~tehdä vaarnanpäähä höp, etei se läpi puun pääs menemä~ (heppi=pään paksunnos)
~sil on suuri höppi kullimpääs~
~kyrväm päässä on semmoneh heppi~
~ei siin oves mittä lukku ol, ko semne pien höp vaa, et saa vettä ove auk~
~höppipäine~ (siitin)
~heppipiä keppi sinula on~
~heppiruvathan olvatten täl kalel syyskesäl kovast käytös~ (marjaruuat)
~kyllä se on sentäv vähä hepposta mennä lippalakilla tommoseen korpuun~
(kovaan pakkaseen)
~kovi on heppone mies, vaikka kehhuu kovi ihteää~ (vieraat piirteet)
~mei marjasaalis jäi näi hepposeks~
~kyllä nyt oh hepposta lämmintä, ku ei tus voa ukoilimoa~
~saunaam pois heppulit, että naisekki viel ehtii kylpöö~
~pittiä lähtii sienie, suatas kerra syksys sienist hepsua~ (silputuista sienistä ja
perunoista paistettu ruoka)
~nuaren tytön tarvittee vähä hepsahlella~ (hypähdellä, pyörähdellä)
~kelkka hepsahti joskus nurriin toisellej jallaalle~
~se länkki hepsaht ylös ja vei linnum mennessäh~ (ansan lenkki)
~kuinka se nys sitten niih hepsaht että rupes miestem peräs lentelemiäv viel vanhal ijäl~
~vai jo seki vanhollaa hepsahti~ (hepsahti eli rakastui, vrt. höpsähti)
~se on puusta puronnu ja vähä hepsahtanu~
~se eksyä hepsahti tännään hirvijahissa~ (vieraat jahdit, vieraat jahtaajat,
omissa metsissä ei voi eksyä)
~se on semmoine hepsake, mittäät tekemätö~
~siin hiä vua hepsakehtua~
~seko o sellane hepsakka ilone ihmine~
~teä ol lapsena sellaine tyttöhepsakka, mut nyt on tult vakavammaks~
~tuo Kaisa niin hepsakasti teköö nuita tupatöitä~ (oma tupa, omat työt)
~min on semmonen hepsakka että jos mää vähä pahastun niin se menee pijan ohitte~
~se on sellaane hepsankeikka koko likka aina pitääs olla parahinta yllä~
~siint tytöst on tult semmone hepsankeikka jot oksat pois~
~tulleekhan tuosta meän tyttärestä ihmistä, ko son tuomonen hepsankeikka~
~soon tuo Pirkkoki semmonen hepsankeikkana että kaikki pittää hänenki saaha mitä muila näkkee~
~se on aika hepsankekkali, ei se ossaam mittään tehlä ja juaksee kaiket yät pitkin kyllää~
~sitä aena pestä hepsaottas kesälläe~ (ohutta mekkoa)
~jos ruvispuuroa keitteäh hepsaotan~
~se joka on löyhänkö, köhytpäinen, puolhurjanko, se hepseä on~
~siel ol vaa sellasii hepskeikkoi, ei kunno tyttöö yhtää~
~Kaisa o sellane hepskeikka, jot se ei tiije oikei mite hiä milloki kummittelluo~
~o semmone hepskeikkar, kara ja hossotta semmost tyhjämpääväst~ (oudoksutut piirteet)
~tällä lain se pantiin, usiastip pantiin nuin, nuin se usiastih hepsotti tuolla~ (vinossa, huivi)
~hepsu ne on ku kaunista ei naamasta mittä~ (hepsu eli vaatteet)
~railimpies ol sellatiist pikkuist hepsuo~ (tupsullista koristenauhaa, tyynyliinan päässä)
~hepsuk killuvah hame liäppest~
~hepsut~ (lepän norkot)
~annetaan semmosien kulkee semmosie hepsujej jokkei mittääm pahhaa tee~ (hepsujen eli hullujen)
~kum minä olen semmone hepsu, kum minä herään ylös nim minä valvon sitte, tulee kaikkia miälee~
~mist ny mahretan kiukkune olk ku olla nok väär ja huuleh hepsullas~
~hamehen hännät hepsuvat~
~asttuu keppeestih hepsuttelloo~
~se kävelläh hepsuttel niin sievästi että~
~lintu kulkee hepsuttellee, tulee polokimem päällen niin sillon se putovaa~
(satimen polkimen päälle)
~tuli tiätä myälev vastaan, juaksi hepsutti ja pääkin nyäkky tollai noin~
(metsäsika eli mäyrä, Juupajoki)
~sitä hepsuttaa taas nin taajaa~ (lapsettaa)
~meinaat sie olla hepu; no koitetaa~ (hepu eli johtaja, vrt. heppu)
~otak sä hepu, pikkune~ (hepu eli juotavaa, vrt. hepuli)
~hepuset hetket oon täälä varronnus sua~
~tää Karukka se ov vuan kun tyttöhepukka Niinnaan nähen~ (naisten nimiä)
~siit on tullunna semmoine hepukka, jota ne narroa~ (tytöstä, pojat)
~täs näin sitä heputellaan kesän ajan~ (eletään helpolla)
~tanssija heputti~
~ei se mitään se käin anto, vuan se heputus~ (heputus eli pudistus)
~miekii hepäsin lähtii käymään nuapurissa, van rupes satamaan, niin se jäi hepuuks~
~rihma män neulasilimää ens hepuulla~
~hepästi sain, vaikken juuri enämpääkhään olis ottanu~ (Inarin suomalaiset,
vrt. saamelaiset)
~loitsuämmä jos uuvela vastala kylyvetti tytöt ne sai miehe ens heppäykselä~
(loitsuämmä eli noita)
~minä liehon uuvvuksiin asti jo ens heppäyksistään~ (kylvin, uudella vastalla,
taikakalu)
~puserrellaan se hera poijes sitte juustosta~
~heraks on männä tuo piimä~
~tämähän on jo menny yheksi heraksi, on päässy liikaa happaneen~ (piimä)
~olkii ja katajoita ja humaloita, ja siit siit rännist tul iha puhas hera~
(kaljasaavista)
~käyvvessä on sekalutta, kuh heittää käynnin, sittä on hera piällä ruvat om pohjassa~
~otetaa se hera pois pataa kuohumaa~
~annettaan sen käöväs siinä neljä taev viis vuorokautta, ta seon käönyh hyvih hyväksi,
jottov valakkee hera peällä~ (kaljan käyttämistä)
~ko se hera jeähty ni sit siint tul tallii~ (rasvan herasta)
~milliä ei nahka pehmii ni ku ajokkuan heral~ (ajokas=rantaan ajautunut hylkeenraato)
~siih sopan herah pantih ryynyi~
~ensin tek lippeej ja siitä sen, väkövän sitte sen heran ku se selevis että piälle se
kirkas lippee jäe~ (Leppävirran kieltä)
~kaikki herraa se, mikä ei jonotu~ (veressä, jonoto=maksoitu)
~se on nii herana, nii herana, nyt siitä pouvat tulloo~ (järvellä näkyvästä kirkkaasta juovasta)
~piimä heraintuu, ku se lasehtii, se sako pohjaa, ja päälles selkijää hera~
~piimä pannoa uunii herrautummoa ja sitte ku ves koavetoa pois o uunpiimä valmis~
~iha sylk kielel herahtelluo~ (herkkuja katsellessa)
~ikkää ko tuot ulos ni sillo nuo silmät herahtelloot vettä~ (ulos tullessa, vrt. tuuli)
~heraheiniä ettiivät pellompyärtänöstä ja söivät niitä~ (suolaheiniä)
~kaikellaasta sitä tenavana pistethin suuhunsa kuh heraheinää ja linnulleipiä~ (linnun eli ketunleipiä)
~naurutta nii et vesi heratta silmähä~
~oikeiv vesi suuhun herahti kom mää niitä kattelinkin~ (marjoja, omat herkut)
~hiä nauro jot kyyneleet herahtiit silmiihen~
~tätin tuli meittii nii surku et vesi oikee silmist heratti~ (omista huolehtiminen)
~ves heraht oekeen nenäm peästä ku ol niim palava~ (palava ruoka)
~eihä noist o vettä herahtant~ (pilvistä)
~jo viimiselt herahti satamaa~
~se miähnä herahttaa hyvih herkästik~ (kutukalasta)
~sen ukkossatteej jäläkeen om pikkusen herahtanuv vesi jokkeen~ (herahtanut eli noussut)
~jos sitä kiittääkii, ni se herahtaa itkemää~ (herkät ihmiset)
~myö naurettii nii kovast jot veet silmist heraelliit~
~miul o nii var, et hik herrailoo~ (var eli kuuma)
~ves herrailuo pinnast, niin o lämmi~
~otaha pannul enemmä rasvaa, ehä tuos oo ko yks helm herrailemas~
~keitti o nii rasvasta, jot oikei pinta herrailoo~
~jos se nii herasenaa pannaa uunii, nii se levijää siel~ (juusto)
~tää on nii heraista tää piimä, ei oos siinä kokkelie~
~sitä keitettii ensiksee sitä semmosena vähä herasempanna~ (ohrapuuroa, jolloin sakeni vähitellen)
~hyvin heraista rieskoa~ (sulaa rasvaa sisältävää)
~en oo sinuva nähny en seehtemään herakessään~ (moniin vuosiin, pitkiin aikoihin)
~eijjoo satanna seihtemeeh herakessää~
(lähe: suomen murteiden sanakirja osa 3)
