~ku Mattiki meil ain tul ni hän helist tullesas jumpurei porstuas~
(koukkuun ripustettuja kulkusia)
~kulukusissa om mokula joka pyörii ja helistää sitä kulukusta~
~sielt on nii silekavata kaekki, että tuski ett ei helistäk kaeke iltoo~
(silekavata taivas, tuskin sataa)
~se on sukkela töillehen, ja nauraa ja helistää~ (omat työt)
~helistä vähä tärille~ (vilkuta)
~Hiijeselä yl ku tuulella souvin, ni iha rupes kämmepäitä helistämää~
(Harlun kieltä, emon emon kotipitäjä)
~pitkä aikua se helistää käsii ku polttiiset vai sattuu hyväst polttamaa~
(polttiiset eli nokkoset)
~ku vua on koko pitkäm päiväj jalollaa, nii kyllä niitä alkaa iltapuolee helistee~
~nii helistää jäsenijjäin~ (pakottaa)
~vanhoja jalakoja oekeeh helistää, ku niill ei sua istua~ (istumista
vihaavat jalat, vrt. polvet)
~tahtoovat vähäv varpaesta helistee~ (uudet kengät)
~se on nyt lämmynt syräntalvee mut kyl se voi viäl kevättalvel helistääkkin~
(pakastaa)
~helemenkuu helistää, maaliskuu maata näyttää~
~kun isotammi hellittää niin pikkutammi helistää~ (tammikuu)
~jos ei helmikuu helistä niim marjankuu maksaa~ (takatalvi, vrt. talven yli
säilyneet marjat)
~helmikuu helistää vuahtokuu vaikein~ (vaahto eli maalis)
~se näki karhun helistävän silmäin eessä~ (mies)
~ei kun helistää astuu vaen vaekk ei ook kaksivuotinenkaa~ (lapsi)
~aorinko paestaah helistää~
~kyl se helisyttäis tuntuu vaik kui pien halk~ (padan halkeama, savipadat)
~kyllä hojasee selekää ko päivä poltti helijakoille~ (heljakoille eli rakoille,
oma h, vieras r)
~mummo sano jotta heljautettup pakatsin kuorella, oisko hiän kellahtavvoo vähä
tehnyt~ (kellahtavaa väriä, paatsaman kuorella)
~sais se nyv vähä tyrnempikin olla, toi ov vähä helju~ (helju eli hontelo)
~helkoo poltettiin, kauheestiv vanhoja poottia ja katajia~ (vieraat helga-tulet,
oma päivän palvonta)
~nuarek kävi ennen helkaa polttamassa siällä kalliolla~ (vrt. vanhat)
~mennääs pojaat tulillej ja lauletaas me helkaa~ (helka, hela, heka)
~astusin tommosse läppe ja konttin helkat taappäi, se o vissi hiveltynk kosk o
nim perhanan kippi~ (konttin eli jalkani)
~ja rastas sitten sehäm muuroa niih helekaseh hyvä~ (pesän)
~älä helekasesa ota, se puhuu akastahan aina~ (leskimies)
~oli helekatti vaen sammalija~ (vain sammalia, vrt. maan sisään maatuneet
sammalmajat, oma asutus=ei jätä jälkiä)
~ei oun niih helekipunainen, helakan punainen~ (peipon rinta, kuin leivon,
vrt. punatulkun)
~hei helkkaa, istuk kelkkaa, annam mennäm melkuttaa~ (huudettiin laskiaisena)
~paa suuve kirveen silimään, terä o ruvennu helekkasemmaa tuosa varresa~
(suuve eli kiila)
~pohkeet heiluoh helekkasoo~ (hyvän hieronnan jälkeen)
~siela allit laulavat ja porunkellot helkkasevat~ (sanoi Lapin ämmä tunturia)
~helkkari tuuttis ko ol kiljuv pakane~ (kiljuva)
~se ol nii pehmijeä, se puotti minu suksinie päivinie~ (hanki)
~helekkarin viisas se näätä on~ (viisaat eläimet, vrt. toteemit)
~tuli mäikkään helkkaril lurjukset~ (mäikkään eli juhliin, vrt. mäkikylät)
~piti sellaist helkkarimmoist räikinää~ (karhu puuta repiessään, Heinolan
viimeiset karhut)
~ja se knipistää niillä saksillas helkkaristi~ (rapu, Merikarvia)
~siinä sitte oli helekkevä lapsi~ (iloinen, puhelias)
~helekkunam pojat, ku särkvät vennee~
~miu nenäi se on nii helkkä vuotamoa~
~ompas siula helkässä ves, ku kehtaat tuota ruveta pisaroimaa, enne männöö
ulos ja kussoo~
~helekkä leppä läks sieramista~ (leppä eli veri)
~siit kun miel on iloinen, on niin helkkä hengittää~
~kassokoas mite kuor läks pois helkäst ko mie kasteli~ (varvusta)
~helekkäsöö ku vessattee eilä~ (käki)
~syömmoalla kukkuvah helekkäsöö~ (sydänmaan käet)
~kuka ol helkkäunine nin se havahtu ylös~
~käki se kukkua helkottelloo vainioairan takaa~ (kotikäet)
~lihavelliim pantiin helekryynejä ja perunoita ja lihhaa~
~se jälessään vetteäh helekuttelloo nuita kärryjä~ (nuken kärryjä, tyttö)
~helekuttele lusikalla, niin jähtyy pijemmin~
~käki helkuttelee~ (oksalla, minkä puun)
~mokomat kukkua helekuttelloo keskellä päivee ja pittää kylymiä ilimoja~
(vrt. kylmällä loppuva kukunta)
~helekuttimet~ (kivekset)
~piäntä kalaa kulki nii helkutist~ (joessa, oikeat joet)
~kuka toi on kun tual mene helkutta~ (vieraiden vieraudesta)
~Pitkä-Jussi se käyvä helekuttoa~
~käki kukkuah helekutti~
~käk kukkuu siel nii helkyttellee~
~se kuh helekyttel siinä soejja soitimella~ (metso)
~sitä om mukava kuunella, ko se oikein helekyttellee~ (käen aika)
~mie kuttuu helkyttelin~ (kudoin)
~ku survotaa helekytellää~ (suurimoita, petkeleellä)
~tyttö kangast kuto, hienokkaista helkytteli~
~son mukava kävellä helekytellä syyskierän aikana yli jänkiä~ (jäätyneellä
maalla, ennen lumen tuloa)
~käk kukkuu helkyttiä~
~äiti kuttoo helekyttää, jotta loiske käyp vua kankaan puissa~
~se helekytös kuul ku ne survo petkeleellä huhmaressa~
~siinä sitä voam männäh helekytettii etteempäem päevä kerrallaan~
~lyä valkkia hella all et perunak kiahuva~
~hellam pliitam pääl paistettim plantui~ (pliitan eli päällyslevyn,
vrt. pliitta-kivet)
~eikä hellää olluk koko huushollisa ko mää tännet tulin, totosa vaan keitettii~
(totosa eli takassa, totto, vrt. to=tuli).
~paap puita hellim pesähän~
~ei helliä ollum missää, tommoses piisis vaan keitettii~~ (pii-si, vrt. rautahellaa)
~hellin allev valkieta~
~totompohja ol ennen, hellihän tos nyt on~
~ne tehhääm pyöryköiks ja tuolla hellalla ruunistettaa~ (sienet)
~eihän niiss olluk kaekissa hellilöetä voa roasut ja hiilukset~ (avoliedet)
~ei täällä olluk koko kylällä yhtään hellää mun nuoruuveni aikana~
(myöhäiset rautahellat)
~löin, hellän uunhil löim piipun~ (lopettassani tupakoinnin)
~pane si helhän pirstoja~ (pilkottuja puita)
~kaikkia näkkee, ko kauvvan ellää~
~liättää taas ves ylitte toih hellin~ (kallioluodon)
~siitä putos sus Ritavuore hellalta nii että sen selekä katkes, siin onkii
semmone hella tyhjäm päällä~ (Pertunmaan viimeiset sudet, metsäistä aluetta,
ennen lantalaisia)
~se on vasara matkassa, ja sillä pieksethän kiveä irti, että minkälaista
tavaraa siinä hellassa löytyy~ (hella=paasi, maakivi, vrt. hellatulet,
vrt. kekri=keri, kerikallio, omaa vai vierasta)
~hellä~ (ohut ja litteä iso kivi)
~isoista helloista, kivihelloista seinät~ (kellarissa)
~korvarenkahat pannaa hellaa~ (korvalehden nipukkaan, vrt. heltta)
~hellakokala pellii nostellaa~ (koukulla)
~hellakoukku on toas jätetty varistummaa~ (kuumenemaan)
~sitte alako ollah hälläköökit, uusiim pirttiin laetettiin niitä~
(köökit eli keittiöt)
~jos hellalehlen kärk kihisee, nii siit tulee pahoi ilmoi, tuulii ja
tuiskuilmoi~ (korvalehden kärki)
~hellamuuri~ (takkauuni johon muurataan hella)
~se pani hellanalustan täyteem puita~
~hellanjetta, meijä söpö~ (lapselle)
~paappa tuo kahavepannu hällänkorvalle selevijämmään~ (vrt. kiukaan)
~hellankrääkk on karon ja mnää olen klapen kans noit renkkai nostel~
(Mynämäen kielessä paljon lainasanoja, vrt. vieraita naapureita)
~hellankuuppa~ (hellan savukupu)
~palokärjeks stä sanotaan ko semmottep punaset hellallehret on~
(päälaen höyhenet)
~hellan lellan sitä äiren ommaa pikkusta likanaamaa~
~voi hellanletta ku mä ole pien ja kultune~ (hellittelysanoja)
~hellil lävellä parasa paistettiir rasvasa jänestä~ (lävelliset
rautahellat)
~ei hellampellis ol vetto ollenka, mut ku vetä hellauunimpelli auk ni
sau mene ulos et kohis~ (sau eli savu)
~ei se hällämpesä palijo lämmitäh huonetta ku hällämpelti on koko päevän auki~
(vrt. kiukaan pesä)
~meijä o hellampesä ni matal ete mahrk kun kaks kolp puun tikku ja ei siin
rupp ikä mikkän kiahuma~
~panes sinh hellampessääm puita~
~kuu hällämpesä om pieni niim mennee vähemmää hälläpuuta~
~see o vähä surkki ku noih hellarenkka on kaik nim poik ete saap patta pääl
ilma ete tupa olk koht saut täyn~ (irrotettavat rautarenkaat)
~voi hellan telttu ja kullannuppu sitä äitin pientä poikuoa~
~meijä hellauum pakka alt polttama ennenkum päält kypsenty, ei siin hyvä korppu tul~
~meiräh hellinuunii menee vaa lyhkäsii puita~
~tupapuut kammarpuut ja hellapuut hakkas vielä iltasella se vanahus~
(102-vuotias, oma kantaa)
~menkää noutaar risuja hälläpuiksi~
~poika tuumaa laittaa hellätakan~ (tulisijan jossa on hella, avotakka ja leivinuuni)
~semmosiaki oli joisa oli hällätakka oikei~ (kalapirttejä)
~nii läkähryttävä hellet notta aivam mä hikuan~
~se ny erinomasta hellettä on~
~kyll olkih murhat helteht kesäl~
~en tulvan kesän mänekkeä puskoa vaikk olkuo kui hellettä~ (sanoi ukko kovilla
talvipakkasilla)
~kyllä se on ollunna mahottomat heltteet~
~ei se tahom mennät tämmönee helle ukkoseta~ (heinäkuinen helle)
~tämä syksy on nin vetistä sitte kun loppu ne helteet~
~oli palio helthejä~ (sinä kesänä)
~kova helle ilmassa~
~hellep polttanu~ (heinät kulolle)
~kum pakase jälkke lämmiä tlee, ni stääki joskus heltteks ja snoota~ (vrt. suveksi, suojaksi)
~siel on kova helle~ (pakkasesta)
~jos ei hellettä ot talvel nin ei ok kesälläkeä~
~heikin kuumiet, se om pakkaise kuumetta pakkaise hellettä~ (tammikuussa, heikki, helle,
vrt. päivän paluu, pakkaspäivät=poutapäiviä)
~ku o helle helmikuus ni sit maaliskuus maksetoa~ (pakkasilla)
~voe hellettä, sano jänis pakkaisella~
~kyllä siellä nyt om pakkashellettä kaohiisti~ (pakkashelteet)
~älä siinä persustaas paistele uuninheltees~
~siin oli semmonee helle, ettei siihen kärsinym mennäl likellekkää~
(tulipalossa)
~lämpenee se ihiminen uunii helteessä, siinähäm paistuu juusto ja kallai~
(vilustunut)
~säynäi mene helttel~ (päivää paistattelemaan, matalaan veteen)
~kala ovah helttel~
~juokse heltiikses astik~
~meillen tul kumpaisellennik kova helle työssä~
~jo rupes hamppaat loukkuu lyömmään kylymän tautta~
~on sellaanen hellet ollut tuon työn kans koko päivän, niij jottei oo joutanus syömähänkää~
~oha siinä nyt helle hännässäis~ (kiireisestä)
~jollenka oekeen kova hellet tulloo, niin ne sannoo, että sill on naeminen männä
iham peähä~ (helle eli kiihko)
~ee niille olluh helle tehäp pahoa kennenkeä~ (Jämsän suomalaiset)
~lumen helteet~ (höytäleet)
~nuotalla ku sua säre helteitä ja kuoree helteitä~ (pieniä särkiä)
~ko ukkose etu o nii sillo o helleilm~
~ei tänävuan ol hellekkaloi koetettukka~ (pyydystää)
~hellekaloja pyysvät kesällä lapskakaratkii~
~köysi o hellentyny se täytyy vettää kirreemmäks~ (höllentynyt)
~mun on tämä kävely jo nii hellentännyj jalakojani~ (tehnyt helläksi)
~stä nuara täyty heltenttä~
~hellenäs sitä rihmaa~
~nyt oj jo kolomas päevä tämmöstä hikistä helleppoutaa~
~hoe hellepouta sanoi ja nost helmojaa~ (akka, päivän mennessä pilveen,
helle ja pouta, päivän kiertonimiä)
~päeväsyömmellä, helleppäevänä~ (lohta pyytämässä, Suomussalmi)
~tännää on nii hellepäivä i päiväpaisse~
~täst joku vuas takasi nii saatti sitä hellesiikkaki~
(kesähelteillä, syvistä vesistä)
~ku ol hellessyksy~ (hellesyksyt)
~mont kertta, ko hellesäynäjäkki haetti, nii nähti ko meress ol semmost mulamist~
(vrt. kudut)
~puolois hellettyy hyvi välei~ (hampaiden välit)
~söen puolukoita, että oekee hampaan helletty~
~noon hellettyn silloon, kun ne liikkoovatten, ne liikkoovatten nuaren
mut siit ne ottaa kii jälleh~ (hampaat)
~elä oon noi alast aurinkossa, helletyt~
~ko joku semmone paik oo hellettyny, nii siihe pistetä toukaj jauhoo~
(lapsen heltymään)
~varpaa välit hellettyy~
~se kest hyväst eikä hellettänt kouroa~ (köydessä, pajuniini)
~päivä hellet miu pintai~ (paahtoi punaiseksi ja araksi)
~kenkät hellet miu kantapiän~
~puoloi voa ko syöp ni ne hellettytteät hampoat~
~jos sittäet tuas niin kovast puristaa, ni tulloo kuulat kässii, helletyttää käet~
(kuulat eli rakot, oma k, vieras r)
~sill ei uo yhteä helleyttä toista kohtoa~
~ne lapsen veret kaepovaa sitä helleöttä~
(lähe: suomen murteiden sanakirja osa 3)
