~helemeelöö jo~ (kiehuva pata)
~pijan tuo ves kiehuu, se jo helmeilöö~
~järvikii välist helmijelee, ku on oikei tyyn ilma~
~kasteppisarat helmeil kum menim marjaa~
~keväaamuil lum nii kaunihiste helmeilee tuol hankel~
~kylhä mie näin, silmä aluset senko helmeiliit~ (itkevällä)
~kylläpä ne helemeileepi komijasti auringonkilossa nuo vesihelemet puijen oksilla~
(kilo, vrt. kiilto)
~kun on näin kaunista helemenkuulla niin tuloo kylymä kesä~
~helemenkuun toinen silimä vettä vuataa~ (suojasäistä, silmälliset kuut, eläviä olentoja)
~helemenkuu helistää, maaliskuu maata näyttää~
~laps makas nii helmijäst~ (makeasti, helmi-sanan monet merkitykset)
~kun on helmiä seä ni hän tuo~ (helmiä eli kaunis)
~se on helemifröökynä niämen haltia, se on koria naisolento, joka äänetönnä tullee
kulukijaa vastaa~ (Hailuodon haltijoita)
~helmihiekka~ (hieno hieta jossa kimaltaa katinkultasiruja)
~jopa helmikki helisee~ (kovista helmikuun pakkasista)
~hää ko tek helmist variksevarpahal, siin ol helmikirjutokset kaik täs ylteistää~ (helmikirjontaa,
kauluksen ympärillä)
~helemikirkas ves~
~helemikuiset helijät päivät maaliskuusa maksetaan~
~helemikuun heliät ilimat maaliskuulla maksetahan~ (Kurikan kielellä)
~ku helmekuus viäl pakassi o ja meinata et niittem piräs jo helttemä ni helmekuu sano,
jos mä olsi ison tammi sijas ni mä varsanki heose vatas kylmetytäsi~ (puhuvat
kuukaudet, jokainen oma olentonsa)
~jos tammikuu ol lämmin ni helmikuu on sitä kovempi sitte~
~helmikuu helistelee~ (kovilla pakkasilla)
~jos on tammikuu tasai, nii helmikuu on sekai~
~helemkuu o pakkase aekoo~ (oli, ennen maapallon öljyvarojen polttamista ilmakehään)
~jossei tammena aetaan ahkiuk niin helemikuulla se heilahtaa~ (lumi)
~ei se helmikuusa palijo suvettele~
~mitä pakkasempi helemikuu sitä lämpymämpi elokuu~ (vrt. vuoden vaihteet,
äijäpäivä ja emäpäivä)
~helemikuulla puut helemii~
~helmikuullahan se rupiaa jo kevväämmäksi kääntymhä~ (päivä pitenee)
~saattaa tämän kuul loppuu välist jo, joku päivä s oli pakkasta helmikuussaki~
(helmikuun pakkasia yhistetään heinäkuun poutiin, vrt. talvi ja kesähelteet)
~katella möllöttää kun helemikuu~
~on nokka kun helemikuun kanta~ (oma kanta, vieras sirppi)
~huomenna vasta keänttyy se sanottu helemikuu~ (kuun kääntyminen)
~helemikuu tavallisestik kiikkuu kynsistään~ (kynnellinen olento)
~kuh hiilet veittään, sehän on toisinnaah helemikuumma~
(uunin pohja)
~joka oikeen hyvää keitti, niin se keitti helemiköpötestä~
~puuron osas keittääk kuka vaam muttei köpötestä~ (veteen, maitoon ja rasvaan
ohrajauhoista suurustettu ruoka)
~ensin ku tehthin helemiköpötestä niij jauhoja ei sekootettu mutta sitte
aljettihin sekoottaak ku paistethin~ (vrt. rasvahelmet)
~ei sua selevee hurri helemilauvallakaa~ ("markkinatalouden" vieraasta
alkuperästä, vrt. mannejen ahneutta tukemaan lähtenyt "suomen valtio")
~tommossi helmimattoi, se tommosel varttal noukita mikä malli millonki kurota~
(noukitaan kude silmukaksi, varttal eli puikolla)
~oksat on sateej jälkeen niinko helminauhoisa~
~naistev vaatteiss on noit koristoksii, noit helminauhoi~ (pienin helmin
koristeltuja nauhoja)
~helmneitti~ (helmikoristeinen hiusverkko)
~kun neolotaan koko aja yks oekeej ja yks nurin niin se oh helemineoletta~
~helminiekka setka~ (helmikoristeinen verkko, käytetty huntuna)
~helmipalttoloi~ (käyttivät nuoret savakkonaiset, helmikoristeisia
päällystakkeja)
~helmipöllöö ja viirupöllöö on~ (lähimetsissä, Urjalassa, onko enää)
~helmiripukka~ (helminauha, myös riukka, raitti)
~helmisavi~ (kuivana mureneva savi)
~helemisininen~ (vaalean sininen)
~helmiskarva vuotua kevväil~ (lähtee hiuksia, helmikuussa)
~nii ko helmitettii niit pukui, pantii helmii pukuihi~
(ihmiset ennen, 200 vuotta sitten)
~mut se myssy se ol helmitetty oikei~ (vanha naisen myssy)
~helmitetty~ (rintaosa, äyrämöisnaisen paidassa)
~tos on sitte tommoi helmitäkki, sit kurottiin sil tapaa et sukkapuikoil
nostettii noi helmet~ (nostettiin kuteet silmukoille)
~helmiveikko sannoo tammiveikolle, jos hän olis sinun sijassa, antas niim
pakkasta, että nuoret miehet paleltus sivakkainsap päälle~ (kuista puhutaan
veikkoina, pidetään pakkasen antajina)
~helmivirka~ (nauha)
~helemikuulla puut helemii~
~punahelmiäinen~ (pikkutalvikki)
~helmiäiskukkanen~ (keltatalvikki)
~älä helmo minun marjoja noilla levijöillä helmoillas, kun siintä yhtenään ravaat~
(marjojen pyhyydestä)
~lasta ei saa helmoo etekää poikalasta, siitä tullo pehmiä~ (helmoo eli lelliä)
~Ypykäh helemotek kulukoo poloku~ (Ypykkä-nimisen kumpareen)
~helemu~ (koivun tuohen helve)
~ne hamiehelmukkietkii pit tehäs sil palmikkopirralla~ (hameen helman alareunat)
~sit puistel helmuksiijjaa ja män tuppaa~
~niim män että helemukset hulumahtelivat~
~helemuksek kastuu ja ryättyy~
~ompa helemuksetkil lumessa~ (sisään tulevalla lapsella)
~helmus topattu, puolisäärheenki asti~ (turkin)
~pyhähammiesie tehtii ervärine helmus, usjast tehtii rimpsu punaisest verast~
~ei niilä enne olt ku paeta ja helemukset~ (naisilla kesällä)
~kenne helmukset hyö tuossa penkillä lienööt~ (helmukset eli vaatteet)
~om pettäestä helemukset karisseet~ (tuulessa, vrt. helveet)
~helmusniekka hammies ol rimpsu punaisest verast~ (verkakankaasta ommeltu
punainen reunus)
~sarkahammees, verkahammees ja nantkahammees ol helmustin~
(nantka=puuvilla)
~äkrämöisen hammeen helmaas oli helmustin~ (äkrämöisnaisen hameessa)
~niit oli suuri helmuus~ (helmallinen, kaarnasta tehtyjä leluja)
~lyöp helmäjää halol~ (lyö rohkeasti, helmi-sanan merkitykset=omia hyveitä,
toteemien piirteitä, vrt. helmi=nokko, soopeli)
~siinon sev verran heloov vikaa, jottei se oo aivan täysränttäänen~ (helo=hupsu,
pöyhkeä)
~norssi heloja~ (pieniä kuoreita)
~oikein miun henkein helloo~
~minu helo mielei sanova suoraa~
~helohiekka~ (vaalea hiekka)
~se oli puhtaast talist, se palo nii helosesti~ (kynttilä, kirkkaasti)
~toivota et sit paista oikke heloisast~ (muuttopäivänä, päivän keralla tekeminen)
~ne oli oikein helotettu ja peslaakit niisä pottuusisa~
(pottuusisa=mäkivöissä, peslaakit=koristehelat, lainasanoja)
~kyl mar niitä oli semmosia helotetuja tupeja yhteen aikaa~ (puukon tuppia)
~ku aamul oikke helokkast paista ni jo iltapäiväl o pilves~
(päivää ikävöivät)
~sil on niin helokkaat silmät~ (kirkkaat ja iloiset)
~mie oli häne helollaa siel kostis~ (helollaa eli kerallaan)
~heloluantone ilone ihmine~
~on oikke helosilmä~ (pikkutytöllä)
~toi Mirja on sellai helosilmä~
~see ny o helosilmäne ja punaposkine laps~
~see o vanhemaisekki ni helosilmässi ja ehiäfärissi~ (oikean suomen puolella,
vrt. ihmisiä ennen aikojaan vanhentavat "kaupungit", hoitokeino löytyy heti
vankilan ulkopuolelta, kutsutaan metsäksi)
~päivä paistoa helotteluo nit~
~kuu paisto helottel nii sorjast~
~päevä paestoah heloittelloo~
~Verasis o sitt ilonem piik, se naara helottele vaa~ (piika=vieraan merkityksen
saanut oma sana, vrt. lainasanat tytär ja likka)
~se laoloah heloittel niim paljo iteksee~ (oma elämä laulattaa)
~o ni soippia ja kaunist ilma, ny mene helottele miälelläs reel Turkku~
~se kävelyö helotteluo siel~ (hyväntuulinen lapsi)
~makajaa selkäpiillään heloitteloo~ (lapsi vuoteella, kädet ja jalat levällään)
~oikein se aurinko helottaa täs läpi akkuna~
~aurinko paistaa helottaa sinnek koko päevän~ (pirttiin)
~kyll osas tehläk kiusaa muk kyl ny helottaa nii täylel teräll että~ (pilveilyn jälkeen)
~illallaan näin kaunniina helotti ja tänä uamuna ol niin synkkänä sumetossa~
(sumetossa eli usvassa)
~ei taija ollakkaa nii kovi helottavvoo ennee~ (syyskuinen paiste)
~aorinko seivvierreem paesttooh helottaa~
~aurinko helotti seestaivaalta eikä piliviä näkynym missää~ (vrt. seesteinen)
~täällä pannaaj jo nukkuuv vaekka päevä paestooh helottaa koriasti~
(päivän mukaan eläminen)
~tänäpänä se päävä helottii, sitten se kuivoa kaikki~
~menny yönä kuukip paestaa helotti~
~om posket nii punaset että helottaa~
~ne yällä sulkee itteh nuppihih, vaikka ne päiväl kuinka helottaa, ne kilvenkukkaset~
(kilvenkukkaset eli lumpeet)
~mikä se tuolta miältä loistooh helottaa~ (mäeltä, miä)
~manssikka helottaa moasta~
~noama helotti nim punasena~
~valakia pallaah helottaa~ (palaa kirkkaasti)
~ei nämä maisemat helottanneet siihe aikaa~ (maisemat ennen, Muhoksella,
oikea pohjanmaa=metsien ja jokien maa, vrt. vierassukuisten lantalaisten
luonnonvastaista elämää tukemaan lähtenyt "suomen valtio")
~see o nii ilosilmäne ja naara helotta nii makkiaste~
~se on nin kova nauraa helottaan se Helmi~ (luonnenimet)
~soon nin ilosen helakka likka, se nauraa helottaa joka asialle~
~o lämmi ilm ja hyvä rekikeli, kyl ny kelppa menh helotta~
(lähe: suomen murteiden sanakirja osa 3)
