~ei kettu ol nii helpost vaam pyyrystettävis~ (vrt. ei ole tarkoitettu
ihmisen ravinnoksi)
~lämmitetäh vähäseh hiillokses, siit se painuu helpost~ (paju reen pajuksi)
~se tekköö helepommast lapsia~ (nainen, taian tehtyään)
~se lämmitettii se sauna lämpöseks niin että se siellä sitte synty helepommi~ (lapsi,
vrt. vanhemmat saunat, maan povessa / pajumajoja, Maan-vanha-nainen)
~kuiva turves se helepostis syttyykik~
~mie nii heleposti unoha ihtein~
~hamppuja vähemmä aikaa lijotettaan kun se on semmonen karkeempsyinen nii se likkoo
helepommasti~ (kuin pellava)
~minä hypsähänkih heleposti~ (säpsähdän, säikähdän)
~se pannaah hyvih helepost~ (kiinni sivussa olevaan keppiin, permen silmukkaa levittävä tikku,
irtoaa linnun mennessä silmukkaan)
~no se vaa mennee paitaa ja housuu, kyllä helposti pois lykkää~ (keltiäinen, vaatteen päältään)
~se kanto silti kolomeh hylijettä ja kaksi miestä oikei heleposti~ (jolla, Saloisten hylkeenpyytäjät,
aikaa ennen sukupuuttoa eli vieraita pyyntitapoja ja vesistöjen myrkyttämistä)
~pimiääs pietää kuka semeritsaa lässii, se sit männöö helpommaast ylen~
(tuhkarokko, tartuntatautien nimet lainaa, vrt. vieras kyläasuminen)
~ei heleppone, enemmän se äityy vua~ (kipu, vrt. väärät hoidot)
~helepponoo vähän tuo peäkippeä~
~joko pakkanen alakaa helepota~
~tuohi helppoo~ (irtoaa keväällä)
~tästä talavesta ärty kova talavi - ka sille se nyt tuntuu, joss ei läheh helepottelemaan~
~jossas viitesit tul meil auttama ni see olis aika helpotus~
~tuuhhaan sinnäes syömään, tässä näkkyy olevan sullekki asti akkaee helepotusta~
(akkain helpotusta, uunipuuroa)
~jo pääs helpotukse huakaus~
~liekkö tuo menny helepotuksen paikkaha, ei sen eemmä~ (käymälään, vrt. svedujen huussit)
~ei haettaav vaekka karvastaa kuv vaen antasih helepotusta~ (karvaat voiteet, vrt. myrkylliset)
~se uli jo hyvvää lääkettä, heti tuli helepotus~
~em mää mistääm paranem mutta olis se helpotusta ettei niin tarttisik kärsiä~
(lääkärissä käyntiä pohtiva, joukossa oikeitakin parantajia, enemmistö ns. valelääkäreitä
eli lääkekauppiaita)
~on niin yhtämittasta pakkanen että ei oov vähejäh helepotuksen sijjoa~
~kyl sit ny helputti, kun sai pojan kotuh~
~sit vast helpottaa löylyä kun neet rupee kuivaan~ (jyvät, mallassaunassa)
~koira mänee vähäm matkaa helpottaa ja lähtee taas mänemää~
~helepottakaa lapset jo~ (meiskaamasta)
~kyl se koht särkyy helpottaa, kum märkä ulos tulee~
~ku ottaa korpilepästä lehtiä niin sillä helpottaa särky jos on niinkul läven astunuj jalkaan~
(korpi eli tervalepästä, haavaan)
~tauti välist helpottaa ja välist taas kiristää~
~siit ko mie pani päähäi allaapäi, siit se helpotti~ (särky, päänsärkyjen luonteesta,
yleensä oireita muualla sijaitsevasta vaivasta)
~ja se helepotti kurkkua kyllä~ (yskässä hengitetty tervan höyry)
~kyllä se taitaa saret kohta helepottaa, jotta päästähä taas taipalehelle~
~sittet tuuli taas vähä helpotti~
~sittes se vähä niinku helpottaaki ku, se sataa kovasti~ (ukkonen)
~eikohaa se helpotap pualestpäiväst toi lumsale~
~jo ilmat helpottaa~ (pakkasista, talven ilmoja)
~suaressa oltiin siks että tuul helepotti~
~paikala alako se tuska helepottautuu~ (nopeasti tehoavat hoidot,
vrt. vatsavaivat, nivelvaivat)
~sitte se otti jo helepottuaksee~ (kipu, lapsen syntymän jälkeen)
~kiihty se niistä lääkkeistä paremminnik kuu helepottu~ (tauti, väärät lääkkeet)
~pakkanen helepottuu~
~siin kives on sellain helppa~ (uloke)
~kuv vastasellem menee käy helppeesti~ (nuotan lasku, vastatuuleen soutaen)
~heleppi~ (siittimen pää)
~no kyllä sitä tuas pärjee yhen heleppivälin~ (pyykinpesujen välin)
~mie oon ollunna heleppokokonev voan terve~ (helppo eli pieni)
~helppolauta~ (saunan lauteiden alapuolella oleva lauta jolla voi istua kuumia
löylyjä inhoava)
~hää o nii helppoluantone ette hää voi kiältä jost joku pyyttä~ (vrt. suomalaisten
suopeaa luonnetta hyväksi käyttävä mannesuomi)
~et ku o oikke ni helpporintane nin kastu itekki~ (äidinmaidosta)
~heleppotalaviseksi se ny jäi ollahan pääsiääses eik oo vie paliokaa kylymänny~
(helpot talvet, poikkeuksia)
~minulla on kiiren ni sinä jouvvat tekemää vua tyhjee~
~jos on tuoheh helepu taekka semmoinen ni se lipattaa tuulessa~ (helpu, vrt. helve)
~hanhet helssoa~ (sanoivat, hanhien äänen kuuluessa)
~kassokaas pojat ko tytöt helssaavat tuol rannal~ (vilkuttavat)
~sehä ol mukavata kun tulit entistä piikuuskaverijas helssoamaa~
~me tuan Hiliman kanssa helssasimma monta vuatta ennekuin sitä lyätihil leivät yhtehen~
~mitäs tä meiläm Maijaa helssataav vaikka sill ov varsil lapsia~
~onhan ne helssanneet pitkän aikaa tullekko siitä sitte sen kummempaa~ (tapailleet)
~sitä pijettiin niinkur riijjuun alakuna kun nähtiin tytöj ja poijaa helsaavan~
~Matti ja Maija siellä näky tiellä helesoavan kynkitysten helesasivat~
~siel ol soitu helinä ja tantsu helske~
~se nyt oh helskettä kul lyyvvää että pännärit tärisöö~ (kangaspuiden)
~helskee koivu halakiaa niin nöörästi~ (hauras, suorasyinen)
~älä helskutissa noiju niin~ (noituminen=henkien kutsumista, puhuttelemista,
vrt. jumal-auta)
~se kuuluu hyvi etteä ko heä helskyttellyö~ (käki)
~käk kukkuuh helskyttellöö täyttäpiätä~
~nyppä se likellä helskyttellee~ (käen aika)
~saattaa se muukil lintu ja ihiminennih helskytelläk kun ol laulullahajat~
~kutooh helskytteli~
~kultakangasta kutoopi, hopiaista helskyttääpi~
~päevät pitkät sitä voan kuttooh heleskytettiin~
~kuku kultaine käköine, kuku kulla kieleline, helskytä hopiarinta, tinarinta riksuttele~
~seki ol lämpymän kesäm merkki, kun käki kukkuah helskyttää altilakkaamata~
(kukkumisen jatkuminen, vrt. pesimisen)
~passaa sel laulaah helskyttääk kun on nii heliä ääni kuv Vapulla on~
(vrt. omat eli hiljaiset laulut, eivät vaadi "lauluääntä")
~ketä nuo, tyttö ja poika lienyöt, ko tämän täst kävellä helskyttiät meijjän talon sivuhe~
(vieraiden keskellä asumisesta, luonnotonta)
~sitten se niin mukavasti helskyy lyyvessä~ (pirralla lyödessä, pingotettu kangas)
~kulkust helskiät kommiist~ (kulkuset)
~sitähän se on sammaa Jussintalon helssikuntaa, siitähän se on lähtösi~
~meiläm poijjaat käy harva se ehtoo naapuril likkoja helssuuttamassa~ (moni lempi,
löytyy läheltä, jos antaa löytyä)
~otat tyvipuolta kirvesvarrem puu, lalva ol liikaa helstoo~
~äkkiäpä nää puup paloki – on kais se hupaa puuta palaan ko se on nii helstoo~
~kyllä siinnä puita palanu om mutta on olluv vaan nii helstoja puita, kuusta, haapaa ja muuta~
(tulipesässä)
~niini ov viä helstompaa kul leppä, se on ni hösöpuuta~ (hauraampaa)
~jää oli rannast nii helstoo, ettei tarvinnu meinaakkan, et siit ols pääsny~
~ei noi helstost lankast kannat kutoo mitää~
~korte on kyllä kansa semmonen helsto heinä~
~niinkun sitä nyt om monellaasta luantua, aharasta ja helstua~ (luontoa eli luonnetta,
ihmisillä, oikeus omaan luonteeseen, unohtuu yhdenmukaistajilta eli yksiin arvoihin
pakottajilta, "skoulut")
~tottahaj jonkun täytyy äiteeki hoitaa~ (huonossa kunnossa olevaa)
~ei se Matti siinä tukkanuota veussa heltoantunna, ensin se oli hävijöllä sitte lopussa
voitolla~ (vetää tukkanuottaa, olla tukkanuottasilla)
~ei saa vättäp piukka, heltakka vaa~ (löysätkää, kiinni tarttunutta nuottaa)
~se o semmoene heltati, että se heltattaa vua~ (kävelemään opetteleva lapsi)
~helteenruusu~ (rantatädyke)
~oikei heltehest naurattaa~
~sehän itkee niin heltehest ettää tippuu suurii veskarpaloi silmist~ (nauru ja itku)
~menee nii heltehest~ (sujuvasti, kutominen, jos vetää langan joka kerralla
sukkulasta pitkälle)
~katos kun palavat heltehest oikee~ (puut uunissa)
~se alko niin heltehest satah ja suurii pisaroit ne oli ja niit tuli hyvih heltehest~
~päivä paistoa nii heltiest~ (kovasti, kuumasti)
~mie en oo ollun nii helteikäskää elämän päivänä~ (hikoillut, kuin tänä kesänä)
~se ol tommone heltenen kesäpäivä sit~
~tulpas täst päiväst helteine, iha meinaa läkähtyy~
~jo tul helteine poahe~ (vrt. helmikuun helteet)
~no ol niitä kesäkuussa heltteisijä säetä~
~ei lapsellen tulel liijjan kuumma, se ei oun niih heltteinen kun aika immeinen~
~lämmin leipä, voipataine, emon helteiset sanaiset~ (pöytään käytäessä)
~sitten kun se tullap pöhkäs se ol heltteissään ihon~ (huohotti kuumissaan, pimeää pelkäävä)
~heltinkivel mätä poltetti~ (märkivistä haavoista, laapiskivellä)
~mustoa värjätessä käötetään helevetinkivveä~ (heltin eli helvetin, vrt. helve-tinjärvi,
oma sana, vieras päätekö)
(lähe: suomen murteiden sanakirja osa 3)
