~naine ko heitäikse herjaks, ni se se vast herja onnoi~
~tuost vast ihmees olloa ko herjaks heitäis iso mies~
~en uo näht nii herjoa poikoa ko se Saska ol pienen~ (vrt. heittää herjaa)
~suvussa on susijai, heimokunnassa herjojai~
~äitise ol herja nii lapskii oppi herjaks~
~kyl se o kaekkia herji minu pojistai~
~ku tuo ilema on nuin herjana, ni mää tuoho kuurii ja tie vaekka patakiiloja~
(herjana=sataa räntää, patakiiloja=hellapuita)
~se ol herja tekemää konstiloitaa~ (Kuikka-Koponen, tietäjien nimiä)
~voi herja mite sorja koirapenikka~
~herja ko ois oppint soittamoa~ (voimasana, vrt. haltijat, hera, heja)
~nuita kärpäsen herjoja~
~sanon senniiv vaen en herjaks~
~niskaluu oli herjahtanu~
~ettei pää herijaha~ (pienellä lapsella, pideltävä varoen)
~rupes nii herjailemmaa, herjaks ja heittioks, riitel ja toru minkä mistäi~
~se on nii hyvä item mielestää että se pystyy toesie herjoamaa~
~elä heriaah heikompaasi vanahusta kovin komenna~ (sanonta)
~tää tuul on niin kuv vähä herentänny~ (heikennyt)
~toinen kävvyy pyörittelemää leipii, toine herettää kiukaata~ (herättää kiuasta)
~mie käyn herettämmää saunaa~
~herkis kokko palamast ni sitä myöte häipy lämmi~ (herkis eli loppui)
~siit käk herkijeä kukkumast ko vihne pisteä kulkkuu~
~koha aikais kiukkuut, kyllä herkiit~ (lapselle)
~herkeis vähäks aikaa satamast, jot päästäs pouva silmää mänemää kottii~ (pouvan lapset)
~herennöökhää tänäpäin, ko nuoin on taivas tasases pilves~ (sateesta)
~itä ei herkkiit tuulemasta ennenkun sattaa~
~kalat ku herkee kuvusta poes ni ne pohjaeksen~ (painuu pohjaan)
~sei herkiik kasvamast, joka toenev vuos soap tehät tupposia~ (lepästä)
~herkiis siellä kuleksimasta~ (ampiaiselle)
~tuuli herkes~
~outettii että herkkiesit tuulemasta~
~kaetpa se pitkää sae joskus herkijää~ (loppuu)
~herkeemätä senko hilppajaat siin ove välis, jot kaik tupa jäähtyy~ (lapset, kivennavan kieltä)
~minkä nuotin sie saat päähäis ni sitä sie sit uijutat herkeemättä~ (nuotin eli sävelen)
~herkesim poes isäm matkasta ku isä ol juomar~
~kiuas ko olt herent nii siit pantii leivät kiukahasse~
~jouvu leipii pyörittämmää enneko uun herkiää~ (herkiää eli hiipuu)
~sauna o jo liikoa kauva olt herenty~
~koht sin saunua suap männä, se alkua jo olla herent~
~sauna ko herkiää, siit pittää antaa siityy, siit et pyörry~ (savusaunat)
~kiukaa jo kävvyy herkiimää, joks piirakat on tehty~ (tulen keralla leipominen)
~on nuo poijjat herenneet suupaltoks~ (metsä opettaa)
~sain vähän rahoo siästymään, kun oikein itaraks herkisin~ (oma vähällä selviytyminen, vieras itaruus)
~kyllä se kuh herkkii kevvääks niin se on niin keilakkoo tuo ilima jotta ei mihenkä panna~ (tod)
~ne herkesi puhumattomaksi puolelta päevin ettei syös sääsket kesällä~ (laskiaisena, ne=vanhat)
~jo alako käit heretäk~ (vaipua, nukahtavalla lapsella)
~sieltä mäestä päen ukkoteör herkes siihem meijjäm pihamoallek keskellek koevvuun~ (missä koivuja,
siellä teeriä, vrt. koivun heimo)
~joku immeine herkijää hönttämöks~ (pukeutuu, kekrinä)
~tuhkkoo ja sahajauhhoo sissään, kaullaar rihma jotta se piän näköseks herkes~ (nuken pää)
~ruostetta herkijjää veim pinnalle~ (suossa, vrt. luoste, r=l)
~ruopivat, siitähän se herkes sittä syyhyks~ (raapivat)
~hyyvvää ilimaahan tuo nyt o olluv vae eihän sitä tiijäm miksi se herkijää~ (sateeksi)
~poekapa herkes niskalleen eekä lähtennä~ (niskoittelemaan)
~työ outta jo herennä pyhhään~
~eiköhän heretä jo pyhhää~ (heretä pyhään)
~heretään hiljoo kun nukkumaan ruvetaan~
~herkii nyt jo hiljaa äläkä ain huuva~
~poika moksaatteli koirarukkasella herraa peähä, että täyty armolle heretä~ (pelätyt "herrat"
eli euroopasta suomalaisia alistamaan tulleet valkoiset mustalaiset)
~herkii vua pois tuota poikoa, ku tuommoiseks turmeutu~
~nyt sitä mäntii ja herettii, saunassa on kaks tyttyy~ (syntynyt kaksostytöt, oikeat ihmeet)
~ku noeta poja koeria kulokoo herjuuttaa ajamassa~ (vrt. skouluissa pahantekoaan jatkavat
pojat, vrt. skouluja seuraava juoppoputki, tupakanpoltto, kaikki vieraan elämän mallin
aikaan saamaa)
~herjuuksissaa neät tek sellaista koiruutta~
~ku jalka ol pois sialtas, nii se ol hyvi herkas menemä uurestas taas~
~se ol hyvi herkas kans ylitten tulema~ (kiehumaan, itse keitetty suopa)
~se on sama mistä kalasta sen siikavellin keittää~
~ne tule ni herkiäks ne lihakse~ (vanhalla ihmisellä)
~voi herkkiä aika~
~voi herkii~
~herkii ihme~ (voimasanoja)
~see oo nii herkkimiäline et koht se parku jote miält myörö ol kaik asja~
~herkiämätön, kun tuo tyttö on jo nuin isoksi kasvanut~
~jo sitä pakotti, voe herkiämätön~
~herkiimätö ihme, mite suureks on tuo poika kasvanut~
~puhutahampa herkieltä~ (lasten salakieli)
~herkii pois, minkä verran sie sait kallua~
~kyl se oikken kuultel suu seljälläs ja korva herkilläs~
~herkine aika mite hyvä tuoksu ol tuos kartanol~ (pihalla)
~herkis kuitei mite hyväl tuo keitos haisuo~
~ettei ne on nii herkät alaspäim painuun~ (ladotaan, kiukaan aluskivet)
~herkkä mie oon unest herräämää~
~kyl se Mar ol herkkä lähtemään, kuka vaan apuva tarvi~ (auttamaan syntyneet,
vrt. suomalaisia piirteitä hyväksikäyttävä mannesuomi)
~kyllähän ne pajustakin teki mutta paju on herkempi lahomaan~ (mertoja)
~ne oli niin herkkiä ne ulukolaiset sille itkulle~ (merimiehet, etelän kansojen piirteitä)
~Vieno seun herkkä jähtymää~ (palelemaan)
~ol herkkä jauhook~ (käsikivillä)
~raita oh hyvih herkkä riippiik, huapa vielä herkempi~
~huaval lehti se hyvih herkästir riipaisemalla lähttöö~
~toesella ov vielä herkemmät haestimet~ (haistimet)
~se on niin herkkä makkaamaa et se kaik kuuloo~
~ompas nyt ves herkäs, ku sataa, vaikkei o pilviikäh~
~eij ok kuinkah herkäs~ (suomus, isossa ahvenessa)
~sillä Marilla onniih hyvih herkässä itku~
~se ol niih herkässä~ (loukun viritysvarpa, pihtipudas, keskisuomi=oikeaa metsäsuomea
ennen lantalaisia)
~murkinassa on ves kaikkijah herkemmässä~ (murkinassa=kaakossa, ves=sade)
~ne on niin herkäsä kiinnin nek kukat~ (hillan)
~se Heli o ni herk luanostas~
~nii herkkä se o tua meirä Miina, jotta heti itki, ku kana kuali~
~Aili s on niin ihmieh herkkä laps, poraa ja pölästyy niv vähäst~
~älä torus sitä, se on ni herkkä, rupee tuas parkumaa~
~on niih herkkä keli~ (luistava)
~herkkä keli tänäi~
~on olluh herkkä vesisatteesta~
~hää o simmone et hä ruppe nin kovi herkkast nauraman ku joku jotta sano~
~Villee on niin ykstotinej ja parkuu nii herkkaast~
~mää herkkiö kättee~ (voimasanoja)
~niinko marjapöpörääki ei stä saanum muukko joskus herkuksensa~ (marjapöperöt)
~s on oikeem mu herkkuani se lihavelli~
~silahka ja leipä oj jokapäivästä vaikke muuta herkkua olisikka~
~eiläl leivottu leipä ja äskön kirnuttu voi om parast herkkuu~
~se syötiin suurena herkkuna~ (viili)
~ne maitorieskathaa niit ennenajah herkkui olvatten~
~ne akanat vielä survottiij ja sitte voar rieskaks petäjän kansa, piimmään tehttiin
se tul ihah herkkuu~
~jälttää syötii, se ol olevannaa herkkuva~
~ja suolaheinät niin, ne ne olivat oekein herkkua~ (lasten pureksia)
~miksipähän ei oon nälässä herkkuva vaikka mikä~
~se oli niin ku sillek kaikkein herkuii~ (hirvelle, pihlaja)
~persije herkussa ne nii paljo lapsia tekköö~
~varsinnij jos sattuu paenoa olemaan niin se ei ooh herkkuo nokkavastasessa lähteäs soutamaan~
~eikä jääny aikaa herkkujen kutomisehen, hyvä kun sai pirettyä kersat vaattehis~
(herkkujen eli koristeiden)
~tyhjäh herkuttelijoeta työ outta, herkkuhäntijä~ (jäätelöä haluaville lapsille)
~herkkukoviaisii~ (saatiin, tatteja)
~se on käönyh herkkupaloja syyväk kapsimassa~ (jänis pihassa)
~eihä se arkipäivää mitä herkkupalloi ni syöty~
~meijjäm Mikko seon semmone herkkuperse, että sille pitäs aena olla hyvvee ja hyvänparasta~
~senkih herkkuperse, syöm mitä saat~
~eihän kuolemampuheet jouvval lotipuheiks, ei ne oh herkkupuheita, ne on tosia~
(vrt. mannejen "lööpit")
~ku sais perumpuuro ja sallatti ni see olis oikke mnuu herkkuruakkatan~ (salakoita)
~mikä toe juustoleipeä mikä toe voeta ja maetoa semmosta herkkuruokoa toevat~ (lapsisaunaan)
~ei mä otak kun kanttarelli ja herkkusiena~ (metsästä)
~ja aena niitä herkkusiennii, niitähän ei kaekki syönnä~ (herkkutatti / keltavahvero / karvarousku)
~meiläv Viri se on sellai herkkusuu~ (koira)
~ne ol poroviehkoi valkoset tatit, herkkutattiloi~ (tattien nimiä)
(lähe: suomen murteiden sanakirja osa 3)
