~kyllä se tuo ves oh herakkoo tulemmaan~ (ves eli sade)
~herakka sae~ (pystyyn kovaa satava)
~liekköhä olna ukkose saetta ku tul nii herakkaa ves allaa~ (sade ja ukkosen sade)
~kylläpä herakastis sattaa~
~kyl se viel sattoa tänä päinkii, ko tuol metsä reunas o nii herakka pilv~
~pilvet on nii herakoita, jotta myötääsä tippuuvat~
~herakka pilivi~
~herakasti itku läks silimästän~
~vieläpäs ossoot naoroo yhtä herakasti ku ennennii~
~voikii männöö tuossa päivär riäteessä iha herakaks~ (riäteessä eli paahteessa)
~Juntin Taina se on niih herakka naurammaan~
~empä ou nyt oekeen herakka lähtemää niihim pittoin~ (omat ja vieraat pidot)
~Puavo on niih herakkasilimänen kommee mies~
~herakukka~ (suolaheinä)
~sil on niin heraleht silmät~ (kauniit)
~meijä maal o simmone heralähre, ku vesi pulpattele pohjast~
~älkäähä työ vatkatko niitä mustikkoi siin korissanna, nii ovat ku heramustikkoi kohtsillää~
(heramustikka=tumma kiiltävä mustikka)
~herapuolat~ (pakkasen pehmittämät kypsät puolukat)
~herapuola~ (suuri mehevä puolukka)
~se ol herarasvoa~ (saviruukussa sulatetut parhaat rasvat, käytetty ruuanlaitossa)
~herarieska~ (juustonheraan tehty nostattamaton ohraleipä)
~mulla on herasilimät~ (sinistä vaaleammat)
~ei net ole oikein sinisekhän net silimät, ovat semmoset herasilimät~
~saa nähärä ottaako tua herasilimä kans miähen ja mihinkämoisen~
~noon nämä meitin suvon piikaset ain olleht herasilmii ja valiapäitä, kaunihii kon mitkä~
(suku=heimo, jokainen omanlainen)
~se tyttö on sellaine herasilmä, kyllä se poikija puoleese vetää~
~se ku ol luoja luonna tämmöseks herasilimäks, niin sille ei maham mittään~ (suomalaisuus,
ei kumpua silmien väristä, vaan käyttäytymisestä, teoista, sanoista)
~heratyyne, ku ei käy tuul yhtiä~
~järv iha heratyyni, puu kuohajaist näkkyyt~ (kuohajaist eli kuvajaiset)
~on niih heratyyni jotta ei käyv viri yhttää~
~se on ollunna koko päeväh heratyynessä~ (järvi)
~siellä viel moattii heratyynenä, ku mie tulin sinne~
~nyt suan olla siitäe ihah heratyyn~ (heratyyni eli rauhallinen)
~minä oun ollunna ihah heratyynessä, kum muoskat män enolaan~ (muoskat eli lapset)
~kuin kukin tykkäs heravellistä, kaikki ei syäny ollenka~ (juustonheraan suurustettu velli)
~ja sitten keitettiin siitä juuston herasta heravellinkiä ja se oli kauheesti hyvää kans syärä~
~kehäjuustoi tehti ja keitetti heravellinki~
~piimä piimätettii vienos uunis jot heraves erkan~
~se juaksi toiseen saaviin se heres sitte~ (käymään, olutta pantaessa)
~niinku olis hereillää~ (painajaisen vaivatessa, eikä voi liikkua)
~siinä täyty pysyä herreillä ei auttanun nuakkuakkan ko aina täyty valkeeta virittää~
(iltapuhteella)
~kun ei saa hereille kivin eikä kirvehin~
~viime yönä olin sitte monta kertoo herreillä~ (vaivojen oireita)
~minoon olluj jo ijät ja ajat hereilläni~
~koitetaas koloon noita puita hereille, saatas niistäki kolipuita~ (maahan jäätyneitä puita)
~ei palah herreisesttään~ (tuli)
~ei uskallah herreisesttään nukkuuk~ (sikeästi)
~katos sinä, kuv ves lähtöö herreistää~ (sataa kovaa, pienillä pisaroilla)
~kell ol pellavii se tek niist hereska, kell ol liinoa se kuto niist~ (helehurstin)
~naorooh herettellöö joka puhheeseesa~ (hullu vai iloinen)
~minä imetteeh herettelin sitä kuuvennelle~ (vuodelle, lasta)
~tyttö laolooh herettel~
~tuultah herettellöö~
~nukkuu niim mielellääh herettää~ (sikeästi, pieni lapsi)
~koko heretyinen~ (kaunis kukka)
~koko heretyisii~ (kauniita lapsia)
~kyl ver juoks haavast hereväst~
~kylläpä sattaa herevästi~
~tulleepa siellä herevästi vettä~
~nukuttii nii hereväst~ (sikeästi)
~mie pötkähi tähä ja mäni nii herevää unnee~
~äske paisto nii herevästi~ (päivä)
~se pitäs ollah herevämmällaene~ (sulhasen, etevä, vrt. vieraiden kouluja
käynyt tumpelo)
~se on oikeeh hereetä saletta~
~veri juaksi herreesti~
~sitten taas sato hereän satien~
~vettä tul hereestää nii ko suvel ikää~
~jos vaa noi herejäst rupejaa satah, nii ei siel hirvejäp pestäkkäh pesua~
~kyllä sitä nyt tulloo tuota vettä herreesti~
~joka o saje herejässä, rupee kohta upottaa kallijotki~
~sitten aina lisättiiv vettä nin kauvan kur rupes se heriä ves tulian sihen~
(maltaiden päälle, lammin sahdinkeittäjät)
~suajal keli oli heree~ (luistava)
~ku noi käpyset ol kuivii poltettih noit käpysii, ne palo niin hereäh~
(omat polttopuut, kerättyjä)
~se oli kaikki hereempi ottaam mahlan aikaan ku kuari lähti hyvin irki~ (niini)
~lapsella on se poru nih herreessä~
~itki hereäste, oikein sylämmesäp pohjast~
~älä ol nii heriä itkeh~
~hää on yhtä heriä itkemää ko nauramaakii~
~pistää nii hereet nauruu~
~nauro niih herjäst~
~minuu nukutti nii heriist jotta mie en jaksanutkaa havaita aikanaa~
(havaita eli herätä, havahtua)
~minnuu nukutti niin herijääst~ (makeasti, sikeästi)
~oletten niim perin heree juttelemaa toisten asijoist~ (porvoon kieltä,
vrt. kirjan kieltä puhuvat svedut, erottaa helposti oikeista suomalaisista)
~hyvin herreestään muistannii~
~minä havain niin hereesti tänä oamuna ei nukuttanna yhtää~
~nää laulaa ain nii herijäst~ (muolaan kieltä)
~sil kissal ol sit heriät silmät~ (lempeät, tunteelliset)
~se kahtoo ni herreästi~ (lempeästi)
~heriä luonto~
~asiin piältä sieki siinä naurua herhetät~ (asian päältä)
~heriläine puski yhtä poikaa otsaa~
~kaik herhiläiset nyt o liikkies ja tuppautuut ihmisiiki silmii ja korvii~
~herkiätkös siitä herhiläenen~ (ampiaisesta)
~tuikkasi mua silimäni päälle ja se ajettu yheksi palliksi tua luami~ (silmän luomi,
herhiläisen tuikkaama)
~ja sitä puhet tule ko herhiläissi~ (puheliaalta, vrt. pesästä tulevat ampiaiset)
~herhiläisenrakko~ (mehiläispesä)
~ei se nyt herin lähe pois~ (herin eli hevin)
~min en oo herin hyvä peätäin veäntämään~ (niskavaivojen oireita)
~herin neljä seätä kaikissa köysissä~ (säiettä)
~ne mänöö herin tuonne, lohet~ (rysän perään)
~herij ja herin ettem mä puronnup portailta jokkeen~ (oma joki, vieraat portaat)
~eto kehä heristelleip vanhempii immeisii vastaa~ (vrt. kehtaa)
~poika ei kun vain heristeleiksen mulle~ (laittoi vastaan)
~tänäpäin heristel vähä satamaa, mut siihe se asettu~
~heristelhä se tyttö kangastakkii jo kutomua~ (nuori tyttö)
~meijän nuoret heristel ja heristel iltamii lähtyysä~
~heitäp pois heristelemises, tahis suat selekääs~ (heristely eli uhkailu)
~se heristeli minua lyyvväkseen van ei uskaltanu~
~älä heristelekhän emmie pölökää kuitenkhan~ (kittilän kieltä)
~mie koitin sitä kieltää, mut se senko heristel nyrkkijää~
~mitäs suotta heristelet kulakkoijjais, minnuu ei hirvitä yhtää~ (nyrkkejäsi)
~mie olin heristöksissä käyvvä nukkumaa, mut eihä siitä tult mittää~ (aikeissa)
~niinku päivä olis vähä heristyny~ (seljennyt)
~kum mie kirveellä heristin, niin pois se vuan kiänty~ (omat poliisivoimat,
eivät saavu ihmettelemään myöhässä, rikoksen jo tapahduttua)
~sehän suuttu ihan silimittömäks, jotta oikkeehhan nyrkillä heristi~
~heristteek kepakolla~ (kättä pidempää)
~äit heristää sormee ikkunast, älä viskaa sitä kiyvee~ (lapselle)
~mitähän toi koira näkee kun se kattelee ja heristää korviah~
~hää heristi kuulojaa~
~uos hiljua ko mie heristä korvian~
~se heritti nyrkkii, muttei lyänys sentään~ (uhkaaminen, väkivallan välttelemistä)
~sae herrii~ (pilvet kasaantuvat)
(lähe: suomen murteiden sanakirja osa 3)
