~kyllä mulla on ollu sellasta hepakkoo koko päivän~ (vrt. haipakkaa)
~tässä on nuihe töehe kansa hirvee hepakka~
~öylö ol se tuul aeka hepakkata~
~vanha emäntä minijöineen ja vävy poikineen koitti keänteäm minnuo~ (suomalaisia
valejuutalaisiksi ("kristityt") pakottaneet mannet, eroakirkosta.fi)
~täs mie olin jo lähtemisen hepakas, kos sie tulit~
~jos niistä kaikista tuli poika, nin oli siinä vanahukset hepakassa kantaak kersolleer
rovianttia~ (talitiaiset, poikasilleen ruokaa, pesästä jossa 8 munaa)
~se likka on sellaih hepakka, nii ilolliij ja irralliin~
~kul lapset teutaa, niin ne hepakoittia~ (teutaa eli peuhaa)
~hepaleet~ (naisen päähineen liehuvat nauhat)
~siäl jo muutomii hepalei tullee~ (lumihiutaleita)
~siinä niät hepalehttaa sitä silippoo~ (petäjän kupeessa)
~hepanhera~ (hierakka, suolaheinä)
~kyl sinnen marjamettään mennään niin hepan kekkaa saa nährä mitä siält sit vaan tulee~
(vanhimmat eli pyhimmät työt)
~hepankepas männiän naimisiij ja sitten erotaan kumminkiin~ (omat tunteet, vieraat
avioliitot)
~luotojen rannoilla kasvo aika lailla heparonksuja~ (ruohokanukoita)
~siell ol heparonksuja ihan punasenaan~
~kun teki työtä ja oli terves niin saattoo syörä~
~hepele~ (petäjän kuoren helve)
~jos hepeleet ol puhtaat ei niille tehty miteä~ (hepeleet eli heltat, keitetyille sienille)
~kui ne tyttäre hepelit siust näyttijää~ (ohuesta kesäpuvusta)
~lumen hepemet lentäät~ (hiutaleet)
~kyl nee tyttäre ova joo niin turha klipereis hepenis ete niit vaatteiks uskosikka~
(ohuissa vaatteissa)
~sill o hyvät hepenät~ (vaatteet)
~tän aikaisil nuoril on hamietkii ku mitä hepeniä~
~ei nyt viel tarkene kesähepeniis~
~se on ihan linnun hepenissä lähtennä talavipakkasella~
~tapaspa talavi iha kesähepeneissä~
~oon se tuo Maija semmonen hepehneitten kantaja, että sillä oon pyrri pyrrih päälä~
(pyrri eli koriste)
~kyllä se ol laittanna siihem pukkuusa kaikellaisie hepeneitä~
~kuusehepeni~
~ne on niit puuhhepenii~ (naavat)
~kivenhepeneet~ (jäkälä, sammal)
~tuohen hepenä~
~mämmituohisest raavitaa hepene pois pinnalt~ (tuohisen astian pinnasta)
~ne on semmosissa hepenissä ne marjat niinkuv viinamarjakkin~
~siin on sellassia hienoja hepeniä ninkul lehtiä~ (peltohatikassa)
~siäl pyryttää niim piänii hepenii et~
~hiano ko hepenä~
~em mää tommotil hepenil ja makkioil välii pir~ (välitä, makeista ruuista, pikkuleivistä)
~tuohet hepenehtiit~
~et se on vähän niin ko hepenällist~ (taulakäävän sisus)
~hamie lieve hepenöittie~
~kyl ol huonoa kankast toi hamek kun nyj jo hepenöittie~
~tämähän se oj julumu, joka hepettää tässä näinikkään~ (julmu eli tuohenhelve)
~tuuli heppenee~ (heikkenee)
~onha se siin hepistelleint, vua ei oo suant lähtemiä~
~mie hepistelin jo lähtemiä~
~se niät se tuulijjaineh hepisytti vuatteita~ (vrt. heppi)
~mie hepittelin marjaan lähtyy~
~se vähä niin kun hepittelöö lunta satamaan~
~suu heplalla, huulet lerpallaan~
~saik siä heplaas mitään~ (suuhusi)
~se veti heplast~
~ja me istuttiin tollen heplakkeellen~ (kallionkielekeelle)
~se tytö heplaska män tuas tanssimaa~ (oma ilo, vieras toisille työn tekeminen)
~katohav vuan ku ahven heplastaa~ (nykii syöttiä)
~juuresta on jo kuiva van tuo hepleä on vihanta~ (nurmi, poudan jälkeen)
~se siitä parraasta leppeestä heplottel keträtä~ (pyöritteli sormenpäillään lepeestä
kehittyvää lankaa)
~hevot~ (lihojen kuivaamiseen käytetyt pukit, katolla, kevätahavassa)
~hepo~ (kalapadon tukipuu)
~hepo~ (talviongen vapa, päistään avannon reunojen varassa oleva keppi,
jonka keskeltä siima lähtee)
~siihe ol varvas tehty sitä sannoit hevoks~ (varvas=koukku, loimen pujottamiseen
käärimäpirtaan)
~hepoheinä~ (pujo / kuisma)
~hepohiirakka~ (hevonhierakka)
~hepohiirikä juuri keitetti riaskas~ (maidossa, savipuolen voiteeksi)
~hepohiirikaj juurest tehtiin syymärrasvaa~ (syyhelmävoidetta)
~hepohirnakka~ (hevonhierakka)
~nee hepohormut on semmottia korkeita kukkasia kum punasella kukkiiki~ (maitohorsmat,
hepo=iso)
~hepohorsma~ (kultapiisku)
~hepohänniks sanovat, se pit ollal lehmäin köheän hyveä~ (pujo)
~otettii sellattii heinii, hepohäntii~ (punataudin hoitamiseen)
~hepohäntä~ (maitohorsma)
~ol niit vanhaa aikaa hepohörhiläisii, jokka ol suurii ku mesijäiset, ja ne ne vasta pisti~
(hepo=iso, oikea luonto=oikeat hyönteiset)
~hepohörhiläine~ (pikkusormen pituinen ampiaisen kaltainen kaksisiipinen jonka halkaisijaltaan
vaaksan mittainen soikea pesä riippui oksasta koivumetsässä)
~hepohörhö ol isomp ku paarma sil ol pitkät viikset~ (vrt. tuntosarvet)
~hepohörhöläinen~ (puupistiäinen)
~toiset olliit sannoit hepohörhöläisii nii suurii jot~ (suuret paarmat)
~hepohörhöläinen~ (suuri harmaa sudenkorento)
~hepohörri~ (hepohörhöläinen)
~hepojelikän kukostuksi~ (hepohiirikan kukkia)
~hepokala~ (mutu)
~se on nim pikkunen että oikeestaan kuarrekkiv voi kasvaas suuremmaks kuh hepokala~
(kalatietäjät)
~ja sihi tulloo kaikellaist kallaa, hepokallaa, haukii, särkee, vimpaa~
(rysään, hepokala=seipi)
~hepokatim polovet kongottaa kun kangastuolij juurikat~
~hepokatti on iso kuh heenäsirkka, se hyppee pitkillä sorkilla metässä~
~heittelöö ku hepokatti seärijää~
~hepokatti~ (lohipadon tukipuu / pukki)
~siäl suurel sualla hepokuiru taas huutel~ (isokuovi)
~hepokukkii kasvaa kivraunios~ (maitohorsmia)
~kullerot olliit siel hepokukkii~ (nimien paikallisuudesta)
~hepokukka~ (metsäkurjenpolvi)
~ne olliit hepokuoreit nimelt ne isot kuoriet~
~hepokusiheinä~ (hepohiirikka)
~hepokärvänen~ (hevospaarma)
~hepomarja~ (ruohokanukka)
~hepomarjan varsie~ (käytettiin verkkojen rovaamiseen)
~hepomarja~ (metsäruusu tai sen kiulukka)
~hepomarja, punanen iso marja niin kun karpalo~
~ei ne hepomarijat miltääm maistu, ei niitä viiti ees suuhusa panna~
(punaisen villiherukan marjat)
~hepomarja~ (sudenmarja)
~hepomarja~ (mustakonnanmarja)
~toeset sannoo hepomataraks, toeset juhannuskukaks~ (kuismaa)
~myö katteltih ja kuunneltih jo heposet hetket ennenkun toisist rupes eles päätä näkyh~
(Valkealan kieltä)
~sit ol hiirenniekkoo, ku kieroo katto ja heponiekkoo, ku pää tutajaa~ (niekko-nimistä
tautia / vikaa)
~heponori~ (mustakonnanmarja, käytetty nori-nimisen hevostaudin hoitamiseen,
oireita ihon kuivuus ja musta kitalaki)
~heponorheinä~ (ähkyheinä)
~heponorheinä~ (sudenmarja)
~heponuppu~ (lumpeen siemenkota)
~hepo oholake~ (pelto-ohdake)
~antakaahan tuo hepopaarma purastaj jarmasee niin kappaleel leikkaa lihasta~
~heporastas~ (laulu / räkättirastas)
~siinä pavosa olit net heporenkut karsinal laijoila, piti koosa sen~ (piti koossa karsinan,
lohipadon laidalla oleva kolmijalkainen tukiteline)
~heporiijenkukka~ (niittyleinikki)
~heporonksu~ (ruohokanukka)
~heposien kasvoa sellaise suure kakkara oikei~ (hepotatti)
~heposieni~ (mustarousku)
~heposulku~ (kalapato joka pysyy paikallaan tukipuiden eli hepojen varassa)
~heposääski~ (iso sääski)
~olhaa niit tattii monellaisii hepotattii pukintattii ja punatattii~
~no ne o saikkoi eiks ne uo vai hepotatitik ne olliit pitkäkantaisia~ (lakiltaan
vaaleanruskeat tatit)
~lysthä kesälä on kävelläh hepotella~
~elleeh hepottelloo kevveelä työlä~
~hepotiistikka~ (iso heinäsirkka)
~mut Rytkösen ni se hepotti tiällä ast~ (punoitti käsi, rokotuksen jälkeen,
vrt. rokotuksiin kuolleet lapset)
~posket ni hepottua~ (punottaa)
~naurussa suih hepottaa~ (ilon kautta)
~ei niitä ennen ollunna niitä nuttuja eikä takkia, sitä voam paetahihasilla hepotettii~
~niin kaoniisti aorinko paesttooh hepotti~ (suvi!)
~on se vanaha immeenen mutta se aena nii ilosen näkösestih hepottaa~
~ne o mustii hepovaapukat~ (sinivatukat)
~vättä ittes keskelt piukaks ku hepovihalaine~ (lentomuurahainen)
~sin tuppan tul yhtäkki simmossi hepovihalaissi~
~heppaheraanen~ (suolaheinä)
~heppailin tässä lähtiä kyllää~
~kyl meä vähä heppaili et otaks meä vai en~
~nuo sukset on liijjan heppaset miul~ (vrt. hepposet)
~kyllä nuo kengät näkkyy olova nii heppaset, että niissä suattaa varpaat männä jiähä millo vua~
~liija heppäsissä voatteissa se lähti näen kylymällä ilimalla~
~jos se on kovih heppäner rakenus niin kyllä saapi pallaat tuli~ (harva, vuotaa lämpöä)
~se on heppäsempi vaaja, se myötää~
~se pärjää oikhen heppäsillä sapuskoilla~
~heppasa ilma~ (lämmin, aurinkoinen)
~vanaha akan käppänähän se ov van näkisittäpä miten se vielä ihmmeestih heppassoo~
(kulkee)
~heiluvat ja heppasovat~ (hampaat, tautien oireita)
~männä vuanna meni niih heppakekkaa sinnen~ (tytär miehelään, ja nyt haluaa tulla takaisin,
vrt. vanhempi omaan kotaan muuttaminen, miehelä=mannela, eurooppalaisen orjuuden muotoja)
~kartanotahan se näky Leppä-ukko myötäpäivään kiertävän, heppalaisia kuulu pois ajelovan~
(tietäjien nimiä)
~pääv o heppemälläs~
~kesä o heppeimmillää~
~mie oon heppelehtint lähtii marjaa~
~kyl miun henkein heppelehti nii tehä mut en voint mittiä~
~huima tuo moa, mite se on heppeleä palamoa~
(lähe: suomen murteiden sanakirja osa 3)
