~se ei voa hentuo sitä sannaa mainita~ (tyttö jonka isä kuoli äskettäin, isä sanaa)
~kyl se pitäs hennoita lapsiakii kurittaa, ko ne millo eivät kerra muite tottele~
(vrt. opetella sanomaan lasten kielellä)
~ehä sinne hennotse männä ko se on nii likane, ehä siel hennotse panna mittää suuhun~
(likaiset eli vieraat paikat)
~mie oon nii pehmitluontone, jotta en hennotse kissuakaa tappua~ (vrt. hiirtäkään)
~se on nii kaonis paekka että siitä ei hennohtiskaa lähtee~
~hennootko sinä lyyvväl lastas~
~minä en oo ikkääv veslintua hennonna ampua~ (ampumisen myöhäisestä alkuperästä,
milläpä pyydetty ennen winchestereitä)
~eihän tuota hentosit tehä~ (vrt. rumalta eli vieraalta maistuva raaski)
~ehäm minä sitä hennoop poeskaah heittee~
~kui sie hennohet antua näi hyvät kengät sil pojal~
~marjoia on joka laija niin ettei astua henno~
~ei hennot tuuli luopuap pohjosesta~
~hennoihan tuota tok lähtee~
~hentoohan tuota käyvä~ (vrt. arvaahan)
~se hennoo tehhä yöks pakkasen kun nuin joutuin rupes selistymmää~
~se hennoo ollas se yö siellä pimmeämpi~ (etelässä, kesäyöt)
~lunta hentuaa~
~laps itki nii hennään~ (surullisesti, liikuttavasti)
~em minä tiälä misä se meilän poika on koko päivän henskelöinny ku se ei o eles
syämään keriinny~ (Hämeenkyrön kieltä)
~toi semmosen tyttöhentakan, seihtemäntoista vanahan~ (poika vaimokseen,
liian nuoren)
~kun ne oli vähä koko sisarusparvi sellasii hentaloi jalostah~ (periytyvää
vai väärää hoitoa, vrt. vierasperäinen kapaloiminen)
~kyllon viäl hentalaa toin meirän vähälapsen käymiin, jalat heittää, eikä talla~
(vähälapsi)
~n oon niin hentalui loirikuit noi vesat, kasvaavatten nii tivihis~
(loirikuit=pitkiä, hentoja, vrt. loiri)
~toi vene on nii yltä hentala, ei pirä paneh lopen suureh lastih~ (hentala
eli kiikkerä)
~kyllähä se koettaa hentatap perässä~ (lapsi)
~kyllähää se veti hentattomaks koko ihmisen~ (pitkä kävelymatka)
~sitä on luonnostaan toenen ihminen hentelä~ (vrt. hintelä)
~miun on nii hentii sitä elukkoo~ (hentii eli sääli)
~ei noih hento köys tailak kestiä~ (vaatteiden painoa)
~nii hento laps, nii laiha ja hento~
~näm ol liijjaa hennot sukset niir raskaallem miehelle~
~orsi ku se on hento ja pitkä se hempuu jos sillep painoa pannee~ (hempuu eli notkuu)
~siinäp oli sievä ja hento poika~
~mitä varten sinä nua hentua kangasta kurot, eihän tua kestä mitään~
~lumi on niin hentua~ (ensilumi)
~mut se jää ol siäl niih hentoo~ (ruovikossa)
~piti tullap pyörimällä ko se oli nii hentua~ (jäihin pudonneen miehen)
~mie uon nii hento et mie en roaskis antoa lapse itkie~ (raaski, vrt. henno,
pruukaa, omat ja vieraat sanat)
~no hentoa se on ruoka, jos ei sillä jaksat tehhä~ (vrt. tehdä liikaa,
omat ruuat, vieras työhulluus)
~kyl ain onki hentonen kirvesvars~
~se tarttee ollap piäni, semmone hentonen onki~ (mato-ongeksi)
~eihän noih hentosil jalol viel jaksak käylä~ (pienestä lapsesta)
~kasvoa hieno hentoise varre~ (kangasajuruoho)
~ne on nii hentossia, hoekkia ja hienoja piene hauvir ruot~ (ruodot)
~kyllä minulla o nii hentoset sukset, jotta ne ei tökkää missää~
~hyvin hentonem pikku lintu joka pajukoissa asuskeli~ (pajupeippo, vrt. lintu)
~kyl sen tiätää, et paleltuu, kun on niin hentuisis vaatteis~ (kevyissä)
~kylläpä on hentoosta kangasta~ (ohutta)
~ei sinnep pakkasee noin hentusissa hepeneissä om mänöstä~ (Sysmän kieltä)
~hentonen ruoka se on mustikkasoppa~ (kevyt, mutta terveellinen,
ruuista saatua voimaa=monenlaista)
~mä olen tommone hentomieline~
~elä oo nui hentomielinen~
~ei sitä pijä ollan nuih hentomieline että tekee kaikkia mitä vain toinen
koirusillaa yllyttää tekemään~
~ne on semmosija suurisiipisiä ja hentorunkosia päivänkorringaisia~
(päivänkorentoja, vrt. suden)
~jos se katkejaa, se jalka o hentotoi, ei siim mitää henttoa o~
(kantajänne)
~hentottomaks se lyöp, jos vaa oikei koval löylyn ottaa~
~se ol se vasem puol hentoton~ (kohtauksen saaneella, vrt. aivojen puoliskot,
hermoradat)
~jottaes semmosta hentovihreetä~ (vaalean vihreää)
~kävellä hentsuttaa Katri ja Lyyti alas Tervaniemen töyryä~ (omaa elämää,
hidasta ja hyvää)
~minust on hentta ihlan pois~ (voima, puhti)
~mää kaaruin ja löin ittein niin et meni pitkäks aikaa hentta pois~
~mä löin nin kyynärspäänim pöyrän kulmaan et siit meni hentta pois~
~istu aika henttalien, ennenko maltto lähteäp pois~ (henttalin, pitkän aikaa)
~ku ol vastatuul, nii se vei hentom pois tykässää~ (soutaessa)
~ku sitä päivä liehuu tuola metässä tosissaa, ni iltasella on hentto pois~
~hentto kokonnaam pois jalast kum pies puutumaan~
~minen tual kälelläin saa mitään aikoon, siint on ihlan hentto pois~
(hervottomuus, voimattomuus)
~löin nin kyynäröspeän että hentto män koko käsvarresta~
~säekähi ni, että män iha hentto poes~
~kyl se hentoks vetää kun koko päivän on syömätä~
~huanolt näyttä toiste hent, oma hentu rinnal~ (hentun eli kullan)
~annan nyt tolleh hentulles pusu~
~no ihme ja kumma ko sil pojall on joka pyhä uuvelaine henttu~
~a siul taitua niitä henttuloi olla vaik kui äijjä~
~kävih henttua suatolla~
~se om minuh hentun~
~siin on nii henttu nahka viä~ (ohut nahka, arven kohdalla)
~s oli semmosta henttua suvikangasta~ (talvi ja suvikankaat)
~ko ne hiukankis stä henttua ruahoo sai ni ne heru~ (keväällä ulos lasketut lehmät,
kaukana kotoaan, karjatalous=eläinrääkkäystä)
~hentumpia oksia ja niistä sitoo~ (vihdan)
~se naru o nii ohkast ja henttuu ni ettei se pid~
~älä men niin hentusti uls, pas enemmän röihkeitä ylles, ettei sun tuv vilu~
(Humppilan kieltä)
~henttuulla~ (lempiä)
~sai sitä tehä henttuuttaa yön päivän kanssa~ (vanhemmat, saadakseen ruuan riittämään)
~pyrkii henttuuttammaa~ (horjuttamaan, tautien oireita)
~käteih hentty, kum ma makasin sem piellä niim pahaste~
~sen täytyy ollak kuuron aikaa että se oikei henttyy ja kuoltuu~ (kuuron eli kotvan,
painumassa reen jalaksen)
~se on kovin hentula koatumaan~ (jokin kukka)
~siinä on niin hentula varsi~ (jossain heinässä)
~enneen kun äiti ja isä kesteist tuli kotja, ni net toi hentuiset nestuukiknyytis
meitil lapsil~ (hentuiset eli leivonnaiset)
~johaan tuat ny itkiikih, kon koku päivän saap toi hentunen maata kätkös hyvät pahat alla~
(maata kätkyessä, märissään)
~senhän tytön kanssa se hentusti~
~hentusteloo nuapurin tyttyy~
~mnu oll oikke kova vilu ko oliva nii hentuva vaatte yllän et läpit näy~ (Kalannin kieltä)
~se on niin henua kun flikoolle tuloo poikia~ (henua eli hauskaa, vrt. huolta)
~voi yhyren kerran kuh hypyys oli henua~ (hypyys eli tansseissa)
~ei hevosella peässym muuvalta kun sieltä vanham moantien kaotta~ (Jämsässä, hevosten myöhäisestä
alkuperästä, oikea suomi=tietön suomi)
~kun kessiä tehrään kuttutaa hevoseks sit joka pitää niit päreit ylähänä~ (kessiä=pärekoria,
hevonen=laitaa kannattava apupäre)
~hevoset solmetha niissauvoihin ja niistä johethan nuora polkimhin~ (niisivarpoja kannattava
vipulaite kangaspuissa)
~hevosia on kankaspuisa neljä, semmoset vääräp puut~
~siin täyty ollat tarkkana ette tul sanota hevoseks, et hyppä yhre ylitte~ (virhettä,
kangasta luotaessa)
(lähe: suomen murteiden sanakirja osa 3)
