~sai itkettäjäisen ja ne sai istua yläällä yön~ (parikuisen lapsen
vanhemmat)
~ei noi heeliga ihmine mittää kest~ (helläluonteinen)
~sil o nii heeliga luonto~
~kevväällä ku on oikein kova seivennousu niin, siittähän sai vaikka
kuim palijo~ (Muho-ojasta, korpisärkiä)
~kyls se ov vähä pahalläntä jo toi haava, kuv vaa ei siihet tulis feeperi~
(kuumetta, tulehdusta)
~sitä oli sitä veeperie ihan~ (viisaudenhampaan puhjetessa)
~se heesunen, semmonen älytettävä~ (narrattava, vrt. Hessu)
~kai se heesunen on sitä kun om pikkusem mäjähtäny~
~syö kun koerra, heevoa sisääsä~ (ahtaa)
~se hehäsi silmiin~ (päivä)
~silmis hehasi nii etten mää nähny vähäl aikaa yhtikäs mitää~
~miust o oikei ilkiä tuol Liena kans, ko joka paikas hää nauraa hehhauttaa~
~Riitta naurrooh hehhautti eto assiille~
~se nauroo muhhauttelloo ja nauroo hehettää~
~mein isä tuo nauraa hehettää joka sanallee~
~siäl o sit tuline hehk, oikke sormep palava~
~älä pan viäl pellei kii, pesäs o nii suur hehk et tule kaassu~ (kaassu eli häkää)
~siit tuli hirmuinen hehkakasa~ (pystyvalkeasta, hiilikasa)
~siä oli hehkaa viä pesäsä ko mää pellin avasi~ (hehkaa, josta tuli häkää)
~tullee vissii suajat, kosk pesäs on nin iso hehka~ (vrt. hehku)
~em pannul lisää, kun nii rajust palo, ol sellai hehka~ (lisää puita)
~oekee kovast ku poltettii puita siinä ol hehkoo~
~antoa sen nyt hehkaantuo, palaa hiilille~ (valkean)
~pesä o viäl ni hehkavaine et mahrank uskalttap pelli kiit tällät~
~likat meni heinäniitylle nih hehkasissaa~ (valkeissa vaatteissa)
~pyykki kajostaa nih hehkaselta~
~hehkamoisas tanssiin mennes, ettei tiärä jos käivät jalvoil taikka päälläs~
(tansseihin menneet tytöt)
~oli nii hehkamoisas ku se heillä niin kauvan ol~
(tyttö, sulhasen viipyessä pitempään)
~viäläkös se muur lainka hehka lämmiält~
~ku o iso mähe ni see hehka kuumut paljo~ (mähe eli hiillos)
~mää peljästysi yäl ku hiilos hehkas takas~
~siit syrjäst ilmivalkjal, sit se sammutettiin sil typil~
(tervahauta paloi, miilun tuhkalla)
~se tiätää tuulta ko hiilet ruppee hehkaamaan~
~tullee höyryä ko pesä viälä tollai hehkaa~ (höyryä eli häkää)
~hiilet hehkaa pakkasiks, mus suojiks ne tummettuu~
~ku pakkai on tulos, nii ne hehkaa ja hohkaa nii~
~hiilet rupiaavatten hehkah, kon niih puhelee~ (puhaltelee, tuuli)
~se palo hiehkais ku saunauunis tul~ (kiiltomatojen joukko)
~oo mikä kovasti hiilus hiehkoa~
~oleks kippi kum poskes ja korvas valla hehkava~
~se hiehkoa pinta siit nii julmast ja se kivisteä peätäkii~
(mansikkakuume)
~koisko sekä ruus pakottoat hiehkoamal, ne pakottoa jäyteä yhtiepereä~
(luumätä tai tuberkuloosi)
~se hiehkaa nii kovast~ (viholaisen eli nokkosen purema)
~ohhok kun sill oh hehkavat vaatteet~ (koreat, kirjavat)
~sielthän tulee nii hehkavapukuist väkee~
~se on nii hehkeintynny ja kaunistunnu~ (rumana pidetty lapsi)
~kyl siä aika kulluu, siä on nuari hehkee plikka kans~
(poikien aika kuluu)
~soon nuari hehkiä ja punaposkinen~
~likat on nii hehkeimmilläh~
~pysyy hehkiämpänä hiehkiämpänä~ (kuumaa vettä juomalla,
vrt. tsaijua eli teetä)
~no se lemp on nyt hehkeimmillää~ (nuoren parin)
~em minä sellasta muista ees hehkeemmässä nuoruuvessan~
~sepä on korrea hiehkeä~
~korree hame, noin punasen hehkeetä kankasta~
~hehkeen valkosta~ (pyykkiä)
~meijän lautaist on niin uuleita, eivät ole hiehkpintasija~
(himmeitä, hehkeitä)
~ei sit oikei hiehkiäks soant siittekeä~ (pinttynyttä
paitaa, pesemällä moneen kertaan)
~se ol nin hehkiitä sinistä, nin kaunista~
~luuliisha tuol nyt leivä paistuva ku o nuoi hiehkiä tul~
(hiehkiä=hehkuva, loistava)
~se ov viel nii hehkejä mummu vaikk on nii vanha~
~hiehkiäpintaine~ (vaaleaverinen)
~se on nii hiehkeeverine, jok ov valakosempunane~
~hehkiiverine, semmonev valakonej ja punanev vereala~
(verenala eli ihonväri)
~hiehkivalkonen~ (lumivalkea)
~ei sinne saonaan vielä voe männä on vasta hiehko uunissa~
(hiehko=palava hiillos)
~teällähän nyt ov vaekka minkälaeneh hehko~
~siin ol hiehkoi hiiluksessa~
~sekih hehkkoeli lähtteeksseev vae eihän tuolta tullul lähetyks~
~se on niin hehkosesti puettu~ (ohuisiin / kirjaviin vaatteisiin)
~ne likatkos taas ovat hehkosii~
~aijai tota naapurin likkaa kun se on nin hehkosissaan ku han mennee tanssiin~
~oli liijan hiehkonee~ (tyttö, nuori ja arka)
~se hiillos ol hiehkosellaa~ (saunan hiillos, punersi)
~kipeneestä s ei syty ensinkää, ei se hiehostus siitä~
~sitä ku vähä pöyhötti, sillo se rupeis hiehkuamoa~ (hiillos)
~hiilis paloa hehkuvoa sellaine silmä, sitä sanuot vieroa silmäks~
~myö liessuttiin nii jotta, hiilet sen ku hiehkosit~
(liessuttiin eli lietsottiin)
~siit heiluttiit viel et se enemmä hiehotti~ (heilutettiin
kytevää taulaa)
~hiilet pallooh hehottaa uunissa~
~siäll o niin kova hehk, etei saa pellei kii~
~kyl siäl piisis o kova hehku~
~kyllä siitä nyt käö koko hehku~ (hiilloksesta)
~suuret suurep päressoinijot oli käressä ja nee palo vaan aika hehkua~
(päresoihdut)
~ei kylm hiil hehkuma rup~ (sanonta, ei käy toteen)
~pan pelli kii ja päsäovet kans, kosk ei se hehku änä~
(päsäovet eli pätsin luukut)
~hehkuu siälä pitkältä ko n on siä säkkeen sisällä~
(tuhkalla peitetyt hiilet)
~ei ne nih hehu, että se mittään tekkee~ (hiilet, polta)
~ko pellit on jo kii ja pesäsä ruppee hiili hehkumaan, saaraan
viaraita viälä ehtoolla~
~hiilet hehkuu pakkasiiks~
~ja aattele ei siintkää saatu tihkuu jot ois tihkuu kuoltu,
hiilet hehkuit siin ja siin keitettii kohvit~ (tihkuu eli häkää)
~tul hiehkuu~
~kylläpäs nuo hiilet nyt hiehkuu~
~hiilet hehkkuu pakkaset tulloo~
~se pallaa nii että hehkuu oekee~ (tuli)
~älä pav vielä pelliä kii, toi hiilus taitua hehkuvah häkiä~
~syjet ne hehkuu kuv vähäkil liehotaa~ (sydet, puhalletaan,
vrt. sysimusta)
~lämmitti kiukhan niin kuumaksi, jotta kivet rupes hehkumhan~
~ei muuta kun se hehkuminen näky ylös~ (tulipalosta taivaalle)
~punassa hehku kivet kiukkoossa~
~kyllä se vielä nii hehkuu lämpymältä~ (kiuas)
~poskes hehkuva oikke~
~nii on kuuma net posket kuumuuvest hehkuut~
~siihhää on nii kirkkaam punaist värijä, sehää nyh hehkuu vaikka mihkä astikka~
~hehkuu ihan heliän punasena~
~se palo oikeen ilosest se valkee, ko vaan oli tyyni ilma ni ettei tuullun ni,
ne oli ihan et hehkupunaset~
~varmaan tulee häyryy huonees kun hiilet niin hehustaa~
(häyryy eli häkää)
~ku nes sii sit saiva hehkuta~ (palavat hiilet, omat tv:t)
~hiilet hiehkuaa~
~munt kertta sai hiilist valkja ko talrikin kans vähä hehkut~
(talrikin eli lautasen)
~sun vihtas hehuuttaa muhun kuumaa~ (hohkaa)
~nin kuum et see o valla hehkuvampunane~
~hiilus ov vielä hehkuva, kyllä siinä ves kiehuu~
~kuumaveristä immeestä ne hehkuvaks sannoo~
~hehnäs~ (peltopyyn kokoinen lintu, pitkänokkainen,
elää jänkämailla)
~kuuma poro hiehtää lantu kypsäks~ (tuhka, haudikkaat)
~hiilet hiehtää~ (hehkuu)
~hiilus hiehtää vinkoo~ (vinkoo eli häkää)
~myötääsäh hoastellessaan naorooh hehvettellöö~
~kuuleha sie eläs mää ku miul ois vähä siul asiaa~
~jos oli metässä vaekka marjassa oli elim metästämässä yhessä
että usseampi oli niin heti huuvettiin että hei~ (jos joku katosi
näkyvistä)
~hei pojat lähethän, näläkä mennee luihin~
~hei vaan kun ol lystiä~ (lapsilla mäkeä laskiessa)
~hei miten korree kolttu lapsele on tehty~
~heikää nyj ja muistakaa käyrä~
~heikää ny taas sitte~
~antakaa nyj jo nopiaa jotakin syämistä, mua aivan heikaa~
(heikottaa)
~rupes niin heikaamahan~ (että täytyi käydä syömässä)
~tuolt kylält kuului äskö nii kova juattoi ääni ja loilotus,
mut on se jo vähä heidaantunu~ (vieraat kylät, vieraat juopot)
~kyl sopis vähä ittees heidata~ (hillitä)
~nuo penskat pitää nii kovaa pirrakkaa ettei korvias saa pitää~
~ei se viäl laannu, mut kyl se vähä heidaa~ (sade)
~tuuli heidaa~ (tyyntyy)
~kattoh kuinka tuuli vie heilettä~ (siitepölyä)
~nukkuvah heitelöö~ (lapsi, jatkaa uniaan)
~siellä se mennäh heitelee~
~meni saunaan ja oli niin kauvan, että oli jo vallan heiryksisä~
(pyörryksissä, pökerryksissä)
~rupes siälä saunasa nin heiryttämmään että täyry tulla alas
lavolta~ (lauteilta)
~on nii kova lämmin et ihan heidyttää~
~sillon päästä huimaa ja on paha olo ko heirryttää~
~päätäni heiryttää~ (löylyssä)
~höillaisiil ko kylvettii joka keskviikko ja joka lauvvantak
ni kyl se miniä ihmettel~ (heikäläisillä, vieraat viikot,
vieraat viikkojen mukaan eläjät)
~ei olp paremaks tullu, voimah heikentyvä vaa~
~tuisk heikenty jo, taita viäl lyärp pakaseks~
~heikentys jo välil~ (ukkonen)
~eikä mää ääntä päästäny, ku löyly heikentysi ni siält mää putkatin alas~
(kovista löylyistä)
~nahkiaisten tulo o heihkentymist päi~
~heikentyy mahataovissa huonolla syönnillä~
~on näköni vähä heijentyny~ (heikentynyt)
~se rupes muu ni heikentämä~ (verenvuoto)
~sen tiätää mitä kuumet teköö, heijjentää se~
~heikentee ihmistä~ (vatsatauti)
~se heikenti niim paljoj jotta luulij jotta tappaa se ihan
siiheh heikkouttee~ (tauti)
~tauti se oj joka ihimisev voimat heikentää~
~se alakaa näkköä heikenteäk kun vanahaksi tulloo~
~tuul heikens~
~mitä se sit heikkenti ku se löi alas~ (yläilmoissa liikkunut ukkonen)
~ei se roppi paljo auttanu, vähäv vaah heikensi polttoo~
(vrt. rohto, ostolääkkeiden nimet lainaa)
~sitä nii heikenöö kun on näiv vanha ja pitää aina vaim maata~
~vaikka se niiv vanahaksi eli niin ei siltä yhtääj järki heikenny~
~kyl mar se kuulo tommot vanhemmaltta ni heikene~
~jo sen kuulo heikkel lapsen olles~ (kuuroksi tulleen)
~jiät ko läks heikkenemmää~
~vähittäiv voimat heikenee~ (vanhalta)
~ku heikkenis tuo tuuli ni lähettäs tästä~
~sajeh heikkenee~
~kyllä se rysäpyyntiki, kyllä se heikkenee~
~mitäs sit tyt nii teit, ku olet nii heihlyksis, olisit huvannu välil~
(uupunut, levännyt)
~ku sua kesälä heihynnäeseesäv voeman kaljoo, ni se het virkistää~
(voiman kaljaa)
~em miä tiälä onko tää sit keväist väsymiist vai mikä täs nii heihlyttää~
(heihlyttää eli uuvuttaa)
~se sisäss istumiin nii heihlyttää~ (tekee heikoksi)
~heilukee muut, minua niih heihyttää~ (heilukaa, heikottaa)
(lähe: suomen murteiden sanakirja osa 3)
