~se helpaahti irki ja löi päir rintaa~ (kanki, kiveä nostettaessa,
vrt. kivien pyhinä pitäminen, mannesuomi ja oikea suomi,
vastakohtia kaikessa)
~joks taas on huul helpallah~ (helposti itkevällä lapsella)
~tulukaa tenavat vähän minua heleppaamaan~
~helepathampas vähä vanhaa miestä~
~olen tässä istuvaa helpanu ja joutilasta auttanu~ (omaa huumoria, viekasta,
älykästä)
~otat tuata voiretta, kyllä se ainakiv vähä helppaa~
~sit se rupes helppama ku mä keiti riisiruokka~ (kova vatsa, vrt. pehmentävät marjat)
~onko päänkipus jo vähä helepannu~
~kyllä se sittes siitä vähä kerrassaah heleppasi ku, ensin alakhum pääsi~ (elämä,
alku aina hankalin)
~pakane o helpan oikke iso jouko, see lyä pia suajaks~
~saret on jo helepannu~ (helpottanut, helppo=oma sana, entä helpa)
~het heleppas ku aurinko laski~ (helle)
~eiköhän tässä vähitellen alia työn rahavi helepata, kun isommat työt saa teheryksi~
(rahvi eli työurakka, kaikki r-sanat kannattaa maistella l:län kautta,
kielen r:räksi kääntyminen=myöhäistä ja vierasta vaikutusta)
~särkemäst lakas ko sitteh helpatti~ (löysättiin siteet, säärestä)
~osas kierum päästä, helpatti täst va~ (kierun langasta, liian tiukalle kiertyneestä)
~ruvetti helppama jutai ku ikkep pois otetti~ (jutai=nahkahihnoja)
~helppaav vähä tuata köyttä notta mä saan käteni välhin~ (Vähäkyrön kieltä)
~se sittookis sen tähän yäks ettei stä saa unem päinkää helpautettua~ (sitoo kylkeen,
nivelvikaisen kätensä, vaivojen kanssa elämään oppiminen)
~kastiaisessa o helppeitä päässä~
~sihen pantiin kaura helppeitä sit sihe, päällej ja, sit se keikkuspuu~
(teerenkirnun suulle, vrt. kahan)
~se kasvaa rannoilla palijo tuota rytiä ja siin on semmonen helepen nokasa~
(rytiä eli meriruokoa)
~heinän helpeitä~
~sammalan helppeet~ (itiöpesäkkeet)
~se käpy jääpkii sielt ku hää ottaa ne helpeet pois ni se jääpkii punertavaks~
(orava, helpeet eli suomut)
~helpeet on ne urvot, semmosia pikkusija mustija~ (lepän urvot, vrt. urpo)
~takijaisen kun ottaa irti ne helepeet, niiss on semmonen koukku piässä~
(piikkimäiset kehtosuomut)
~semmosia hienoja helepeitä~ (sammalissa, maan ystävät)
~siihen tulee valakiat heleppehet päähä~ (horsmaan, kesän ajanmittoja)
~ympäri semmoset helepeet~ (päivänkakkarassa, terälehdet)
~ottaa kävystä sen helphej joka on se ruoka~ (käpylintu, kankaiden kirjot)
~tuappas tuphan niitä riskuja, mutta hussaa niitä vähä piihin notta ne
helphet varisis, kun moon tuan laattiankin laassu~ (Laihian kieltä)
~koittelepas saatse katajahelpee solmuu~ (helpee eli havun)
~sit ko ne helpeet kaik karisoot, se alkaiskii rätäjää, joka helve karisiis
arinalle~ (katajilla luudittu uuni)
~kaikki helphet on katkoottu pois ja jätetty tuahon ranthellen~
(helphet eli pienet havut)
~reunat on kämpyräs ja niiss o helpiet alapuol~ (helttasienessä)
~tati helpiet~
~heleppeet~ (sienen heltat)
~sienen heleppehiä~ (helttoja)
~tuuli heiluttaa niit tuahen helppei~
~karistaa puista kuivaa oksaa ja kuarehhelpeitäk~
(karmutuuli, helmikuun alussa)
~ei se helvel lokonaa pois lähtenny~ (tuohinauhan pinnasta, vaan raaputtamalla)
~pitäis soaha sitä koivuhelvettä siihe~ (haavaan)
~siell o semmone meruilma, jot petäjähelpietkii lentelyöt ko höyhänet~
(meru, vrt. m-alkuiset tuulen nimet, vrt. meri)
~ei tahtont tul mittää ko siin ol nii paljo helpeit, mut ko mie tulin sielt ylläält
alas ni kyl helpeet karis pois~ (koivusta)
~kyllä se siinä karissoo se helevep pois kun sitä kerällel laitettaan~
(tuohinauhaa)
~sehän soip kaaheen kovasti ihan kuka ossoo vaan soettaas sillä helepeellä,
pienet pojathah hyvinnii ennen soettivat~ (tuohen helpeellä, omat soittimet)
~koevussa oh helevettä ja petäjässä ja kuusessa~ (kuusessa?)
~otahhan semmonen tuohi jossa on pinnassa helevettä, nin se se hyvästi syttyy~
~lihakin ol leikattu nin ohkosiks helpeiks, että päivänel läpitte hohtaa~
~se tyttö pisti siiheh huavaam monta helevettä piällekkäen~
~helpheiksi se leikothaan, uhka ohukaisiksi~ (paistettu liha)
~kesäheleppeet~ (ohuet kesävaatteet)
~net helephet sitten nulijahtaa ja se on ansa kaulassa~ (helephet=silmukkapyydyksen
lenkkiä sivuilta pingottavat väkäset)
~mie poltam piisisä puunhelphejä~
~helpheilä ne paanastethan, toinen toisev vierheen, poikkip päin~ (paanastetaan
eli pingotetaan kuivumaan, poron koipinahat)
~se tuli aivan helephein täyveltä~ (täyteen lastuja, kuivattava koipinahka)
~katto min silmähäin ja ota pois, sinne lens heinän helve ja se hiertää niin kovast~
~ninku mutoa työntänt rannal, sellaista helvettä siel ol ruolehe helpeitä ja mitä siel
lie olt kannusheiniä~ (aaltojen tuomaa, rannalla)
~kun heleppeet poltettiin, suattiin hyvvii kumutuhkii~ (kumu?)
~ainaha se ol pantava sauna lämmite, hikisee pintaa ko oikei tarttu helepeitä ni se
kutis nii hirvijäst~
~toesinaan nokkea tulloo niim paljo, että se oh helepeissä, semmoisissa lehissä~
(nokituvat, savupirtit)
~helepehellen~ (jäätynyt metsä, helpekuu)
~lumeh helepeitä karvvoo~ (karvoo eli sataa, hienoja lumihiutaleita)
~kun oekeen suurilla pallilla sattaa lunta, niin sanotaal lumhelepeiks~
~aoringompistek kun siihen heleppeeseem paesttaa, nin se loestaa kun tähti~ (lumihelve)
~hian sekanen kivi kiiltää ja s on se helpe sitkasta~ (hiedan sekainen)
~helpiepäristäjäine~ (talvinen myrskytuuli, karistelee neulasia ja havuja)
~ja helvekaalta ja helveheinää kansa~ (kasvaa, tesmaa ja kastikkaa)
~ja sittes sit on tuota helveheinää, se kasuaa sitte, tuota, joen syrjissä paiko,
ja se o hullum pitkäksi kasuaa~
~helveheinä se kasuaa kanssa noin jatkoina, paksu se on ja pitkät lehet~
~o heleveheinä~ (voimasana, vrt. heinässä elävä henki)
~poronkoipia aina helepehit, että se pysy sinkis se koipi~ (sinkis eli pingottuneena)
~koipi ja kallo helphethittään~ (pingotetaan nahat, lastujen tai säleiden avulla,
käpristymisen estämiseksi)
~on niin heleppeikästä rytiä, ne om parempia ne heleperryvet~
(iso ja runsaslehtistä, rytiä=järviruokoa, vrt. lyti)
~kissam päivät sannoot olevan sillä, joka oh heleppeillä~ (vähällä työllä)
~leviähelpheinen heinä~ (helpeinen eli lehtinen, vrt. he=pyöreä)
~etsi sellasii pitkähelpehissii närehii ni saat somat seppeleoksat~ (helpehissii eli neulaisia)
~petäjän helepereet~
~semmoset neulijaiset ja nuo semmoset helepereet putosivat nuim petäjistä ja niit ol hanki iham mustana~
(myrskytuulen jälkeen, vrt. meru)
~pit helperiään siellä~ (tilapäistä majapaikkaa, helpe-ri, vrt. havumaja)
~ei enee sovip parempaa heleperiä olottaa~ (parempia oloja)
~joka ei noetuat tahtonun niin se sano että heleperin halttuun~ (omien tapojen luonteesta,
vrt. vapaaehtoisuutta teeskentelevä vieraaseen pakottaminen, nuorilla ei ole edes mahdollisuutta
valita omaa, koska tarjolla pelkkää vierasta)
~heleperipaikka, sinnes se järestääm palasti, kun siell oli sen ikänen tyttö Laine~
(siskoni lempipaikka)
~helpevä~ (havupuu jossa tuuheita neulasia)
~on niin helepevä vasta, pätii sillä kylypee~ (lehtevä)
~tuns neäs jotta se tul köhvemp, se tul helpeämp olo~ (kevyempi olo, synnytyksessä,
rukouksen jälkeen, vrt. syntymään yhistetyt naishaltijat, Kodan-vanha-nainen,
Maan-vanha-nainen)
~helpein kuolu ja helpein syntykii ol kun kuu ol täös~
~myä helpisteltih nii~ (aivasteltiin)
~ol se makeja helpistös~
~kyl ny yskä tulee, ku nii helpistyttää~
~ne siunasvat kuv vähä laps helpist elikkä aivast~ (siu-nata=vieraiden
varastamia kotoperäisiä sanoja, tarkoittaa höyrystämistä ja savustamista)
~on noi vaatteeni käyny huanoks kaikki päärmeet helpii~
~koltti semmonen että se oli helppo panna yllej ja, helppo pitääs sitten niin~
(lapsen koltti, vrt. valokuvien nahkavaatteet)
~se ov valla helppo tehtävä, tuahinen katto~
~ahraimmiehelle ol helpomp, jos ol kaks että toine hoitel veneht~ (tuulastettaessa)
~jussikkoo ja pajupehikkoo~
~näestä kaekim puolil levvee, niillähän se oh helepompi~ (lantiolta, synnytys)
~helepompi om parvessa lenttee~
~piin noeta villoja uunissa niin ne on sitteh helepot kartata~
(kuivuneet villat, villa=lampaanvillaa vanhempi sana)
~helepolla saatu raha tahtoo mennäkkih helepolla~
~helepompi kaet se uu hiihtaak kuv vastaratkua ajjaa~ (vastaratkua eli
umpihankea, vrt. latkua)
~hienoa hiekkoa hyvin heleppoa kaevoaj ja kivetöntä, vihviläheinikko ja sara~
~s oon kaikhiin helpoim puu, kuusi on ankarampi tehä~ (halkaista lankuiksi,
mänty)
~kylhän sun oh helppo puhua, kun et tartte ittem mennä~ (vrt. likaisia päätöksiään
piilottelevat "poliitikot")
~kyl miu kättei paljo tänäpäin o oltkii helpomp~ (kipeä käsi)
~helpompha se suur o pitteä ko pien~ (kenkä)
~sillä ol heleppoo se hengellähtö, siihen ol nyyskähtännä~ (metsään kuoleminen,
oman elämän huipentuma)
~sen oo heleppo ellääk kun ei teek kellekkääv vääryyttä~
~ei muuta kun riutuu riutumistaan ja raokijaa niinkun unneesa, se on heleppo
kuolema sitte~ (nälkään kuollut)
~toiset sannoit ninko et, mie käi hauval ja, tul vähä helpomp, ei minul tult helpomp,
miul tul ikävämp~ (haudalla käymisen myöhäisestä alkuperästä, oma perinne=kodassa
pidetyt kuolinnuket, läsnä arjessa)
~nyt ko tulloo kesä ni muista siit jot otat vähä helppoo hännäst kii~ (lepäät enemmän)
~kävi koko pitkäsen yäj ja niil löi salamaa soilus ettei yhtee ollu helppoo~ (helppoo
eli taukoa)
~kolme lippopäivää meilä on, ja neljäs on helppo~ (koskessa, siian lippopäivää
ja lepopäivä)
~heltii kuari nii helpol~ (männystä)
~helpollaham miä ne lapset sain~
~minä nyt ouv vähä helepommalla olluj ja levoitteleksen, mittee kun tervveys männöö~
(terveyden ehdoilla)
~viimmeeks ei annettu niin helpool sitä erroo~ (avioeroa, vieraiden kanssa naimisiin
pakottaneet "lait", onko "suomen valtiossa" mitään minkä alkuperäinen tarkoitus ei
olisi ollut alistaa suomalaisia)
~mull on ollu ain nii helppo rinta juasta~
~kyl se on nii helppo pyyle, se ko pohjaa painaa keväil ja kaloja ottaa koko kesän~
(liistekatiska)
~voaralta on heleppo katella~
~se on helppo tie, mennee läpi semmosia kankhaita~ (omat tiet, luonnon luomia,
vrt. mannejen kallioiden läpi poratut "vallan tiet", vastakohtia)
~se on nii helppo vannus sitte ku lyöpi venhel laithan s on kuiva~ (hiuksista kudottu käsine)
~mää olen nii helppo lihoomaa~ (vrt. syön leipää, kukaan liho marjoilla ja poronlihalla)
~se oh helppo ottaav valkeen~ (rasva paistinpannussa)
~ei tuahi o helppoo mätänemää, se kestää kauvo~
~siit se on niih helppoo meneh rikki~ (yksinkertaisesta langasta kudottu verkko)
~mut nii helppo mie oli oppimaa jot, hää ko laulo ja lukikii ni~ (luki eli loihti,
noitien oppilaat, maan alle pakotettu oma älymystö, vrt. skouluissa opettajia
teeskentelevät luupäät)
~se on kuusa helppo kasvamaa sit ku se isoks piäsöö~ (kuusi, vrt. kuusa-mo)
~kivikuppi on niih heleppo särkyhän sitei paljo tarvisse kolhasta ko son rikki~
(kivi eli savi)
~jänes on heleppo kiertämhänki sen ansan~
~keskipuuh ol pantu helppoh vittah sellai~ (teeren kahaan, linnun painosta
keikahtavaan poikkipuuhun)
~semmoissii heleppoja hauvvim pulikkoita suap tämmöisellä verkolla~ (pieniä haukia)
~tommone viitakoivu tommotes lanttomaas o helppoo, ette ol mittää visamaa~
(lanttomaa ja visamaa)
~tullu juur helpoks täytty niit melkjä vähä piukotta~ (pieksun rihmoja)
~sukka ol lämmin, vaik sen vartail helpommakskin kutoo~ (piukkaan kerratusta langasta
kudottu sukka, ei ole lämmin)
~simmost helppo se oo, ei se mittä voimallist o~ (vesiheinä, vrt. pehmeää)
~semmosta helppoo sahtia~ (laihaa)
~viimäs vua ol helppo talvi kute ollu lunt niim pall et pääs joka paikka mihin tahro~
~kylä ne on talvekkin kylä ne on helppoja~ (lämpimät talvet, helppoja jos pitää
pimeydestä ja sateesta)
~sitä kest yht pakasta, s ei olluna välilä helepompoo~ (kylmät talvet)
~tulii helepompata ilimoa~ (ukkosen jälkeen)
~on se hyvä ihmiim, mul liika helppo lapsilleh~
~kansajjoukos se män se työ nii, helppoisest~ (kansan joukossa)
~helpposestha tuo näyttää käyvvä~
~sitten oli vähä helposempi ko mää suullans makasij jonkun kerom päällä~
(helpotti, vatsan polte, hätä keinot keksii)
~tulko helepoketta hammaskoskuu~
~mihe o halu ni sihe pysty oikke helpolle~ (halun kautta, ei pakon)
(lähe: suomen murteiden sanakirja osa 3)
