~kirsilahnaa, helelmälahnaa ja heinälahnaa~ (pyydettiin, kutujen mukaan)
~kuh heinä oh helepeillää kuttoo heinälahna~
~ens singaht sammakko mih heinälakihiisellei ja siit tul mato peräh~
(mato eli kyy)
~heinälantto~ (heinää kasvava vetinen painanne)
~se heinälappoon ottaa ja nostaa ylös ja pyörittää ja peohtoo~
(tuulispää)
~ei kukku käki kuhilaan, eikä lausu heinälaposeen~
~heinälaaot tehtii pitkää salvamee, sen osas joka ukko tehhä mut lyhyttä
ei joka ukko osant~
~ukoilima poltti heenälaon~ (oma ukko, vieraat heinäladot)
~lauvasta minn oon tehnyk kotonnaeh heinälaon katoj ja tuota pinnasttae~
(pinnasta, vrt. kuoresta)
~heinälatukka~ (pieni lato, kka-pääte)
~heinäleipiä, kalijaa ja kaloja varathin heinäajaksi~
~heinäleivät leivottiij ja kaljaa tehtii, voita kirnuttiij ja heinäpyykki pestii~
~heinäleipää olem minäki syönny, heiniä kuivattiij ja jauhettiij~
~heinälieppi~ (kenkäheinätuppo)
~ensin halakohuones sitte puoi ja sitte vielä heinäliiteri ja talli~
~heinälimot~ (heinänvetoon käytetyt oksimattomat koivut)
~tavi, sorsa ja hoapana oh heenälintuja~
~se on heinälintu, se ei ook kalalintu~ (hanhi, heiniä syövä)
~ei se okkaan semmosta valakiaa niinku, näije heinälintui~ (joutsenen liha)
~se oh heinälintu, se syöpi heinää~ (sorsa)
~heinäliuhat~ (heinistä solmitut seppeleet)
~kevät sillon oj ja suvi tullee kun heinäluippi kasvaar ruppee~ (heinäluippi
eli niittyvilla)
~jos tullee uurelle heinäluovolle, tietää saretta~ (varikset, maahan
niitetylle heinälle)
~kasvaak teillä heinälöökkiä~ (ruohosipulia)
~sitä heinälöykkiä kasvoo tos kulumalla~ (talon kulmalla, ts. viljeltyä)
~tannoo ottaam mentiih heinämaariana~ (tannoo eli tuohta, omat ja vieraat pyhät)
~heinämaijja~ (tuohenkiskontapäivä)
~kov veret lämpee tullee heenämatikasta ko tikku, sitä ei syäs sillon ennään kukkaa~
(kesämatikkaa)
~heinämato on maon sorttinen, musta, se katkoo~ (kaikki heinät,
niitty-yökkösen toukka)
~s oli pakko käyrär ripillä niih heiniaikana sittek käytihin se pakollinen kerta~
(pakottamisen avulla levitetyt "uskonnot", eroakirkosta.fi)
~se pessii rannallen nuihen heinämättäehen~ (jokin sorsa)
~heinänaikana, se oli viilipytty ja maito ja voi ja kala~ (heinämiesten eväinä)
~heinänalut niih hyvii~ (lämpimänä keväänä)
~häätyy kohta syyä mit om puuta pehmeämpää, jäkälääki on nouttu~ (noudettu
syötäväksi)
~heinäniituil niik kaikkein enemmän oliki~ (kyitä, vrt. hiiriä ym. ravintoa)
~miukii vanhempai ko käivät heinäniitul ni ne veivät mium parvessaa~
(mukanaan)
~tuossa on nuo heinänkarppeet, kivikossa~ (karppeet eli tupsut)
~ee tullu ee heenänkarvoo~ (omat vertaukset)
~hyvi heinänkasvajoa suota~ (heinäsuot)
~ketoniityt alakaa heitteäh heinänkasvusa~
~heinänkokkuu aekaa ei suanu ennee ollav vastat tekemätä~
~semmosta paksuva kumpeikkota ettei heinänkortta hänessä~ (kasva, maa=hän)
~ne heenävarvut otap poes sieltä ylläältä~ (kuivumasta, savupirtin katosta)
~heinänkulmuja ja heiniä ja jäkälää panthim patahan~ (kulmuja eli karikkeita,
vrt. painamiseen)
~vanhaks heinänkulmuks~ (sanottiin kuivunutta kuloheinää)
~heinänkulluu eij jiänä kuv vierrettii~ (kaskimaahan)
~nuortu se tuo heinällaeho~ (heinälaiho, sateen jälkeen)
~heinälloppijaisetkim pijettii~ (loppijaiset)
~heinäluajaiset~ (eli luojaiset)
~heinämmura tarttuu vuatteisiij ja ihhoo~ (mura eli karike, vrt. murto)
~heinännukka~ (niittyvilla)
~meil vietetän tenäpä heinämpeijassi~ (eli peijaiset)
~heinämpelmui paneevat toiset matrossihihkih~ (patjaan)
~heinämpiip näkky jo~ (maasta pistävä nuori heinä)
~ei näy mukko joku heinämpiippa~
~marjaskatit on heinämpäisiä~ (vihreitä, heinäsirkat)
~onk sul heinämpäinev vai höyhöninem purstel~ (patja)
~ohlakkehpäitä ja venäläisempäitä otetah tyynyih ja siit heinämpäitä ja~
(heinänpäitä eli niittyvillaa)
~niitä valkeita heinäpäitä ku aijjoivat nin niitä pantii~ (tyynyjen sisään)
~ennen kuh heinämpäässä käytiin~ (poimimassa niittyvillaa)
~kärmeh ol heinärrinnas~
~on siinä taas jänikset hypänny heinärrippuja hakemas~
~heinärruppoo män sisukset täytee~ (karisteita, pölyä, vieraat työt=vieraat vaivat)
~ei penkerilläkhän heinärruupua~ (kodan penkereillä)
~ennen ku heinänsiement kylvettii otettii kolmel sormel~ (vierasta tehomaataloutta
edeltänyt vieras luomumaatalous)
~tehkäät heinäsiemeniist vanna, kyllä se siint piäsöö~ (vanna eli parantava kylpy)
~heinänsiemmerrieska~ (heinänsiemenistä jauhettu happamaton leipä)
~kevväällä ku ensimmäeset heinänsirkat tul essiin~ (sirkat eli oraat, vrt. alut)
~heinänsänkeen kasvaa olelma~
~sotkamolaenen ei läheh heinäntekkoon ennenkum putki on kukalla~ (putki
eli koiranputki, omat ja vieraat heinät)
~heinäntähkä helemmii~ (heilimöi)
~kyl siitä kuoliintuu nuo heinänuppulat näem poutailemalla~ (nuppulat eli mättäät,
vrt. kulo)
~joku sellain kare täyty olla tai vanha heinänurmi~ (kare eli nurmikko)
~heenävvarret ol ihan täönnä kusiaesia~
~heinäorret ol aenaem meillä tuvan katossa~ (heinien kuivaamiseen käytetyt orret)
~ee niitä ollunna enneh heenäpeltoja niinkun nyt on~ (pellot=eivät kuulu suomeen,
johon metsää kasvaa, metsä kasvakoon, lopettakaa rahan ja vallan avulla yllä
pidetyt luonnottomuudet)
~heinpenkas~ (mätäs)
~tulee sarek kun toi heinäperhonen on noim musta~
~niit oh heinis heinaikan sellasii vähii, harmoit perhosii, heinäperhosii~
~se on hikevätä heinäperästä muata~ (hikevätä eli kosteaa)
~heinäpilka~ (kenkäheinäkäärö)
~mie hauvoi sitä heinäpilpuil~ (kipeää kantapäätäni, pilpuil eli karisteilla)
~hyvvee heinäpohjoo moata~
~lahemperä on heinäpohjoa~ (heinäistä matalikkoa)
~jänis tekköö ensinnäet talavella hankiaesppejat, heenäpoejat sittä tekköö
ja sittä sänkiäespoejat~
~heliä heinpoutta~
~see o ny pitän hyvi heimpoutti~
~sanotaan aim mettäsian heinäpourat syksyl tulee~ (metsäsian tehdessä
heinää talvivarastoon)
~päevä riätää ku parraallae heinäpouvala jotta sit o iha varrii läkähtyvä~
~siipikusijaesie kun ilimesty niin sanovat että heinäpouvat riittää~
~valkonem pusero ja esliinat ja päähuivi oli kans semmonev vaalee~
(naisten heinäpuvussa)
~tuala heinäpuskas se kärmes mennäk kiemurteli~
~kun oli semmosia heinäpuskia niin sinne, se oli lamallaan sielä~ (merta vedessä)
~heinäputkel hänel on silleet ja harvat lehet~ (karhunputki)
~kyll on olluk koriat heinäpäivät~
~heinärasto~ (räkättirastas)
~se osasi kalavoseen tarttuok~ (paarma heinää kannettaessa, älykkäitä)
~heinäruoho~ (keltasauramo)
~heinäryti~ (jokin ruoko)
~tavi tekköö pesäsäh heenäsoarii~ (heinämättäisiin)
~usseil löyty talavella heinäsaurojee alta lampahija jokka oli syksyllä karannu~
(lampaat=kaukana kotoaan, sanakin lainaa, karjatalous=laillistettua
eläinrääkkäystä)
~kaljoitten kolosis kasvoi~ (heinä eli ruohosipulia, eurajoella)
~heinsirkoi kaike semmoses sitt on ku hyppeleväh heina joukos~
~heinäsirkka pannaan kalan syätöks ko onketaa~
~heinäsirkka, heinäsirkka, annam minullev voiretta~ (käytetty haavojen hoitamiseen)
~ninkun olis heinäsirkka nuan tirskuttelis korvaj juures~
~kyllä heinäsirkalta tulee hyvee haavavoiletta~
~se o heinäsirkka, jonka kintut vinkuu~
~tuas Simolar riihen kohras oli iso heinäsirkka~
~se on heinäsirkka, se kitkuttaa koipiaan vastakkain~
~hyppii kuh heenäsirkka~
~heinäsirkka saapi suurusta nin se rupiaa laulamhan~
~se on hyyvää kengän hieromaan tai mihin, heinäsirkav voije~
~heinäsirkkoja on ne kaikki, suppusiipisiä~
~älä ota käteheis heinäsirkkaa, se purroo piäsem pois~
(puree päänsä pois, vrt. sisilisko häntänsä)
~a myö sanoima niitä heinäsirkam pojiks~ (sylkikaskaita)
~heinsuars~ (sinisorsa, heinätavi)
~se heinäsorsa on sama ku ohrasorsakii, se heinistöis ja ohrapelloiss elustaa~
~heinäsorsalla ol luaja noukka~
~heinäsorsiahan ne om melekeen kaikki tämäm paikav veslinnut~
~se un se heinäsorsa, joll on sininen kaula~
~heinäsorsa, levijänokkanee~
~heinäsortti~ (jouhisorsa)
~siel ol heintalli salvames sus vahtimas, jos ois porsaita tavant~ (omat sudet,
vieraat porsaat)
~heinätallissa makasvat jos ei siel olluk kyleä~ (kylää eli taloa)
~mentii heinätalliim maatak koko syssy~ (syssy eli joukko)
~het tiesivät että ne ol heinäsukset~ (leveät suosukset)
~semmoset leviät heinäsukset oli jolla miehek kanto heiniä latoho~
~ne on semmosia sammalikkoja, ei ne oikeeh heinäsoita ole~
~heenäsäkki pietääl lasten kätkyvessä vuoteena~ (heinillä täytetty)
~se oli heinätalikko~ (kolmihaaraisesta koivunlatvasta tehty)
~heenätaekot pitkäsoaraset, nelisoaraset~ (nelihaaraiset puutalikot)
~se om miehen souvia kantaah heinätakkaa ja hihtääm märijäsä nevasa sivakoilla~
~takkavihta on kaks syltää, pittää ylettyäs sen heinätakan ympäri~ (taakkavitsa)
~ei ookkaam minun tietoon niin heinätaloja~ (näillä seuduin, sotkamo
=oikean suomen puolella 100 vuotta sitten)
~heinätekki~ (heinäsirkka)
~heinätentti~ (sylkikaskas)
~heinäteppa on nyt se pitkäkinttuin ja äkänen~ (teppa eli sirkka)
~heinäteppo, se on sellai roitikko, jokka hyppii nii lystist~
~porotokila se ennem poljetethin porotiet, heinätieksi ja miksi~ (poljetettiin tiet)
~heinätikka~ (jokin tikka)
~kaikil miähilläkki vanha aikka heintolluka oli~ (jalassa tallukat, heinätöissä)
~ee myö sittä ennee heenätettynä järvestä kun se isävaennoo kuoli~
(vieraita tapoja yllä pitäneet isät, vrt. isännät)
~vetelällä suolla pittää astuah heinätuppaalta toeselle ettei uppuas suohon~
~paa ne mertais tuollase heinätyppää vieree, siin se kala liikkuu~
(typpää eli mättään)
~sellasis heinätöppäis kutemas~ (kävi toukolahna)
~eihän niitä ollu heinävainijoita ennen~ (heinänviljely=viljan viljelyä myöhäisempää
lainaa)
~silpusvakkoja ja heinävakkoja tehhää nii ne suap olla harvoja ja paksummista pärreistä~
~päreistä oon tehnys semmosie tavallisie, nuita nuita heinävasuja ja semmosie pottuvasuja~
(tavallisia koreja)
~heinäverkulain~ (heinäperhonen)
~niiss ain niis heinävesiss istutteliit~ (potevia lapsia)
~olha niit heinäves ja muut~ (keinoja täiden hävittämiseen)
~myö moattii tiäl vintis, heinävintis, siel ol niin hyvä ku ol vereksii heinii tuotu~
~heinävuoma~ (heinää kasvava suo)
~jos heinä nousoo kevväällä ennen kuv viholaenen niin tulloo hyvä heinävuos~
(viholaenen eli nokkonen)
~on siinä heinävä pierran, siitä par hökkeröistä keree heiniä~ (piennar)
~väki heinävijä soeta~
~on siellä Pyhännäjjoella meleko heinävät niityt~
~se on tuo puronvarsi niin heinävätä niittyö~
~heinävä jänkä se on se Näätävuoma~ (vieraat heinäntekijät, omat näädät,
kaikki vieras=tuhonnut jotain omaa)
~meill on kyllä itellä heinäväkiä, ei tarvihtek kylästä tiukata~
~men ja kesk neh heinvekis syämä~
~ennen ku nevoilla kulettii ei sielä monellaisia heinävärkkijä
tarvittu, vikahej ja harava ja takkavihta~
~kun otetaan heinävärkit ja pannaan evväät selekään ja kävelläp pakutellaan
toista peninkuormoo niin siinä se ammatti on~ (kuormoo eli kulmaa)
~tuola saarisuanoss on semmosia likoja jokkom maatunheet ja heinäintynheet~
~tästä on hyvä heioostaa jään yli, luistaa niin hyvin notta oikeen~
(lähe: suomen murteiden sanakirja osa 3)
