~se Hilma on tullu nii herkkäluontoseks, sille tulee aina velet silmii ku se puhuu~
~siinä mökissä mies om palijoh herkkäluontosempi kuv vaimo~
~toeset on niin kovih herkkämielisie, että ne pahastuu ihan tyhjästä~
~mää olin tommonen hyvin herkkäunine~
~minä oon niih herkkäunine ettem minä ossoan nukkuos samassa huoneessa muihen kansa~
~ensimmältä mää heräsim mää ouvostuin ko mää olin herkkäunine~
~ei sitä pie ollan niih herkkäuskoinen~
~teijäm pojal ovas suure herkosilmä~
~kyllä se hyvin on herkukas syötävä~ (vattu)
~kassinkertakankahia oon kutonu, er ryijjyjä enkä mitääh herkullisia~ (herkullisia=koristeltuja,
patjanpäälliskankaita)
~ompaaj jäniskip pistäönyl laehossa herkuttelemassa~
~kestyttelyö lasta herkutteluo~
~se on niil liämäskä ilma, saitta herkuttelloo~ (liämäskä=hautova)
~ei otan nyk kala vaekka kuinka herkuttelleisi~ (uittaisi täkyä)
~tuli kova talavi ja herkuttelemata~
~sunhan puseronetu on kovasti herkuuteltu~ (koristeltu)
~miul o paljas Liisa, ei siin o miteä herkutoksia~ (nimenä Liisa, hyviltä tuntuvat eli omat nimet)
~ei järvier rannoilla niih herkästi ol leivosia~ (leivosia, vrt. punatulkkuja)
~ei se herkäst sara, vaikka on niiv vihantaa pilvii~
~merta ol, sillä niitä sae herkästi~ (piisameja, vrt. muut kadonneet vesinisäkkäät)
~mie makkaan oikee herkääst, mie kaik kuulen~
~naisen kanssa kun makkeimmilleen pääsee, niin se hermasee~ (hermasee eli väsyttää)
~kyl se ver vuos hermakast siint kirvee haavast~
~koha herkijiä satamast, ni mie lähen kottii~ (ilmojen mukaan eläminen)
~kyllä piteä hermakast paistoa tuo päivä~
~ne on nii hermakoita punaisia ni et~ (marjat)
~nii hermakat silmät kummallakii~ (kirkkaat, iloiset)
~on siinä ihah hermakka immeinen~
~nii tul hermakaks tuo vase käs ninku ei ois hankkint mitteä~ (hermakka=hervoton, voimaton)
~sen on toinen käsi valla hermatoi~
~tiell ol lunt nii hermattomast, etten meinan lainkka kotti pääst~
~kylläpä siinä on hermee maku~ (miellyttävä, kalakeitossa)
~se Maikki o sit nii hermijä itkemiä, jot ei sil huol paljuo olla miel kallalloa,
ko se jo tillahtoa~
~ves tulloo allua hermijiä~ (sataa vuolaasti)
~sill on nii hermiäsilimäänem poika~ (hermiä=helmiä, heliä, vieras r, oma l)
~kohi iso poja kölkki ja itkyö nii hermijäst~
~mie uattelin net mitä se laps nii hermijäst itkyö~
~heä nakroa ain nii hermiäst~
~miull ol piiraita paistais nii kuuma, jot ves valu iha hermiist näköpäitä pitki~
~ver juoks oekee hermeesti~ (vrt. helmeesti)
~on se kumma, ku ei sua unta vaikka kui hermittelis~ (yrittäisi, vaivojen oireita)
~Hilma koittel hermitellä lastaa unee~
~kyl sen ymmärtä, se käy hermottem pääls sit kovaste~ (juopottelu)
~tulla hermoohin~ (sairastua mieleltään)
~kun ne pienestä tek, nii ne hermottii kasvo vahvempia~ (entisajan ihmisillä,
omia töitä pienestä pitäen tehneillä, vrt. vieraissa skouluissa terveytensä pois
istuneet)
~ei mikkää oon niin ilikee kun hammassärky kun hermoella reppii~
~se hermoen koskoo kun käet vapisee~
~joka on jalo hermoista se on jalo joka kohthan eikä tule päävikhan kiusoista~
(kiusoista eli vastuksista)
~näis näpipäis ko o hermot~ (näpin eli sormien)
~ohan niitä hermoja van ennen ne oli kaekki suonija~ (uusi ja vanha kieli, vrt. kantasuomi
ja etelästä tulleiden suomi)
~on siähej jo tulluh hermo~ (puutuneeseen käteen)
~sillo se mänyö hermo pois silt eläimelt et se ei soa eneä juossie~ (eläimen jonka
jalasta susi saa kiinni)
~toinem puoli ruumiista oli aivan hermo~ (hervoton, vrt. aivojen puolet, hermoradat)
~ko on heikkohermosia niin se joku varijostaa ja ne rupiaa näkehen näkyjä~
~hermoleinheinä~ (heinätähtimö / ketohanhikki)
~se ei hermostelel lastesak kansa~
~sit se kokonnaah hermostu ja meinas männäs sekasin kun Eenokin takaukset joutu maksamaan~
(vieraat raha-asiat, turhia murheita, eivät kuulu oikeaan suomeen)
~kylläpä noe minunkij jalakan hermostu kylyvyssä, ne on nir raokiit~ (raukeat)
~oikei heä rupeis hermostumoa siint hyvyyvest~ (liikuttumaan, järveltä kuuluneesta laulusta,
vrt. omat laulut tuhonnut "massamedia", monoculture=no culture)
~hermosuanet hakkaa niät~
~se on hyvä hermosuanein hiärtäjä~ (vrt. hieroja)
~hermotautihan se kuitim minust on tehny, viistoista vuotta kalvannu yhtämittaa~
~millä to hermottomaj jala sais ottamaam päälläs~ (kuntouttamalla ehkä, leikkaukset=huijausta)
~tuliv vallan hermottomaks ko ma nin kovim pelläästyn~
~tuloo nii hermottomaksi ja oikeem pistelöö kum pitkältä kantaa käres~ (hermopistelyt,
kehon varoitusääniä)
~ku laps tuluo kävelemättömäks, sellaiseks hermottomaks~ (annettiin leiniheinistä keitettyä vettä)
~jalka ko muurehtuu ni se o nii hermoto jot sei ota peälieskeä~
~kyllä se liikkuu mutta on nii hermoton ja tarmoton, ei se halvattu ole, halvattu se ei liiku ollenkhaan~
~se om pitkä hermoto heinä, valkia kukka nenäs~
~täs toissa päivän alko nii hermottaa, että luulin katkijavan elämäi, mu en kuollus sentää~
~uuvuttoa ja hermottoa ettei oikei jaksa~ (tautien oireita)
~kätem on ihlah hermotuksis~ (puuduksissa)
~sillä tullee se hermovilu ku se sattuu säikähtämhän, alakaa vapisemhan ja kylmä tullee~
(arat ihmiset, vrt. kovien keskelle pakotetut, "skoulut", tuloksena elinikäisiä henkisiä vammoja
ja turhaa ahdistusta ja kärsimystä, "suomen valtio"=tuhoaa ja heikentää suomen kansaa
toiminnallaan)
~likalhaa on sellaset hermut, että melkee pinta näkyy~ (hermut eli hepenet, vrt. helmut, helma)
~kyl sil ol paljo hermuu ryntähis~ (koruja, koristeita)
~ai voi ku tiä onkii soriast hermuteltu~ (helmuteltu, koristeltu)
~siihen tulee niinko hernehesekki palakuja~ (hiirenherneeseen)
~missäs närh jossei herneessä~
~kakarille kauroi ja käelle hernei~
~hernes kuren kulkkuh~
~siltä aivan semmoset herneet, hikikarpalot juoksi~ (herne-sanan alkuperää, helne)
~kaikki pihka juossus siihe, semmosiksi pikku herneiksi siihem puum päällek ku se oj juoksevana~
~on niin vetisie kuuroja, se on nytkiv vetövätä on niin suurie herneitä~
~kyllä siinä alakaa hernhet olohev veem päälä~ (rasvaherneet, keitossa)
~Maija poras niip paljo että silmistä vesi tippuu ens tuli piänelle herneelle, mutta ans katto
ko jo tuli koko loraus~ (humppilan kieltä)
~hernehhaukka~ (mettähaukka)
~herneheinä~ (niittynätkelmä)
~nu kyll on minol ja saunan lämmittäjä, ei nii et hik hernehtis pintah mukomas löylös~
(huonosti lämmitetystä saunasta)
~ves herneilie jo, pian se kiehuu~
~hernekukka~ (lutukka)
~se hernemmalavi ol kaikem parasta malavii~ (järvimalmi)
~se on semmosta vuan niinkum pieniä napin kokossija nappija tuommosija ol ne hernemmalavit~
(hernemalmit, osa maasepistä voi olla itse raudanteon oppineita)
~sanotah hernesmullaks, mikä hajovaa hyväst, mu ei mej jauhoks, jääp ku hernehille~
(multalaiset)
~hernenorheinä~ (niittynätkelmä / kevätlinnunherne)
~ankeriaisia on, tulee herneppeltoov vähä kuivallekkim maalle~ (ohoh)
~pijos ol enne hernerokka viimisel ruuval ja se ol lähtörokka, sillo ne loppu pijot~
~hernesrokkaa o laskiaahna~ (vieraat herneet, vieraat laskiaiset)
~hernesavi, pieniksi hernemäisiksi kokkareiksi murentunut savi~
~se hernessoppaki oli semmost luiruu~ (omat ja vieraat sopat)
~laskiaissakis syätiim paremmin hernessoppaa ja verimakkaroita~
~hernessoppaa keitettiil lihan kanssa, siallihhaa enimmäksee~ (vieraat siat, vieraat rokat)
~hernesorroo~ (pyöreärakeista soraa, herne=vieraita merkityksiä saanut oma sana)
(lähe: suomen murteiden sanakirja osa 3)
