~siit ast oh miu sivvui jäykät olleet koh Temone heipas aijaksel selkää~
(selkävammat)
~se on nii heipakas vaa kun ei mitään ols tapahtunnu~
(reipas, odottava nainen)
~ohan se semmoneh heepakka, koko tyttö~ (iloluontoinen, reipas)
~toisinoa heippas suksii peält aina ko ol selkäytynt lavut, ni vähä ko
horjaht jalka toisel reunal~ (lumen painuessa koholle jääneet lavut,
Käkisalmen suomalaisten kieltä, vrt. karjalaisten)
~ilima ei näytäh heippoavankaa~ (laantuvan)
~niin keppeestih heipettellöö kun nuoret vain~ (vanhus)
~ihiminee on kahestil lassa, koska sitä heippenee~
(heikkenee vanhana)
~koahappas tuo ves toahah heepottimmeen, paan nehhiik katajat~ (heepottimeen
eli kirnuun)
~ennen ku oli semmoset kanttikirnut, ni kyllä niitä piti heipottaa ennenku
kerma oli voilla~
~siellä se vanaha ukko männä heippasoo~
~tuonelassa tanssitaan tänneh helemat heippasoo~ (mikä se on.. tuuli)
~tanu mies siitä vain tuliki, vaikka poikasena ol vähä semmonen heipparalla~
(tanu eli vakaa)
~sielt on aika heippaus tännem meille~ (omat mitat)
~elä heippaotam marjoja~ (heilauta, tuohisesta)
~tätähis se kantoah heippuuttaa~ (tyttö nukkea)
~siihen oli pantu heippänem maa päälle~ (peurakuoppaan, Enontekiössä)
~ei se ok käönt semmoesta heiputosta ku nuorra ollessa~ (käynti eli kävely)
~ei oikein tohli lähteä, kun tahtuo välil piestän nii heiputtaa~ (huimata)
~jalka heirähti nilkasta~ (nyrjähti)
~heisi~ (juolavehnä)
~se on koerankielikko, jossa niinkun koerankieltä lipottaa veim pinnalla
hienossa heijessä kiini~ (vesiheinät)
~pitkiä heisiä~ (rönsyjä, tekee lillukka)
~heisi~ (hämähäkin verkko)
~onhaa sinus kova yskä, ääneskii on niin heissinä~ (heissinä eli käheä)
~on vilutauris ja ihran heisi~
~myö vielä intoonnuttiin se hämäräapaja vetämääm muttei se antanna kun
joetaeh heiskuorreita~ (heisi=ohut)
~heisimarjapuu~ (heisipuu)
~kalossa niitä maum munija on, ainakki heismaun~ (heis eli lapamadon)
~heisimato on niinkun tiuhtanauhaa, tullee itekseej jolta tullee~
~älä men siihen lamhin uihman siinon heisimatoja~ (jouhimatoja)
~heispensas~ (heisipuu)
~siin ov vahteria saarnempuuta heispuuta niimpuuta~ (metsikössä, Hollola)
~kasvaa niit heispuita tuol mettis~ (Iitissä)
~siält Myllysaarest myä ruukattih hakii höyspuita~ (piipun varsiksi)
~heispuusta miähet tek piipuvvarsii~
~tuolla Tyrväesen haassa on kuusampensaeta, ja heispuita~
~tuolla Raivijossa, siell on heispuita~
~hammees hulupijo näkkyy heisivä~ (heisivä eli rispaantuvan, vrt. heisi=ohut)
~vanaha o sullaki hame, ku siinä helemat heisii~
~tytön suu heisii kun sille hampaita teköö~ (valuu sylkeä)
~Iitasta on kasvana aeka tytö heiskale~
~pitkä heiskaleha se on jo ikkäeseksee~
~heiskoivu~ (hieskoivu)
~sellaist heiskua, ettei se kestäm mitiä~ (ohueksi kulunut vaate)
~heijas heissuteltii lapsi uneen~ (vrt. hessu)
~hiä ko kävellä heistelöö ni jo matka joutuu~
~ja Kiimingistä nii me jalakapatikassa tullah heistelttii Ouluuj ja~
(omat matkat, jalan tehtyjä)
~iso heite on nin se vie reen syrjällee~ (kuoppa, kallistuma)
~kyllähä se oh hyvil lystiä lapsista se heitteestä laskemine~
(heitteestä eli hyppyristä)
~mensi mnääkin koulu ko opetetas kive heitlemist ja tervaskanno vääntämist~
(koulujen vieraudesta)
~noit poikanurikkoi oj joka kylässäki ja neeh heitteli välil ku ne tansseist
tuli neek kivii ja semmottii heitteli~ (vieraat kylät, vieraat pojat)
~sai rupee heittelee syästävää~ (sukkulaa, kankaan aloittamisen jälkeen)
~suopunkilahan sielä heittelik kiini~ (aitauksessa poroja)
~yhele puolen latua net heitelhän~ (ketun syötit, oudolta tuntuva kettupyynti,
vrt. nahoista maksettu raha)
~heittele hottiis~ (suuhusi)
~kun on semmonem paha ilma ja vähän sattaa ja heittelee rakkeita niin se varistaa
kaikki~
(omenapuu, kukat maahan)
~kas sitä heittelee yhtä kyytiä stä saretta näämmä~
~heettel se toanon moniaeta pisaroeta~
~aamulla vähäh heitteli lunta~
~kyllä se heittelee lumia~
~tulik kylmäp pohjaset ja, alko heittelheel lunta~
~nii heittelöö ku puukirveellä~ (puukirveet, vrt. kivi)
~siinhä se ain heittelyö~ (käki kukkuu, näreessä)
~tää ov vallaj jätetty ylellualen heittelemätä~ (lankoja roikkuvat hameen saumat)
~ylikantin heiteltiin~ (ohuemmalla neulalla)
~kyl ne heittel kintuil piiskan kans~ (piiskasivat lastaan, vrt. me)
~saa siinä töppöstä heitellä~ (kulkiessa)
~aika myrskyäkin oli, että heitteli paattia ja kaikkia~
~huimuus heittelöö~ (lapsellisuus, saa tekemään mitä milloinkin)
~miä heittelin sinne jalkapatikas~
~kotvan siinä sai männäh heitellä ennen kun jalakapatikassa perillep piäs~
~Kemistä läks pistelemmääj ja kuukaoveh heittel, niin sitä ol jo aeka ylläällä~
(lapin kävijät)
~erestänsäs sen noukkii, mitä takansa heittelee~
~heetteli tavaroetaan sinnet tänne, eekä muista~ (lapsi)
~ketoniityt vanahemmat jotka kentettyy, alakkaa jo heitelläk kasvvie ja sammaloettuo~
(kedosta kentäksi)
~heittelyöt nii jeähyväisieä peäskyisetkii et oikei~
~niihä siin onkii ku Imatras sellaine heitelmys~ (joessa, heitelmys eli putous)
~heitelmys~ (äkkijyrkkä rinne, pudotus)
~siit se toas tekyö sellaisia heitelmiä, mis se posajoa~ (vesi posajaa, ojassa)
~sellaist kallijoheitelmät siel moa sisäs~ (pohjavedestä)
~kissoksi ja palmuksi sanotaan niitä heitikukkia pajussa ja rairassa~
~apajan ylinem pää o heittimel sillon ko nuatta ov vesil~ (heitin=nuotan
heittopaikka, talvinuotan laskuavanto)
~eikös ne männääk kesänä monta kertoo vieneet miesvoimin nuotat sinneh heittimele~
~sitt oli semmone heitimpuu sit mikä oli sillä tolpalla ja, siin oli semmoset,
koukut sit taas niin että se, laukesi sik kun sinnev varvallem meni lintu~
(ansojen osia)
~näikhä mä heittiin istumaa ja jos oisi heittiint istumaa~ (kelkkamäessä,
jalkani ei olisi murtunut)
~ei saa heititä miu vuotehellei~
~tuli kottii, heittiis makkaamaa~
~ves paken ko heittiis, laskuves, pakoves~
~kyllä sinunki jakkus on ruvennu ni heitii~ (rispaantumaan)
~sun on puseros hiak kans alkanu jo heitimään~
~heitonjalka~ (vippauspuu jonka avulla työnnettiin padon selkäpuuta)
~toisep piättäväs selkää ja toises sitä heitovvartta~ (lohipatoa tehtäessä)
~minä oon syntynyt tuossa heitteellä olovassa pirtissä~ (synnyinsijat,
jokaisella omansa)
~puu on heitteentynny metsään~ (jäänyt lahoamaan, vrt. olla heitteillä)
~ei ne sinusta räknää enämpää kuv vanhasta heittemestä kallokasta~
(kallokka=poronnahkajalkine)
~tuuli heittelehtää~ (vaihtaa suuntaa)
~harakka katolla heittelehtää~ (tepastelee)
~on hengen heittimillään~ (henkihieverissä, puuta päin laskenut poika)
~on se kumma kut tuakin heitti ittensä tuallaaseksi heittiöksi~
(vrt. vieraaseen pakottaminen, tuhoaa kansaa monella tavalla)
~mehtärastas, oekeen semmoneh heittijö lintu, s eij ook kennenkääk kaema~
(kaima-linnut, vrt. suojelushenget, sukulaisten henget)
~onhan se se yks heittio linnassa, vaen eikö tuo liet tuas kohta tiällä~
(linnassa eli kaupungissa viihtyvät heittiöt)
~se on semmonen heittijö ihminen, tekköö ja puhhuu vaekka mitä~
~heittio moan pohja~ (pehmeä)
~tässä on nii heittijö moa~
~se on niitä semmosie heittijöetä soeta jotk ei kasvah heineä~
~heittiöksi jätetty se reki~
~tää itikka heettijo innittää ja immöö~
~varis heittijo sehä se tulloo kartanoo~ (kartanoo eli pihaan)
~heittio kaekkijaem mikä piti tulla~ (omat voimasanat)
~minä laeto siihev vanteev vaekka se ol nii heittiuvvesan nojassa~
(kuluneeseen astiaan, vrt. hylkyyn laittaminen)
~semmosta heittiömoata, miteän kasvamatonta juntua~
~sielä tekvät semmosta siivova siellä, ja ol semmosia heittiömiehiä sielä
parakilla kaikem moalimar roistoja~ (vieraita töitä tekemään palkatut
roistot, vrt. "suomen" valtio)
~semmonen heittijomies työmies kait se on ollu olevinnaan~ (heittiö eli
vieraita töitä tekevä mies)
~se oli, sanottiin, seärinurmea, sitä pitkeä heittijonurmea~
~ensimmäesellä heetolla ol hyvät kalat~ (verkkojen ensimmäisellä heitolla,
keväällä, vrt. haltijan osa)
~se ol se paenihheitto sillo iltakauvet ku ei muuta illoa olluk könästettii~
(painittiin)
~käyvväh heitolla~ (laskemassa verkkoja)
~aina ko jonku aikaa väliä piti, se uusithin taas heitto~ (heittonuotat)
~sill on otettu paljon saitoi, yhelläki heitol kymmenkituhatta kiloa~
(sokkunuotalla, merikalojen määrästä)
~siit ov viäl aika heitto~ (matkaa, Rintelästä Nummenpäähän)
~siit on aikamoin heitto jos kuletaa sit juomaa myöten~ (juomaa eli joenrantaa)
~siitt on niim pieni heitto mererrantaha~
~heittohan kävi lohev veossae~ (heitto=poveton nuotta, silmät 7–8 tuumaa)
~isopuuttomies vettää heiton kivipaulan~ (heittoa vedettäessä)
~heittoja jos sattuu, niin koataa~ (reen, heitto=töyssy, hyppyri)
~se on kaikim puolin ihlah heitto, ei siit tailam miestä tullakkaan~ (heittiö,
vrt. vieraan elämän murtama)
~tuommoseksi heitoksi rupes aivaj juomaha~ (alkoholi=mannejen tapoja alistaa,
suomen valtio=kerää rahaa kansan myrkyttämisestä)
~jos savutupa on uus tupa, niin se oh heitto hyvä~
~heitto ko pureva~ (itikat, vrt. hitto)
~kuuki oj jo nii heitolla~ (alakuun loppuvaiheessa)
~mää oor rykinyk koko talavem mutta rupiaa heitom puolelle~ (yskä, vrt.
hengitysvaivoja parantava pakkanen)
~kenkä heitola on nii soma arvuutos mut en tappoo~ (tapaa, saa mieleeni)
~ne oli oikee heittoatraita~ (lainasana atrain, vrt. metallikärki)
~se uittosalako tästä lasketaan tästä heittoavennosta~ (talvinuotan)
~heittoavennom pittää ollam meleko ison, semmonen kolomimetrinen~
~jättiläiseh heittokivi~
~siinn om pojalleh heittokivii~ (omat lelut, maksaa vaivan)
~sellasia pienejä heittokivejä~ (irrallisia pikkukiviä, kiukaan päällimmäiset
kivet)
~heittokulle~ (lohipadolla käytetty nuotta)
~siklasta kiini oleva köys o heittoköys~ (nuotan köysiä, sikla=uloin
harvasilmäinen verkko)
~heittoköys ol viittä syltä pitkä semmonen köys siulassa kii~
~voi heittolaine, ku o kova pakkane~ (vrt. hitto)
~heittolava tammen alla se tehthin tukeista~ (tammen eli padon)
~heittoliinaav voipi hyvällä syönnillä tarttuak kaksi ja joskus kolomekkik kallaa
yhtaekaa~
(onkisiiman jatkeena ollut lyhyt siima johon kytkettiin 2–4 perhoa)
~heittomiäs heittää sev varan kepin kans koskeh~ (vadan)
~heittomies pitää kyllä ollat täysi mies~ (täysi eli terve, nuotan heittäjä)
~heitto onkella pistetään tonnek kauvas heittämällä ja sitte otetaan takaperin takasi~
(vrt. uistin)
~ens alkujaa tehtih heittosiimoi, johonka laitettih yks viis kuus koukkuu ja heitettih
viimenää, keppi toises pääs ja kivi toises pääs virtah~ (heittosiimat)
~min em paah heittosiimaam millonkaa enempää kun kolome onkija~ (koukkua, perhoa)
~heittosilmä kuothan tikun yli ja seuraavalla kerralla otetham mukhan~
(puikoilta pudonnut silmukka)
~se turkin kaulus tällä sittem pönkitettiij ja tästä ne meni ristiij ja tästä
heittosolomulla sittev vaan~ (sidottiin vyöllä)
~s on heittouistek kans se pippi~ (kolmikoukkuinen uistin)
~heittouistehella on saatuv vähäsesä määräsä~ (kalaa, Kalajoesta)
~heittouistil saa hyvi hauei~ (haukia)
~heittouisti~ (veneestä heitetty uistin, vedetään takaisin siimasta)
~tyynylöi pääl pijettii tuollane heittovaaru~ (koristeellinen nelikulmainen liina)
~net heittovenheet olit aina pienempiä ku net siulavenheet~ (kullenuotalla
pyydettäessä käytetty vene)
~heittoverkko on orninkissa heittovenheessä~
~heittoverkko sarjalaovan~ (lasketaan sarjalaudan vetämänä myötävirtaan,
soudetaan vastavirtaan ja tarvotaan kalat sauvoimella verkkoon)
~poijat teki siihen monta heitturia~ (hyppyriä rinteeseen)
(lähe: suomen murteiden sanakirja osa 3)
