~laskuja~

~aijai sit muorin herosilmä poikaa~ (mummo pojanpojalle)
~nytkih viäl, vaikkon jo vanha, sillon nii nätit herosilmät~ (nuorena kauniina pidetyllä)
~minust se tuntu sellaselle herosilmäselle, ol nii mukava puhuva sen kanssa~ (sydämellisen,
nauravasilmäisen)
~täyty oijastak ku teki semmosen herpaantuneen olon~ (vrt. oikaista)
~ei sinu ikäs puolesta olis vielä aika herpaantuva~ (ikä ja oikea ikä)
~sen ol toinen käs herpaintunnu ihlah hervottomaks~
~käten ihan herpaantu, pittää hivuttoo että alakaa ver kiertämään~
~menny on jalatki, seihtemenkymmentä vuotta kun talsii niin kyllä ne joksiih herpaotuu~
(sopiva liike ja liika liike)
~itek kultaes se herpaotuu ja hataroetuu~ (muisti vanhetessa)
~se pan oikei syvämest pahast, oikei se herpas joka paikast jot hää iha lepsaht maaha istumaa~
(säikähtänyt mummo, otti sydämeen)
~rupes herpasemmua, ni istui kivel ja vähä huoahi välil~
~semsek koulut tarvita, et pape ja muit herro tehdä~ (skoulujen sairasta alkuperää,
mannejen tapoja asettaa itsensä suomalaisten yläpuolelle, "koulutetut", "akateemikot")
~kun oltii oekeeh herrattavija niim pit ollak korvarenkaatti~ (metallia=vierasta)
~luulenki, ete eläm sillo ollu juur mukava eik herrast, kote ollut tiattu puukost, kirvest,
pyssyst eik merrast~ (tiedetty puukosta, kirveestä, myöhäistä eli vierasta alkuperää)
~em mie ole nähnys sitä herrasseen aikhaan~ (herra-sanalla omia ja vieraita lähteitä,
vrt. hera)
~ei sitä talvel ole uskalttu huonetta tuuluttaa, mutta kesälä om pietty ovea auki~
~herroinheinä~ (pihasaunio)
~ei kehannut tehät työtä vaer rupesi Oulussa herraenkoeraksi~ (herrojen koirat, oma ja
vieras työ, oma=itselle tehtyä)
~ensimmäiset herraimpäiväkkim misä ne oli Porvoosa kai~ (herrojen päivät eli "valtiopäivät",
"suomen valtio"=luotu ylistämään vierasta, alistamaan omaa)
~se oli nuorra käönyn niitä herrakouluja vähän että ruotin oppi~ (vieraat skoulut,
vieraat kielet)
~Mattiki o olevinaa jo jonkullaine herrannappula, kum piäs kunnaj juoksupojaks~
(vieraisiin asioihin mukaan lähteneitä halveksutaan, vrt. raha-lahjukset, "palkat")
~niin kova herranilma yölä vettä saroi kun saavist olis kaatanu~ (vrt. herailma)
~kyllä siälä vaa pija tuloo oikia herrailima, ku mua nii ramasoo~
~olhaa kova herranilma koko yön~ (ukonilma)
~herravoima alkaa käylä, jylis jumalattomast~
~herrankukka~ (ulpukan kukka)
~kyllä se herran kattila keittää ku ei o yökylömiä~ (herran kattila, keväällä, lumen
sulaessa)
~lapset oh herral lahja~ (vrt. päivän)
~herrannukki~ (lapsen hellittelynimi)
~siel pit käyvvä työssä herravvallois~ (mannesuomen alkuvaiheita, nykyään tilanne
satoja kertoja pahempi, mannetavoista eli toisilla työn teettämisestä tullut normaalia)
~me luulimma jotta herravvoima sie niij jyrähyttää~ (ukonilma)
~herranvoimma kuuluu irältäpäin~
~ei saan nauraak kun herravvoimma käyy nuon kovaa~
~ei sillom pitänys saarap paljom puhuukkan ku herrav voima kävi~
~herranvoima käy ja lyä valkeet~ (vrt. he-alkuiset haltijanimet, herja)
~herrapystystä sitä sataa ropsahutti~ (ukkospilvistä)
~meilläe on nyt herskappija, on kaappijas, kanttuor, pappi ja vallesmanni~ ("herrasväkeä"
keiteleellä, itsensä suomalaisten yläpuolelle laittaneet mannet)
~herraskartanoessa ol työvouvit~ (työvoudit, valvomassa orjien työntekoa,
vrt. orjakartanoita lakien avulla suojeleva "suomen valtio", oikeassa suomessa
ensimmäisiä tuleen laitettavia rakennuksia)
~se oli oekein niitä suurie, herraskoeriksi hoettiin, iso ja vankka koera se Tuttu~
(ajokoira)
~herraskukka~ (lumme / ulpukka jonka sisus punertavan keltainen)
~herraskusiaisia~ (siivekkäitä hevosmuurahaisia)
~ne Tuamala isäntväe ova semmotti herraslaakassi, ete oikke vanhoiks maajusseiks tahro
uskotakka~ ("maajussien" alkuperää, osa vierassukuisia, osa vieraan elinkeinon
omaksuneita suomalaisia)
~sitä ei kuultu ihmeeksikkää herrasolloessa muuta kun ruohtija~ (ruotsia puhuvat "herrat",
vrt. ruotsin kielen asemasta huolissaan oleva "suomen valtio", oikea ratkaisu=menolippu
ruotsiin, moro)
~se herraspeippo se järrittää~ (järripeippo, saapuu keväällä)
~se uj jo pahastih herrastunu kaupungissa ku oli piikana~ (orjatyövoimasta eläneet kaupungit,
onko mikään muuttunut)
~ei minnuu huoli herratella eikä työkötellä~ (teititellä, vieraita tapoja)
~niit täyty oikke frouvitel ja herrotel~ (kaupunkilaisia, itseään parempina pitäneet huonommat)
~ei mua tarvitte herrootella~ (oma tasa-arvo)
~se alako minnuo herrotella~ (loukkaus oikeille suomalaisille)
~ei tässou herruutta pietty, laiskoteltu~ (vrt. suomalaisten työstä eläneet / elävät mannet,
koko "suomen valtio" perustettu kyseiselle periaatteelle)
~siitä sen näkkee herruuven että nep paseerava keskilaattialla niin mahtavanna~ (stagelle eli
esille pyrkivät mannet, oman vastakohtaa)
~kum miesväki pois lähttöö, niin naiset sil aikkoo herssailemmaam pattiittuu~ (alkaa herkutella,
vrt. omat herkut)
~herskua ruokaa, piimää ja kaarnikoita~ (variksenmarjoja)
~hersryynkuassua ko tiet nii ryynit pese kolmie kertua~ (ryynipuuroa)
~hersryynpiirakat tehtii kotolois imelää kuoree~ (keitetyillä ryyneillä täytettyjä umpipiiraita)
~tulkaa lämpösil, mie paistoin hersryynpiirakkoi~
~hersryynputroo syötii voisilmän ja maijun kans~
~hersryynputroo ja, riisryynputroo (haudutettiin saviruukussa)
~hersryynyi mie kerran ostij ja toista kertaa ei sit meillä osteta~ (ostetut eli vieraat ryynit,
hirssi)
~jää on näin kevväällä jo nii herstoo, ettei se ennää miästä kannata~ (herstoo eli haurasta)
~mitä työ, lapset, hersutta siin oves, jäähytättä tuvan~
~kovaluantonen se om, mutta oli sen vesitippa hersynys silmään siälä hauralla~
~täytyy palttaa se reuna muuton se ruppee hersyyn~ (hersyyn eli purkautumaan)
~on se hertan pienemp toista, mut siinähään tuo männöö~ (hertan=hiukan, vähän)
~no se oli tommosta tavallisen kokosta miestä, herte minun mittaseni~
~se kärme ol ainakin tuoh hankov varren mittane jonseihan ollu herten isomp~
~hertankuva keskes, kuka tek ymmyrjäisen~ (verkon merkkiin)
~taivas kummitteluo nyt nii sorjannäköisest, siel on kaikennäköisiä herttoja~
(pilven herttoja)
~naarassurella sanotaan olevan semmone hertta päässä~ (vaalea läikkä, naarassudella)
~voi herttakulta vielik sinnuukii näkköö~
~kyl siil likat herttaa löivät, ennen kul lähtivät heinie~ (löivät herttaa, arpaa)
~kuu paistoa, kuollut ajoa, eikös herttoai hirvitä~ (sanonta)
~nyy o nii herttanem peev~ (herttaiset päivät)
~nii ihana herttaine aurinko~
~ei sunkaan elämä ook koskaan niin herttasta muttei niim puutteellistaka~ (keskitie)
~sill on nii herttaanel lapsi~
~se om paljo herttasempaa lämmintä ku asuhuaneessa~ (saunassa)
~oikeih herttain ilma, päiväin paistaa eikä ol liika kuuma~
~hää pit nii herttasii tarinoi, nii joot~
~se heitti herttaist jiähyväist ja män tipotiehie~
~siin o herttane laps, katsokuopas sen olluo~ (sen oloa)
~sinullapa se onniis sittä herttanen yönseotu~ (miehesi tultua käymään,
toisten ilosta iloitseminen)
~nii herttaisestis sattaa, tyynesti, ettee se rajuamalla saa~
~ol Juako päevä herttane päevä~ (vierailta tuntuvat kalenteripäivät, omat pyhät päivät
eri aikoihin eri vuosina, esim. lintujen saapumispäivät)
~herttain elämä kallain kanssa~ (merikalastajilla, jyykeä)
~no herttane senttä, Sipiskäl ol Anssu (syntynyt, ennen naimisiin menoa, omat lapset,
vieraat avioliitot)
~herttasat silimät ihanat nähärä~
~kyll on herttasata~ (lämpimänä kesäpäivänä)
~herttavyä~ (metallisilla sydänkuvioilla koristeltu helavyö, vrt. heart, sanalla omia
ja vieraita lähteitä)
~sitte oli viälä herttarenkaak ko oli vaan semmonem piäni plätti vaan ko killu renkaasta~
(sydänkoristeiset korvarenkaat)
~hertti ku aivan tuloo oikeen se nuaruure aika ja lapsuure aika~ (mieleen)
~no hertti senteen, kuka ianpäivänen siältä tulee pömpöttee~ (voimasanat,
yhteydessä haltijoihin)
~herttine aika kun suuri kala~
~olis käynny hullust, mut ol hertto välis~ (hertto välissä, vrt. suojelushenki)
~sille hertto tullas sellain vahinko~ (oli vähällä tulla)
~ihlan sylämmein liuhaht ku herton lihvata murhan rupkutin~ (olin kävellä rupisammakon
päälle, pyhiä eläimiä)
~otin nii koval löylyn, että hertom pyörtyvä~
~hertto ettei tullu ves veneheh~
~mie hertom pitääs sit tapaa~ (pitää tapaa, hyväksi koettua)
~ku noi jalat vähä vaivaintuu siit em mie hertop päästä ensinkäh käveleh~
(selkä, lonkka, polvet, jalat)
~piänemmästäki sanaharkast silt jo rupes ves silmist heruma~
~ne mitkä närree kuppeessa herruuvat, ovat silmillään~ (pihkat, pihkan silmä)
~sitten ne kuh herruu rinnat, rupejjaa niin kovaks paejjan eus~
(maidosta täyttyneet rinnat)
~se heru sieltä kuore alta~ (mahla)
~sakka jäi eläville, sittes se heru ja pantiij jähtymään~ (sahtia tehtäessä)
~lähteet heruu~
~ko pannee tommottem paksun nuaranki umpisolmuun, ni se herruu ja aukenee~
~nyt on ehtoostij jo taas vähä herunup päivää~
~aihhan tät tuulta vähä kerrallaah heruu~
~me juostiin noitten sienien peräs tuol pitkim mettii, mut ei siält paljon niit herunnu~
~turhaa sinne on nyt mennä kalan pyynthiin, ei sieltä kuiten heru mithään~
~toas heruvat naoramaan~
~toeset herruu itkemään, toeset suuttuu~
~semmosta kankeeta ihmistä kans sanotaam möhkäleeks, joka kaua heruu~ (heruu
eli vitkastelee)
~ronkia sanotaan herukkeiks~ (järvikaisloja, lonki)
~äit aina keräs Linnansuolta töppyy~ (töppyy eli niittyvillaa)
~punasen herukan kasvo keskellek kantoa~ (punaherukan, pensas ei mahdu kannon sisälle)
~ei oos siellä herukkamarjoja~ (punaherukoita)
~herukat olit niinko puolam mariat~
~Myllyauttossa syönhet herukoja, sielä niitä onki palijo herukkapenshaja~ (kittilässä,
villejä vai istutettuja)
~jokirannas kasva herukoi, niis o semmossi kellassi kukostuksi~ (herukoi eli rentukoita)
~kun saes ens kevännä herukoeta kasvattanneeks~ (karviaispensaita, istuttaa)
~pistähän enemmän sitä herukkata, kuka niitä pelekkiä peruja syö~ (herukkata=juomista, lientä)
~tuohon kiven kuppeeseen on kasvanna iso herukkapehko~ (viinimarjapensas, maaninka)
~haisoo kun herukkapensas~ (vrt. lehtiä keittäminen)
~mieki toir rannasta sen herukkapenshan muutamam pirtim päähän~ (toin rannasta, siirsin)
~kats ko heruttelloo satamaa, ei vaa saa alkujaan~
~se heruttel tuota soajetta aamust alkai~
~se ensih heruttel ja heruttel, van sittä herahti satammaan~
~oamusta lähtiin seon sitä saetta herutellunna~
~pitäs herutellan nuita naesia laolamaan~ (houkutella)
~tuul heruttelloo lahnan syvänteestä vastuulle~ (tuulen vastaiselle rannalle)
~vaikkois miteh heruteltu, poika ei puhunna eikä pukahtanna~
~jokkoon tuo alakaa herutella tuulta, kuv vein pinta tuon sorttisesti karehtii~
~rupian siinä iltaunta heruttelehej ja paan kaikki paikat että nukkuhu~
~sill o aeka heruttimet, sel luuloo tiinennä olevan~ (heruttimet eli rinnat)
~olkiel läpi mäski sitte sihlattiij ja herutettiin~ (hauhon sahdinkeittäjät,
vieras vilja, oma kataja)
~siitä herutettii pois se hera~ (kaljakeitoksesta)
~illalla iskö, iskö sitä tsaajuvettä, siiz yöllä herutta~ (herutta eli kusettaa)
~siitä heruttaa sittem menneel lapiosta pöyrällej jähtyyn~ (kuuman mämmituokkosen,
leipälapiosta)
~raeta se o kaeke paras herutusaene~ (raidan lehdet, maidon herutukseen)
~järviruoho se ol ensimmäeneh heruttaja~
~kum pientarreilla oli moa paremppoo niin sieltä soattiin nitä herutusheinnii~
~sehän oli se riipu sitä herutuskonnuksi sanottiin, niitä hauvottiin kuumassa veissä~
(riivittyjä lehtiä)
~herutusvelli~ (äidin syömä kaljavelli)
~mää keitä heruvellinki, sanos Mari~ (synnyttäneelle naiselle, maidonerityksen
lisäämiseksi)

(lähe: suomen murteiden sanakirja osa 3)