~soijinaekana on metolla ja teerillä ja mehtäkanalla hyvin loajalta punaset silimän ympärykset,
ne sanovat että sill oli kommeat heltat~ (silmien ympärillä)
~kuaritahan ne heltat pois siältä lakin alta~ (sienestä)
~heltat otettii sieltä alapuolelta poes~ (sienen lakista)
~punanen heltta peässä ja tupsu otam peälä~ (tilhellä)
~niinkui kukoi heltta, ol ympärillä hyvim paljo toesija kiärmeitä ne käräjee pitivät~ (käärmeiden
vanhimmalla, käräjillä)
~sillä on koerastilihellä heltta päässä, sillä oo höyherrypäs niinkuk korvat, mutta ne o yhesä~
(tilhitietäjät)
~joppaan oo heltta otassa Annallae~ (otsassa väriläikkä, lasta odottavalla)
~miukii morsiuspaijassai ol sellast punast heltaröllökät~ (kaulukseen virkattuna)
~heltta~ (ajoporon korvaan pantu punainen villalankatupsu, Pudasjärvi)
~olin santakuopalla ja telemestil liika rohkiaa siä heulan alla ja niin se perkules purotar rojahti
koko heltta mum päälleni~ (heulan=ulkoneman, vrt. keulan)
~heltta~ (kuusen naava)
~se ov vielä se ymmyrä että se ov vielä niine, helttain sisällä~ (tupellaan, muuraimen raakile)
~enne vanhat ihmiset sano etto iha heltta pois kun oikei kovasti tekvät työtä~
(heltta=voima, holtti)
~su on köytes ni heltas et koko elokuarm laukke tual pahal tiäl, verk köys piukemalla~
(vedä, vrt. verkko)
~älä vers stä nuara nim piukka, ann olh heltemällä~
~verkko o hyvi heltas~ (ahvenverkko, pauloitettu höllään)
~joku pitä heltemäs siäl koirionokas, mut kyl takanuatas piretäm piukas vaa~ (kesänuotan kohot,
höllässä pitkässä nuorassa / piukassa paulaan sidottuna)
~rutist piukkaha ete ol löysäs, ja heltas, sano ämänt ruavompääsäkki tehres~ (ruokojen päillä täytettyä)
~mitäst tsä sitä nii lölliks ja helttan keresi~ (kerit, liian löysälle)
~hen kutos heltta~ (verkkoa, tavalla jossa kalvoimelle ei kerätä neljää viittä silmää enempää)
~sielä se Eino mennä helttasee, että karvareuhkan korvukset heiluu~
~joha muva väsytteä jalat o iha kum mitkäki helttanat~ (pitkän matkan jälkeen)
~helttapiän kiärmee oun nähny~ (vrt. liskot, vaskitsat)
~tammikuusa oli hyvih helttoo ilmaa~ (helttoo eli leutoa)
~se kivi oli niih heltto~ (kevyt)
~olha hauvvi pää makun kalasopas mut eihä niitä helttuja kukkaa syönt~ (helttuja eli kiduksia)
~leikkua heltut pois ja pua piälyspuol puhtaihe tattiloin joukkuo~
~alta otettihin ne heltup pois~ (sienistä)
~Päiviö piennä nielasi Tyynen heltun ko luuli sitä kutaks~ (korvakorua karkiksi)
~esliina helmas olliit ja heltut~ (helttu=hapsu, ripsu, tupsu)
~sii olliit heltutki sii vyös~
~voe helttuvan, lapsikultaani~
~elä, helttu, itkekkää~ (hellittelysanoja)
~helttuhattu ol iest helmitetty, takan olliit heltut~ (helmikirjonnalla ja ripsuilla
koristeltu naisen päähine)
~helttunen~ (korvannipukka)
~kanna mua älä katkii meijä Helan helttusii~ (koruihin pukeuduttaessa, taikakaluja,
vrt. maalta saadut korut / perityt korut)
~korvahelttuist~ (korvakoristeet)
~puolukkoo syyvvessähäh hamppaat helty jotta niillä ei kärsinyp purrak~ (Kiihtelysvaaran kieltä,
maistuu omimmalta suomen puolen murteista)
~söin niim paljom puolukoeta, että hampaan heltyi het~
~em minä saak kuivasta leivästä elua~ (heltyneillä hampaillani)
~usseillahan hamppaat helttyy kuv varsinnip puolukoitaes syö~
~kun kälet tol taval heltyy kuokkimises ja muus~
~oltii metsäs lehtii riipimäs, sitä ko läp kopra oksii koko päivä vetelyö ni kämmenet heltyyt~
~helty niin iho ku aurinko poltti, koko päivän olim paijata~
~mulla niin hellyit jalkapohjat~
~lihava laps heltyy kainalonalt ja reerejjuurest~
~jolsei stä usseim pestä ni se pääsi heltymää~ (pieni lapsi)
~laster reilempykäleekkit tarttee puhlistaa ettei helly~
~ko lapset helty jalkojev välistä panthin toukajjauhoja~
~pantii kuumaa pattaa ni kyl se siel virkos sit ja tuota helty, jot siint tul mustikkasoppaa~
(kiehuvaan veteen, kuivattuja mustikoita)
~malthap panhav vethen heltymhän~ (kaljaa tehtäessä)
~tämä yläluu, nivusluu, heltyy~ (naisen tultua lapselle)
~jäät oli jo nii heltyneet, ettei niitä myöten uskallettu ajjaa~
~jääpato helty ja meni virram muassa~ (koskesta)
~kyllä se pakkanen heltyy~
~kyl se miäl pia heltty~ (vihastumisen jälkeen)
~ei muu luanton heltyny~ (seuraa hakeneelle miehelle, naisten lähestyminen
suoraan tuntuu väärältä, tietäjä Joutavainen neuvoo nuoria miehiä hakeutumaan
tilanteisiin joissa pääsee luonnostaan neitojen lähelle, ja opettelemaan
lukemaan naisten elekieltä, säästyy turhilta pakeilta)
~vanhemma luonto se neät heltyy~ (antamaan anteeksi lapsilleen)
~jo se viimenni heltyi vaekka ol kovaluontoine~
~pian se Paavo suuttua äsähtää, vaem pian se heltyykiv varsinnij jos sillep puhhuu mukavia~
~varpaittev välliin tullee huakeesti heltymiä~
~päevä paestooh heltää niskaa~ (paahtaa niskaan, kesän iloja)
~ku aorinko oekei heltää~ (vrt. helle)
~iho punettuu ku aurinko oikeeh heltää~
~se heltää oekee pitkät ajat~ (kukkuu iloisesti, käki)
~siinäpä helut helisee ja kulukusek kilisee~
~helu~ (kuusen tai männyn siemenen siipi)
~helut~ (marjan verholehdet)
~se ottaa semmosen helun~ (järviruoko, helun eli röyhyn)
~ne semmoset helut siittä~ (riipivät, kaislasta, omia kuituja)
~semmosia heluja, tuahe heluja~ (irtosi)
~jäi semmoneh hellee helu, pitkä helu, semmosta läpistä helua~ (liotetuista niinistä,
kuoren irrottua)
~sii sinike, puu punike, manu maakas, kivi kyykäs, koevun koevas, metä helu, kot hoi~
(vrt. värit)
~poijaat teki helum mettää~ (helun eli nuotion)
~se on nii heluna minum mielessän se asia~ (kytenyt heluna, haluna)
~outhan sie lempenä, mie mahana sillä helyllä pietään kestissä minuukin~
~kyl se naapuri Iitaki helul män sil Ristol mut ei sil tai ollakkoa hyvä ollaksie~
(helul eli mielellään, lemmenasioissa maltti valttia)
~ei henki heluilla lähe~
~kastiaisheinä, se om monihelusta~
~sinnet tällättiin sisään heinähelukoita~ (tyynyyn)
~tiuvvun heluna~ (helinä)
~heluvyäki oli joskus miähillä, se oli komiaksi koristeltu ja siinä riippuu piäniä vaskisia levyjä~
(helavyö, häävaatteissa)
~menee helvaa koko asia~ (helvaa, päin mäntyä)
~helvekastikka~ (nurmilauha)
~helveppuol~ (kiskotun tuohen ulkopinta, vrt. helvetti)
~on niin heleppeikästä rytiä~ (isolehtistä järviruokoa)
~siit tliiki vähä helvetiline valo~ (kova sadekuuro, vrt. iso)
~oottako työ nähnä ne Kuavin suuret helevetihhaovat siellä hiekkakankaalla~
(suuret haudat, harjukuopat, oma helve, vieras helvetti, kö)
~no voe helevetinkekälem minkä toas tek minulle~ (punaiset kekäleet)
~siäll ol helvetimmuatisii risui, nii ettei tahtonnu läpi päästä~
(vrt. tiheitä, tiheikköjen suojaamat pyhäköt)
~äijäk käskit tuart taevasinist taikk oikke helvetimpunast~
(kudelangoiksi, vrt. maan punaista, tulen)
~joka likempänä kirkkoa, se lähempänä helevettiä~ (molemmilla sanoilla oma ja vieras merkitys)
~älkää sitä tiät menkö, se viä päi helvettii, se om meen kirkkotiä~
(vie helvettiin, meidän kirkkotie, vrt. helveiden eli puiden ympäröimät
omat pyhäköt)
~tuli eesäs, tuli takanas, ja tuli kummallaki kylijelläs~ (käärmeen pidätyssanat)
~hiijestä ei ook kun kirveellä nakatah helevettiin~ (hiidet ja helveet, vrt. pyhäkkö ja uhripuut)
~helvetiss ov valkea voan ei kylissä~ (vrt. pyhäköissä pidetyt valkeat)
~ko päivää paistaa vihmaa sattaa siis helvetis on heinaika~ (vrt. tuonilmaisessa)
~älä yritäkkä mun päälän, taik sul on helvetti eres ja kuu valo takan~
~kyl se ny men tiäl tiätämättömäl, helvetinkuusestako mä sen ny löyrä~ (helveen kuuset,
pyhäköiden puita)
~mee helvethin, siälä eileen kylvethin, on viälä sauna lämmin~ (saunaan yhistäminen)
~se meni helvetin teillek ku huimankäki~
~mänkiä kaik huit helvettii, tai muute alkoa hutina~ (huit helvettiin)
~huilaah helevettiin~ (huilauspaikat)
~johan tuo lähti aikoja sitte ja on jo huis helevetissä~ (helvetti=sijaitsee keskisessä)
~toi tiä o ni helveti vetelä, mennän toisen kaut~ (vrt. helve=pehmeä, pyhäköitä ympäröivät
kosteikot)
~miäs mene helvet seljäs~ (helvet=selkäreppu, tuohikontti)
~sil on iso helevetti selässä~
~miäs meni ja oli helvetti seleesä~ (kontti, vrt. helveet)
~kyl stä puhuteltii helvetikskij ja ripiks, ne oli semmottia haukkunimiä~
(konttia, vrt. lippi, r=l)
~tauti helvenöö~ (helpottuu)
~ihlan o helvyksis kätem, ku oikei olen kehränny~
(lähe: suomen murteiden sanakirja osa 3)
