~ne heleit ol ymmyrjäiset, sulensammalist sisus ja mekost päälliin~
(sudensammalet, vrt. sammalilla maanneet sudet)
~helek kuvottii tappuroista~
~tappuroista tehtii raitia ja helehurstia~
(raitia eli lakanoita, Joutsa)
~helei äiti, eiks lähret kottii~ (Nakkilan kieltä, oikeat porilaiset)
~mihe helkutti mnää ole lakkin hukannu~
~sen saa heittääh helkutin kuuseen koko risan ei sillä muutakan tehe~
~lunta tuli ihaj jotta poloven yläpuolellen~
~pantii kolometiip piejintä helelloemee~ (piejintä=kankaan leveyttä)
~kuu paistoo helettää pilivettömältä taivaalta~
~laolooh helettää~
~tänäpän oli nii helevä aurinkom paiste~
~piänii helvii tippoi~ (kuusen rungossa, pihkaa)
~kats ompa tuala helevä valkee~ (tuli, vrt. päivä)
~helevänkellane~
~heleväsinine~ (helevä=vaalea)
~kangas oli heleväm punaist~
~minä värijäsii oikee helevämpunasella langat~
~se on hyvin helävätä liusie tulloo erinäköstä vähän kun kukkaliusi~
(kuin kukista saatu sininen, liusi=sininen, vrt. liuske)
~heleväm punaset~ (pihlajanmarjat, helevä=kirkas)
~hyvin heleväh ne punakripukki~ (punapilkut, purotaimenella)
~nurkap paukkuva, siel onki oikke helevä pakanen~
~ei siin uurekselttas enssi niin kovin kiirut ollu, mut kyl sit lopum
puol jo paiskas heleväks~
~isälän oli kovi hyvä lauluään, hää lauloi nii heljäst ja hyvi~
~kyllä noitten likkojen äänet om paljo helleempiä kun poikajen~
~se huastaa nii heliäst~
~lapset laolo niih helleellä eänellä~
~se naoraa helleästij ja helakasti~
~mitäs mää kö kiittelij ja, nauroin tietystih heliästik kö häl lähti~
(halkojen tuojalle)
~s on kokolailla semmosta malmimaista että se semmose helleen äänem pittää
hakatesaki~ (eräs kivilaji, kivisepät)
~kun ol janhuspuuta, siitä tul helein eän~ (kielisoittimeen)
~se soitti nin heleästi ja mehtä antoi seittyisen vastuuksen~ (torveen)
~kyll on kepsiä käymäh toi Kaisa, tiä sen kon heliäst narsahtelee sen jalan alla~
(pakkasluminen tie)
~hyvin usiast kun se kuuntelee se napsahuttaa, nokallaa, se on sellane heliä
niinkun kahta kuivaa kalikkaa hakkais yhtee~ (ukkometson soidinääni)
~sanota, et ku se aamusten kovi heljästem paista, nii se himenty sit päivemmällä~
(aurinko)
~ku mää reissusan läksi ni aurink paist heljäste~ (paisteella lähteminen)
~oli nii heliät aurinkopaisteet~
~kuu paistaa heliää, kuollut kulukee keviää~ (vrt. yö=henkien aika)
~onkin niin hellee kuuvalo, että näkih vaikka ränttiä lukkee~
~kyl heinä näivetty, kun aurinko ol oikeih heliä~
~päivä paistoa nii heliäst et oikei~ (kirkkaasti, heliät päivät)
~päävä on nin heleä~ (vrt. hellä)
~helemikuun heliät ilimat maaliskuulla maksetahan~
~helee lämmin suvi~
~tul nii kirkas helejä pouta~
~siitä tul heljä pouta~
~heleä seä~ (kirkas)
~see o nii heljä~ (koreakuteinen kangas)
~sill on ni heleet silmät~ (kirkkaat)
~em miä tahro niih heleet kankast~ (liian kirkasta, vrt. ostokankaat)
~katos mite heliä näköine om pirtheinäs kukka~ (ketoneilikassa)
~on nii heliä hiekka~ (kuiva ja valkea, hiekkamaiden ystävät)
~ko se semmonen heliä rusko ottaa sinne auringollaskuhu~ (tietää poutaa)
~mää tykkäsin että tämä ol liika heliää sillet tytölle~ (kirkasta, kangas)
~on siinä mekossa helleät värit~
~noil pikku flikol o oikke heliämpunaseh hame ja nee o sit kauni~ (Mynämäen
kieltä, oikeat turkulaiset)
~vähä heljemä sinist ku se ite ol~ (leningin kaulus)
~ompas se oikee helleempunasta kankasta~
~sellasii helleepunasii kuivii kukkii~
~on helleä punakka tuo Kantola Siiri~
~se oli koria lintu ko se oli niih heliäm punanen~ (punatulkku, metsän ääniä)
~tummam punasta om piisalle astiv van sitä helleätä punasta en tiijä uupusikko
sitä~ (kudelangoiksi)
~yhtä heleä se Manta on näöltie, vaik on kipeän maannu~ (vrt. saanut lapsen)
~nii heliä hiviä~ (hipiä)
~että mitel läks niät helleesti itkemää~ (pelästynyt lapsi)
~kyllä se naoroa nih herevästij ja heliisti~
~ollahpas sit ny heliää yhrest airust, kerranpas noit ny katkiaa~
~jäi semmoneh hellee helu, pitkä helu~ (liotetusta niinestä, kuoren irrottua)
~helleetä puuta halakiimaan~
~airon pyyry o helleesti ujutettu~ (lavan ja kädentilan välinen osa, tehty ohueksi)
~heleillä kuusisilla puilla jottei häkeä tullu~ (heleillä=kuivilla, lämmittää
lapsisaunan uuni)
~se on nin heleätä jotta lastut tuloo muroina~ (puu kuivaa)
~ulukona o nii helijä pakkane, että se sitte ottaapi kynsii ja korvii~
~ne helemikuu helijät~ (pakkaset)
~ne on nin helleitä ja hyviä~ (kalisevat hiilet)
~tää ves ol liijah helleetä, ei tällä siijäp pestä~ (helleetä eli kuumaa, vrt. helle)
~seun aina lasketellut halak helleet, ei sen puheihin ou uskomista~
~tuo Pölläse Laura on nii helleeverine~
~se on oikeen helleeverinen ihminen~
~uunihelho~ (noesta mustunut kohta, uunin otsa)
~ol uuni ees suur helho, ja siihe helhoo siit pantii ne hiilet veettii sielt
uunist kouku kans~ (leivinuunin edusta, lieden höyrykuvun alainen tila)
~pittäähä helhoo nuohoo usjammi~
~helho nuohoit naiset, vähä kostutettii vasta ja lakastii uuni arinalle~
~helho pittää tehä et savu männee ulos~
~helhokivi~ (uunin suun yläpuolella oleva kivikieleke, lieskakivi)
~helhokokka~ (puukoukku jolla pata tai kattila ripustettiin haahlaorresta uunin
eteen liedelle)
~helho ors~ (uuninsuun editse kulkeva kannatinpuu jonka varaan pata tai kattila
ripustettiin)
~päevän kun oekeen helehuu, nin kyllä se on iltasella liika luonto poes~ (heiluu)
~mitä työ penskat joutavia laokkootta menkee tuonne heinälaon peälle helehumaan~
~katohhan kun tuohi koera siinä helehuu ja hökälehtää, sillä näkysi mieli metälle tekövän~
~on se Heikki koettanna perreesä etteen helehuta, yön päivän kansa se on helehunna~
(työn aika=sitten kun on jotain jonka eteen tehdä työtä, vrt. väärään aikaan ihmisiä
työhön pakottava mannesuomi, syynä valtavaan määrään turhaa kärsimystä, sekoilua
ja henkistä pahoinvointia)
~kun sitä on näej jo ijälles siirrettynä, sitä ei enneä halluo ollaj joka paekassa
helehuomassa~ (tod)
~lähätteähä se tuul niitäkii rantoa, tuluot sellaisel helinäl~ (neulajään sirpaleet)
~johan sieltä tiukuih helinä kuuluu~
~mie katsoin ne männööt morsianta ottamaa, ku sellain helinän kans ajeloot~
~välistä yhtenä helinänä putoilee lehet pois puista~ (jäiset lehet)
~keväillä linnut laulaal lirittävät, niettä se onkiv vasta helinää~
~kyllä se oli eri helinää ko se huusi~ (joutsen)
~ne pittää semmoista helinätä ku huaval lehet~ (pienet niinipuun lehdet)
~suureh helinänkä tullot~ (parvessa lentävät mehiläiset, inkerissä)
~kun tomp pitejäl mene ni siäl o helinä ja hälinä~ (pitäjät)
~myö kutsuima näitä helisevii heinii~ (pikkulaukkuja)
~helisevä~ (keltakukkainen ruohokasvi, jonka kypsät siemenet kalisevat kodassa,
laukku)
~helisteles jottam paija kyl se sit hilja o~ (paija eli lelua, vrt. paijata)
~siit niitä rupijoa helistelemeä, ei kynsi eneä~ (hierottuja paleltuneita varpaita)
~helmikuu helistelevi, huhtikuu halistelevi~ (helistelevi=pitää pakkasia)
~metso laulaah helisteli kovasti~
~pitäsil lähteep pitkee taivalta helistelemään ja nuim paha ilma~
~see ukkost nin kovi, ku jyrättel ni yhtikä muut ku akkunah helisi vaa~
~tuloo hyvä vuosi jos jäät joesta menöö kovina ja komiasti helääten~
~pienet renkhat helisthin ninku tiastokka~ (lappalaisnaisen vyöhelyissä,
tiaisparvi)
~puistel noin neäs käpäleitään, ne helis ikään kulut~ (karhun käpälät, vrt. kynnet)
~sillon se alko helisemhän~ (joutsen laulamaan)
~see ain sit valit ja juttel et, et hänen korvas helise ja sojju~
(korvien soiminen, oireita)
~kuka minnuu rupes kiittelemmää ko oikee korva soip heläjää nii kovast jot~
~korva ku heläjeä, ni muistelloa~
~kura korva heläjää siis panetellaa~ (kura eli vasen)
~se kul liikku, se heläji ihan~ (sudenkorento)
~hiilet heläjäät tempaat hiilii koukunkaa kiukaast a heläjäätki~ (inkerin kieltä)
~ei se muuta ku yhen kerran kieras syväallani, ja niin multa tuli ruikkuva niettä helis~
(vrt. ruikkupaska)
~yläkuullek ku hakkaa niin ne tullee niin kuivia että helisee oikeij ja ovak kirkkaita~
(kuun mukaan työskenteleminen, omat "pomot")
~tulta löe ja jyrisi joka puolella että kalliot helisi~
~niin ̮om pakkanen että tanner helisee jalakaen alla~
~se hevelti niin kommeasti että mehtä helisi~ (koira, vrt. metsissä eläneet
sudet, koira=eteläisempien metsien asukki)
~tuollanen neiti siitä vaa on tulluv vaikka piennä oli niim pahankurinej jotta äitisä
oli ihah helisemässä sen kans~
~tammikuu lapise, helmikuu helise~ (lapise=tulee lunta, vrt. lappi)
~jopa helmikki helisee~ (helmikuu, vrt. helmi=nokko, soopeli)
(lähe: suomen murteiden sanakirja osa 3)
