yh yh yh kai polvilleh sorrutah~ (kaksoisnauriin kohtelua, kaskikansan
jumalia)
~lykyks oli ägröinagriz~
~ägeä nosteloo~ (vihaa)
~se on äissäh meih~ (vihoissaan)
~ägähtih sanomah~ (älähti)
~ägähytti sanoi pahah loaduh~
~siitä on tora tullut, kaksi äkäistä kum peäsi yhteh~
~ukko on ägäni mium peäl~
~ägäine koiru~
~siidä ku ägäzeksi tulima, nellin pidimä~ (intouduimme pitämään,
ansapolkuja, oman työnteon luonteesta, tunteen mukaan)
~ägäitäd lastu, anna tsolli suuh~ (vrt. tutti)
~ylen suurd ägälehty majehtu~
~hyvä oled ägäm, vastah päi pagized~
~ägämähongan näim moizen, ga sen kui kodih soanemmo, ga roih aiga lauttsoa
hyveä~ (suuren hongan)
~ägäpeä pedäjä~ (paksutyvinen)
~ägävyz aleni~
~älevyi itkuh~
~vedeh puutui, sid älinehem pidi~ (lapsi)
~lapsed älissäh pihal~
~aiven älizöö, ei voi olla hillemba~
~lapsed itkietäh, älistäh~
~älä last älizytä, azeta~
~älliskö katsod ällötäd, et sellitä ni midä~
~no olet tozi älliskö, ni sidä et näi~ (älliskö eli hölmö,
vrt. ällistyä)
~älliskö on tyttö, ei varoa huigiedu ni midä~
~elä ällistele~ (töllötä)
~midäb oled ällistyksiz, et pagize ni kenen ker~
~minuu ällistytti, en voinnuh ni midä virkkoa~
~suu avoin ällisteä~
~ällistis seizomah, ei tolkuitse ni lähtie~
~ällissyttih silmät peäh~
~emmo sinuu tiedänyh ni vuottaa, gu avait uksen, kai ällistyin~
(uksen eli oven)
~minä kai ällistyin sih, gu tijjustin~
~ällötteä seizoo suu avoin~
~itköy älpiskö, piendy dieluo~ (hemmoteltu lapsi, dieluo=asiaa)
~sidä lastu älpätäh, tobju jo on~ (tobju eli iso)
~kotvan katsou älvöttäy ennen kum peäsöy asiem perillä~
~moizen älyn luadi~ (hälyn)
~magain da sih älyh hörövyin~ (vrt. höristellä, herätä)
~void hiän paginan hyvin älytä~ (ymmärtää, suomalaisten puheen)
~revoks myö sanomma ka älyömmä ketustai~ (kettu reponen)
~sinun pidäs se älytä, kerran do miehel mennä maltoit~
~laps itkemäh älähtih~
~minum piäl älähtih, enhäi minä ni viär olluh~
~laps älähtih itkuu kuaduhuu~
~älähytti last itketti~
~sil niätkö kondieda pisti älähytti kylgeh metsäs~ (pisti
keihäällä, ampumista vanhempaa)
~älä last äläitä~
~midä lastu äläytättö~
~hyvä on ämmisko, ku ämmätetäh aivin~ (hemmotellaan lasta,
vrt. ämmä=isoäiti)
~ämmität poigua, g äski moine i roih~
~pienenny gu ämmättelet, sid suurennu aiven ollah vastukavai,
ni mii ei ole heile mieldy myö~
~lapsie ämmätteä liijaks~
~akkoadah ämmätteä~
~ukkuodah ämmättäy, hyvänny pidäv ylen~
~lapsii ämmättäy, ei kiellä voruimaz~
~heitä ämmätyz lapsien~
~ämmö laulo lehmie lypsöässä~ (isän äiti)
~kun toko kolahti jalka ta nyrjähti niil lapset juostih ämmöl luo,
ta ämmö luki~ (parantavia lukuja)
~meilä kun oli se ämmö, toatom moamo, ni se kaikki nämä luvut luki~
(omat parantajat, paljon vaivoja nähneet)
~ängerjäne mavon roduu on, varatah kädeh ottajes~ (ankerias)
~liinuligoloi ku nostad, ga ängeriästy nouzoo roivahiem mugah~
~ängeriäni~ (mesiangervo, ängriisheinä, ängerisheiny)
~ängeries käybi havvin mähändäl~ (kalojen tuntijat, kalatietäjät)
~ängeriähäl on razvane liha~
~herrat syvväh ängeriästy, a hierunrahvaz ei syö~ (hierun eli kylän,
vrt. kaupan herkuilla koreilevat)
~ängerväheinä~ (mesiangervo)
~änkkähyö kävelöö~ (vaivalloisesti, vrt. ankka)
~kuni ei skolah käynyh, sini ei suomeks vie ängyrdänyh~ (maan oikeat
kielet tuhonneet skoulut, pakottamalla yhdenmukaistaminen=luonnotonta,
ihmisyyden vastaista)
~silmiz äblisteleh, a silmän tagan tsakkoau~ (imartelee, liehittelee)
~äprähikkö~ (vedenalainen karikko)
~ei ole korgei, pieni äbrähäine~ (äyräs, törmä, ranta)
~niijel luhtijen alla kun oli semmoni äpräs, ni siih äprähäv viereh pantih
rysä, ta vielä havuk kahem puolen siih~
~elä äbrähällä mäne, mäned vedeh~
~äbräz on jyrkembi randoa~
~jyrkäd on äbrähäd järvem pardahal siit kohas~
~kevädvezi on juuri äbrähii myö~
~äbräz on jyrkembi parrastu~
~penkas gu kirbuod, ga pohjah mened, a äbrähäz vie ripustelettoz~
~joven äbrähäl elostellah lapsed~
~nuotta puuttuu äprähäh, riipiy liinaj jotta yksi selys vain tulou~
(kariin)
~äpräs on siinä, siihi ei voi verkkuo laskie~
~seizattai nettsih äbrähäl~ (äyräälle, korkealle kohdalle,
omat huoltoasemat)
~äbäreh on toine heiny~ (odelma)
~äbäreh piäle kazvau rugeheh~ (myöhäiset peltoheinät,
harvinaisia oikeassa luonnossa)
~elä sie äpäsi yksinäs noin suurija kivijä~ (retuuta, raahaa)
~kazi poigaizii äbäzöittsöö, kai kandoa komsah~ (kissa, hoitaa,
koriin)
~uuttu mutsoi kulleh äbäzöittsöy~ (hemmottelee)
~äbäzöitset tseäreä, tsoajuu da marjoa keitäd~ (hoidat nuhaa)
~äreni koira~
~ärenöö koira nuoras pidäjez~
~ärevyksiz on koiru~
~ärhie koira~
~koira ol ärhäkkä~
~ole päivilleh koiraz, älä ärhäköitä~ (päivilleh eli erossa)
~ärie koira purietsou~
~se koiru on ylen ärei, älä mene hänen rinnal~
~ärie tuuli~
~pystäjes hukk ärizöy~ (hukkien pistäjät, ampujien edeltäjät,
tarkoittanee ansoihin menneitä, vrt. susia pyhinä pitäneet
metsästäjä-kalastaja-keräilijät, vastakohtia)
~tuuli kai ärizöö~ (ulvoo)
~lapsed koiroa ärizytetäh~
~ärjehen ker~ (tulee karhu, varoittaa)
~ärdenet seäd~ (kylmät ja tuuliset)
~ärdenes seizot, mene suojukseh~
~ärdendi tuulen~
~tuuli ärdeni~ (yltyi, äityi)
~tyttöi ärjytetäh itketetäh miehel männes~ (naimatapojen
vieraasta alkuperästä, vrt. slaavilainoina pidetyt
"itkuvirret")
~tuuli aldoloi ärjytteä~
~emä ärjyy lapsiem peäl~
~pohjani tuuloo ärjyy ylen äijäl~
~vai rannal allod ärjyy~
~älä minum peäl peäl ärjähtäi, tidd ittsiedäz~ (hillitse
itseäsi)
~moizen ärjähyksen andoi, ga tsud em perzielleh männyh~
(karhun ärjähdys=varoitus, aika suunnata toisaalle)
~void i istuo ärjötteä, on i jouduo~
~ekoi kun on ärgiä~ (kylläpä, ilkeä)
~suuri ärme rodih jalgah ylen~ (haava, vrt. päärme)
~linduo lendi aiga ärmie~ (joukko, parvi)
~ärmii tuli saldattoa meän kyläh~ (vieraat sotilaat,
vieraat armeijat, vieraat toisten maita varastamalla
luodut "kansallisvaltiot")
~pane ärmäkkä turkin piällä tämämmoizella duugalla~
(sarkakauhtana, pyryllä)
~koissa kuvottu harmia ärmäkkö, vihmazella siällä pietäh~
~se mägi ärdehen andoi~ (vauhdin)
~endizez ärdehez menöö regi vie~
~ärrynnän heitti ärme, ku rohtuo pandih~ (haava)
~ennist ärryndeä vie allot kävväh~
~ärryksiz om mium peäl~
~elä koiroa ärrytä, ilmain jo on ärie~
~lapsie pidäs suottoizelleh pideä, ei ärrytteä eigo lyvvä~
~muga ärzähtih minum piäle, ga duumaitsin sih syöy~
(eipä syönyt, elämää karhujen maassa)
~koir ärdyi haukkumah, da ni kielduo ei kuule~
~sid ärdyi sanomah pahas tavaz~
~koira ärdyi tulijam piäle haukkumah~
~roana moizeks ruskoi ärdyi, ylen äijäl vihoistoa~
(tulehtui haava)
~taudi ärdyi~ (paheni)
~ärtyy tuulomah~
~tuuli ärdyy tuulomah~
~tuuli ärdyi~
~lämmitti rävvytti pätsin, ga ärdyi palamah~
~aikah soamatoin ärviskö, seisou suu kahallah~
~koira igened ärvissytti, vähäziz ei purruh~
~älä igenii ärvistä tuhmasti~
~hambahad ärvisti puremah~ (koira)
~koiru ärvistyi, hambahad vai vallottau~
~leikkavuz ärvistyi, ei mäne umbeh~
~ynnä i ärvistyy loukko, puuttoa pidäy~ (vaatteen loukko)
~katso loukk ärvötteä, ed ajjombah kohenda~
~no ei tullum peälläkänä miula, kun ärähteli vaiv vastah~
(karhu, ilman syytä päälle tulijat=humalaisia ihmisiä,
metsän tavoista vieraantuneita)
~mie karjahan sillä lujaseh, ta heän ärähti vastah miula lujasti
jotta et lähe tästä mihinä~
~ärähytti sanoi, ei hyväh loaduh~
~midä sie äräjäd mium piällä~
~äräytä vai koiraa, koiru gu suuttuu da puroo, sid heität äräytändän~
~äsen siitä tosi tulou kun toittsi käypi~ (sitten)
~nuava pidäy olla kuiva, ässev vasta voijah puizaksi panna~
~äsen ihastuma, kun näkimä tuttavat moat~
~kylmiin äijäldi, ässen säräjän~ (oikein)
~ässen do vettä pizardeli~
~äskin lähten eäreh konz vihman heittäy~
~aziem perä pidäs tiedeä, ei pidäz mielel äzmie~ (höpistä, hölistä)
~puhtasta paginad, älä äzmöindelle~
~äyhkä elä, rikas äyhkäen elääbi~ (räyhäten)
(lähe: karjalan kielen sanakirja osa 6)
