~siinä vain on kaunhiit hervat lakissa~ (hervat=kirjavat koristeet, lappalaisen lakissa)
~se on maa juuri täynnä noita hervakukkia~
~jos miä jotah tiän niin käs hervaantuu~ (hervaantuu eli puutuu, kädet=yläselkä,
jalat=alaselkä)
~käteih hervaht yöllä kum ma makasin sem piellä~
~monastim män lapsen silimillem maeto, kun käs hervaht~ (äidin maito)
~siitä rupes laps kieroo kahtomaa, tai selekä hervaht~ (jos nosti lapsen pystyyn alle kolmikuukautisena,
uskomuksien taustalla tietoa)
~se hervahti unne~ (uneen)
~käet hervahti kuppeillen niin että ne meni aevan varattomaksi~ (voimattomaksi)
~pakkanej jo hervaht, mut sattaa lunta~
~makaa ettei henki hervahra~ (liikkumatta)
~se käs ol iha hervakka, ei suant liikutettuu ihte mihikiä~
~miun kättein on tult niin hervakaks, jot sil ei tehä enniä mittiä~ (hermovaivat, syyt monet)
~tullee sellane hervakka ves suuhu~ (karvas vesi)
~päivä paisto nii hervakhasti~
~hervautin selkäni~ (portaiden askelkiviä nostaessani)
~älä voah hervahutas sel lapsen selekeä~
~tuul herveintyy~ (lakkaa, heikkenee)
~uottalemma kunis herventä, siiz määmmä lounalla~ (sateen heikkenemistä, lounaalle ulos, inkerin kieltä)
~ei mulla ole hervoo ittellänikään~ (voimaa, tarmoa)
~jos se meni niij jäseneen ouloksesta että löi nii hervom pois~ (väkevä ruoka, väsymys=väärän ruokavalion
oireita)
~se löe ruumiin niih hervoks~ (ukonilma)
~ompa tuo hervottanu porosa vejätysvyön~ (koristellut vedätysvyön, inari)
~mie oli hervoksis koko ihmine ko olin muan vika asennos~ (maannut)
~on se hyvä ettei yhe aja hervostuta~ (sairastuta, yhtä aikaa)
~se ei tient miteä enneku herpois~ (häkämyrkytys)
~tuo poika o jo nii raskas, et mie herpova sitä piellessäi käsvarsillai~
~mie siit herposi nukkumoa~
~tualviisiin se putkisti ja herpos käs pois siint~ (lohi kädestä)
~se oli nii hervotoi~ (ukkosta pelästynyt tyttö)
~se loukkas nii, et men iha hervottomaks~
~ei se kehu olevansak kipiä mutta kun se ov vaan ni hervotoo~ (voimaton,
hiljaa hiipivät oireet)
~se kaatuuli yhtä päätä ku se jalak oli nii hervotoo~ (halvaantunut poika)
~minä kumminkin käyn niih hervottomaks kuv vaan nälkä o~
~se on nii hervotov viälä~ (pieni lapsi)
~en tiijjä mikä miul lienyö ku keät ja jalatki ovat iha hervottomat~ (kädet ja jalat,
ei viittaa selkään, yleinen voimattomuus)
~mitem minä nih hervottomasti kuavu~ (kaaduin)
~vain toinen käsi on hervoton~ (halvaantuneella)
~Maija on kuulemma saanu laakin, vasen puoli hervotonna~ (laakin eli kohtauksen)
~niin hervoton se jalaka se rentsahtelloo~ (hermovaivat, yhteydessä hermoratoihin,
selkäytimeen)
~juapuneet miähep puhuu usein niin hervottomia ettei niitä viitti kuulella~
~sano hervottava nii julmast et sen kum polvet lypsähteliit voa~
~tähä aikoa päiväst se siit jo hervottoa~ (väsyttää, aamulla aikaisin lähtenyttä)
~hervottua nii, iha ko ois vinkua piäs~ (vinkua eli häkää)
~a se oekei hervottoa ku koko päevär roatoa~
~se hervotti nii niiko os männä voema poes kaekista jäsenistä~
~vanha tietää kons ilma muuttuu, kivistää ja hervottaa~
~mitä heä tuo tuollaine hervotus oekei merkinnyö~ (voimattomuus ja väsymys,
monien tautien oireita, yleisiä verenhukka, ruuansulatus)
~mikä minnuu hervotuttaa~
~jo se tuo saekki alko vähän hervähtämhän~ (sade heikentymään)
~se rupes joku herräilemhäm mutta se kopasi ja sano että nuku vain aamhun asti~
(hoon kautta, sodankylä)
~kyllä se alkaa herräilemhän, jo liikkuvas silmämunat~ (lapsella)
~se on niin sitkeeuninen poika, ettei sitä saa aamulla herräille ilman tuaromata~
(tuaromata eli ravistelematta)
~sare hakkai niin kovin akkunanklasii vasten et mää herävysin~ (lohjan kieltä)
~se ei ollu hiljaksis ikin jos heräksis ol~ (lapsi)
~mitäst ämmä, nek ko heräksis olip, peljästysi~ (kustavin kieltä)
~menny yönä minä näin kummaa unta ettei miehet tahtonus saajah herällekkää~
~koton oltiiv vielä herällä kum minä illalla palasin~
~se oli niim pökeryksisä unen kansa jott ei sitä voinu saaha herälhen~
~tunto herälä~ (tunto eli omatunto)
~herättel poikkias joka huamelta~
~mitä sä keskel yät tulet heräättelemää~
~herättele vaan poikia jo ylähä~
~älä sitä herättele, antaa sem maata~ (oikea suomalaisuus=erilaisuutta, jokaisella perheellä
omat tapansa, monokulttuurin vastakohtaa)
~äetisän niitä vielä herättellöö~ (vanhempia lapsia)
~piti herätellät toisia jos tartti~ (avuksi myrskyllä, raahen merenkävijät)
~kyllä sitä oamulla soapi monneen kertaan herätellä kun iltasella jysketään puoleen yöhön~
~mutta met heräsimmä ja herättelimmä sen~ (painajaista nähneen)
~puhu ne tostakih herättäjästä, se kävelikih huaneessa~ (ihmisen herättänyt uni, henkiolento,
vaaran tuntemus)
~sem muistan et, mun on tonttu itte herättänny~ (tonttu, lainasanako)
~ei stä saak kesken unians herräättää~ (lasta)
~nukkukai vaan kyl minä herätän sit kul lählen~ (kuoleva omaisilleen)
~älä herätä sitä lasta keske unijoa~
~herättäkkeepäs tuo poeka syömmään~
~kyllä nuita lapsia saa aamulla herättää, ennenkun koppeutuvat oikein herälleen~
~heä ol äkäne mitä vart varrain herätettii~
~koijunoksa korvottaapi, vittavarpu virvottaapi~ (tuutulaulua)
~aamulla taasem mehtikana nauraa niin se on herätystä~ (metsän herätystä, riekon äänestä)
~minä pyärryyn nin että minä eksyy, siittem min oo herännyj ja tullut tolokulle~
(tolkulle eli tajuihin)
~oamusil ko heä heräjeä ylös ni siin o kärme kiehkeris~ (sängyn vieressä,
vrt. lämmittelemään tullut, käärmeiden luonteesta, elävät omaa elämäänsä)
~ei soah huutoa, laps herreä~
~tuo piä pihisee aena, että karhuki hereä~ (pää pihisee, korvat soivat)
~ei mua ryvittäny eikä puistattanum mutta sitte ko mää heräsin niin oliv vesimärkä~
~kuka se ny enne herräämistä viittii mihinkääl lähtä~ (rauhassa herääminen, omat aamut)
~tie solumu ja herree jo~ (viimeisenä nukkuvalle)
~tuulkii on jo heränt, onkii nii virkkuu jot~
~herrää siihen soitimen kuumeesee~ (metso)
~joko mummu oli heräyksis~ (hereillä)
~se sinnes sänkyyn kaapeki että se herräytti~ (koira, pyysi laskemaan ulos)
~ei muuta ku herhäytä vain ylös~ (lapsi, vrt. älä herätä)
~sei herräyttänä mittää tuo lume luont~ (hyödyttänyt, omituinen lunta vastaan eläminen,
oman eli lunta myötäilevän liikenteen vastakohtaa)
~et hänen täyty oikke niin ku herävä olla~ (olla kunnolla hereillä, yökastelevaa lasta
parannettaessa, ulos vietäessä)
~mä ole jo kauva ollu härävält, mutten ol viittiny noust ylös~
~mää oli kauva herävältäs eilä ehto ennenku sai unen pääst kii~
~pajun kuari hesajaa~
~kyllä hamehehäntä nii hesajaa jotta pitää pannak kanttinki~
~ol nih hessa että usko toiseh hessam puheit ja lykkäs Santeriller rahasa~
(rahankäytön vieraudesta, vrt. suomalaisten rahoista hyötyneet)
~ei se vaari enääm mitääm muista, se oj jo nii hessavuntunu~ (vrt. hassaantunut)
~oli vähä hessahtanu, se vakuutti talonsa ja poltti sen sitte~ (vieraat vakuutukset,
vieraat vakuutuspetokset, petosta molemmat, tyhjästä hyötymistä, peloista hyötymistä)
~se ov vähä vanhuuttaan hessahtannu, veljet kyllä on eteviä ja tarkkoja~
~hessahtannev vanhapiika ja aina niim miestem periän~
~se on ihlah hessakas miestem periän, kun ei o aikonnaam piessyn naimisiin~
(viettien jatkumisesta, vrt. parisuhteen sammuttamat)
~ihlah hessakain toi Hannes, kul lähtie jalkumitat talvel kyliän~ (jalkumitta eli kengittä)
~muss alkaa jo olla hessamon vikaa~ (unohtelua, muistin menemistä)
~se on semmone ilone hessana~
~tuo lapsi nukkusi jo yöunta minnehän se äeti lie menny että oesi hessauttanu yöpuvun~
~ompas siinä räyhäkäs hessu, reilu kaver, ei sitä surut paina~
~mennään hessumaan~ (kylpemään, lapsille)
~ei tommosella hessuttelemisella mitään toimeen saala~
~kenen koera siinä mennä hessuttellee~
~se kun ottaa tuom mustan teeren nih hampaihin ni se laukatah hessuttelloo että ei kun siivet
hippoo vaa~ (näätien pyyntitapoja, ei metsälintuja=ei näätiä, vrt. aavemaiset "talousmetsät")
~Heikka se kävellä hessuttaa alas vaaraa tulemhan~ (kittilän suomalaiset, vrt. saamelaiset)
~sittes se hessuttaa sitä näin~ (tuudittaa sylissä lastaan)
(lähe: suomen murteiden sanakirja osa 3)
