~paaksää siihen mattohos hesuja~ (hesuja=hapsuja, rimpsuja)
~kehtolakana johon tehtii hesut veettiiv virkkuuneulalla mutkasta~
~kylläpäs kännälmystä on hesuuna vaikka selekämystä on ehiä~
~hesu~ (pilvenhattara, vrt. hessu)
~Petäjävaaran Alitaki se on semmonen hesu~ (vrt. hassu)
~tämon jo vanaha tämä mun tanttuni, aivan hesuunen jo hännästäki~ (tanttuni=leninkini)
~hesuraiti~ (lakana jonka päissä tutkaimista jätetyt hapsut)
~hamee helema hesuvaa, sukat on syltyssä ja kengät lintassa~
~ne pantiin heti painojen ale ettei kävertyny~ (tuohet)
~heti laps päästää parkumisen~ (synnytyksen jälkeen)
~olpas siul tirkiät silmät ku heti sel löysit~ (pudonneen neulan)
~synnytysves se ensinnääj joka tulee, ja sej jäläkee jos ei laps heti synnyn nii, sit se vie pitkälle~
(synnytystietäjät, synnytyksissä mukana olleet)
~eihän se kaikestit tahtonul löytyäh heti~ (ulkomatalikko jossa pyydettiin, raahe)
~ei sitä kylymilthän saa mennäp painamhan, se rasahtaa hetip poikki~ (reen jalas)
~heti vaa ku muarilt henk lähti nii, lehmä sai lähte pappila provastil~ (suomalaisten
hyväuskoisuudesta ja työstä rikkautensa kerännyt "kirkko", taivaspaikan ostaminen=tyypillistä
manneajattelua, oman uskonnollisuuden vastakohtaa)
~heti ko tulloo jeäriite ni tulloo lumi~
~aivan siinä heti kuh hauki kuti niin sittä säynek kuti heti aivam perrään~ (ilomantsin suomalaiset,
vrt. karjalaiset)
~hethä sitä kuoloo ku henk lähtöö~
~heti kun oom päässy yli kynnyksen~ (olen lähtenyt kotoa, koti=kota)
~hetik ko alako aurinkot, kirkhastip paistamhan, hetihän ne haip pajunkäpyjä~ (käpyjä eli norkkoja, rovaniemi)
~ne on olluh heti lapsesta kitusia kaikki~ (vrt. lapsena saadut taudit, tarttuvat ja periytyvät)
~kovap pakaset heti joululta oli~ (vieras joulu, omat ensipakkaset)
~lähd heti paikal kotti~ (rauman kieltä, lauma)
~jolsei se mukula tuu siältä hetipaikalla, ni mää käyn sen hakemasa~
~hetipaikalla pois paita yltä ja pyykhin~
~siitä soattiin säönneetä, heti kohta kuj joki aokes~
~lappallainen ol hyvin sairas, heti kohta kuolliik~ (vrt. etelästä tuodut sairaudet, tappaa
alkuperäisasukkaat tauteihin ja teeskennellä parempaa, "jumalan valitsemaa", sitä saa mitä tilaa)
~het kohta mie tulen, ku jouvvun, elähää tusittele sillaikoo~ (tuskittele)
~tuun nyh hetkohta tännek ku äiti käsköö~
~koira rupeski aamulla heti kohta ajjaan kettua~ (sukupuuton syitä)
~no minä oon kulukenun niin, niinkuu oon kynnellek kyvennyh heti kohta~ (pienestä lähtien)
~niitä oo hetsillään niit om paljo siitte niitä kimalaesia, kun ne kerran sitä siitimpöllyytystä muuttaa~
~tuloo musta pilv päiväm peälle, sitten tuloo pimeä hetsillään~
~se olkii heti huomen sellaine myry ettei mihi panna~
~ei tuuv vielä hetihuommenna kessää kovin on koria iltarusko~
~minä tulen het lemmessä~ (sanonta)
~äiti vei sitä kottiin sitä pientä heti kerrassaan kun se valmiiks tul~ (syntyi, saunasta kotiin)
~het kerrassaa, se ojatyö men aatuusa, kun vettä rupes ryöstämää ylläältä päi~ (vieraat ojatyöt, oma sade)
~mutta jos faari hetin kuolee, niin kyllä se teile unissa ilmotethaan jollaki lailla~
~onko heti tullun nyt käyvvyks pientä poikkoo kahtomassa~
~meillä heti siinä peräseinällä ol meillä se isännämpaekka~ (vrt. isän)
~siinä on se rissa het ensimmäisenä~ (nuotan siulassa, rissa=rulla)
~oli semmonen, kauhia kuusimehtä siinä heti ympärillä~
~ensinnä putovvaa koski ja sittä lähttöö heti toenen, pikkunel lorakko on siinä~
~no se ol het kova tuota ni että tulta ol iham punassa melekeim moalima~ (tulta punassa, salamoi)
~minä kiitin heti syjämmestä~
~siinä on haukia ahaventa het kovasti~ (lahdessa)
~lounaasta se tuulla leyhyttää~
~Elvi nosti minnua het niinkuk karhua~
~liijjan ylyppee sitä olim minnäin nuorra, semmoineh heta~ (heta=vallaton, kärkäs)
~se ollii koko heta siinä kotonaan, ei sitä kylässä sellaseks luulis~
~kyl se tuo piikkilanka o nii hetasa tarttumaa nuttui kii~
~hää o miul ain olt hetasa oom mie mänt höil millo tahtojaa~ (hetasa eli ystävällinen)
~se ol nii hetaisa lähtemeä~ (innokas, luonnenimi heta)
~jo on hihasuut kuluniet hitunaiseks ko jo hetajuat lankat~
~puu lehet hetajoat~
~nii on marjoi jot hetajaa~
~ol hetakka lähtemääm mukkaa~ (kärkäs)
~tuo Iivar on nii hetakka lähtemää ongelle nyt talavellai ku suap vuan kaverin~
~tällä tavalla kur rupesi tärisemmään koko ruummis yöllä ihan tuommosessa hetakassa oli~
(hetakassa eli horkassa)
~jos se sien o alapuolt valkee kirkas ni ei niitä hetaleita huoli pois ottaa~ (sienistä)
~tatist ku otti hetaleet pois ni lihapuol jäi jälel~
~sanotaa että haapa kukkii kun siin on sellasii hetalehii~
~hetaleettii tuohista männöövät hyvinä syttyinä~ (sytykkeinä)
~hiliseisestä männystä lähti semmosia ohuvia kuoren hetaleita ko siihen koski, siittä tunsi päremmännyn~
~viel om päivä peäl vähä sellaista pilve hetaletta~
~valakeet hetaleet ja keltaine sisus~ (päivänkakkarassa)
~kuuran hetaleita kiikkuu puussa~
~paree kun on omis trekalehis, eli kun laihnahetalehis~
~niihä siu vaatteheis on kuluneet et ei ennää uoko hetaleet jälel~
~kun on nuin hienot hetaleet nuo voatteesi niin ihanhan sinä palellut~ (hienot eli ohuet)
~tuommosilla hetaleilla sinä palellutat ihtes tuosa hirviäsä pakkasesa~
~se o sellane hetale, ei tiie tullook siint kunno ihmistä~
~jonnijoutava hetale on koko tyttö, siellä on kaupungissa oppinna ihteesä laettelemmaa~
(kaupungeissa opitut vieraat tavat)
~kaekki hetaleet ne miehenniis soap~
~heitä nyt nuo pöksyt pois jalastais mie paikkuan, ko nuo jo noi hetalehtuaa~
~ompais pitäänt hammeesen niin tarkkaa, jot helmat hetalehtaat~
~tuo on niin koria jot kaik hetalehtoa~ (koristellut vaatteet, korut)
~hetalehtii~ (voikukka, höytyvien lähtiessä)
~se ois olt lope valkia ja hetaleine se peällyspuol~ (virsuissa, tuohen päällyspuoli)
~on jo nää vuatteet tulleet niij hetaleiseks eivätkä ennee lämmitä mittää~
~hetaleinen~ (ja keltanen, voitatin alus)
~ehä mie täs mittää ompele, koha kursin tuota helmaa, jottei hetaloittelis~
~siin on hiukset silmiil ja vaatteet hetaloittaat~ (paheksuen, epäsiisteys=laiskuutta,
välinpitämättömyyttä)
~on se taas nii hompsimaal ommeltu koko helma, kohta se purkehuu ja käyp hetaloittammaa~
~ne hetaloittiit siel laaes~ (hämähäkinverkot)
~hetara on oikie elävä ihminen, mikä oikie kiemailuo ja on oikie vello~ (vrt. velho, raudun kieltä)
~hää o nii hetas lapsil~ (ystävällinen)
~hää ko on luonnoltaa nii hetas, ni häne kansaa haastais tulloo hyvä miel~
~entisis talolois ol minijä elämä oikei vaikijoa eikä hettoast häntä pitäniet muut kukkoa
ko häne omat lankuose~ (omat lankonsa eli sukulaisensa, vrt. lanko=orava)
~se sit tuo toisiin Mar on hetas immeine, sielt ei huoli tyhjin suin pois lähtii~
(toisiin eli naapurin, toisela)
~miun sissoil laps ol kaikkinee laps viel, ol niir rakas, niin hetas, käi katsomaas aena~
(siskon lapsi, lakas eli hetas)
~heä ol hetas velje lapsii~
~hiä on nii hetas minnuuhen~
~tuo laps om paljo hettaamp isällee ko äitillee~
~enhä miä ole nii hetas onnittelemaa et mänisi käs suoran enneku tiijem mite asjat onkaa~
(omat ja vieraat tavat)
~hää ol hetas antamaa vaik vaatteet päältääse~
~ne ol nii hetaita murenemo~ (lepän lehdet)
~hankkii hankkii sajetta, vaen ei se un nyh hetas sattaan~
~kymmenennellä kuukauvella tyttö juostah hettas~
~ei miul oo muuta antamista, mut mie annan hettauttai~ (hyvyyttäni)
~hettauvessai mie hänel toimiti se paikaa~ (paikan eli huivin, vrt. omituinen rahasta tekeminen,
tuntematonta oikeassa suomessa)
~eihän täs ny millään hyllyväl hetteel olla~ (ei hätää, omat sanonnat)
~märillä suomaella soattaa ollah hetteetä~
~ne männöö vaekk oes minkälaesta hetettä ja levvee~ (levvee, vrt. levä, lemi)
~hyvih huono muaperä siin on, kivikkolouhua ja upottavvoo hetettä~
~hetoir reonat ov vetelöitä hetteetä~ (hetto)
~monta niitom metäsä hetettä~ (lähdettä, silmäkettä)
~sielähän oli semmosia hetteitäki että jos vain niihim meni niin ei muuta ku porreet ois nousseep
päällek ku ois menny~
~oli siinä lomassa suopyörykkä ja siin oli hete~ (kuivan maaston lomassa)
~se heilahutti sen hethestä ylös~ (poron, omien auttaminen)
~lähtee soilta kostuu pienistä haaroista hetheistä~ (ojan lähteet)
~terri kyllä kuhertaa, se on niil lyhä se kuherrus, jos osuu siihen keskipistiesen, niin onkin hetties,
mistä se kuuluu~ (hetties eli ymmällään, vrt. eläinten äänistä lumoutuminen)
~semmosta hetettä ko ottaa ja panee niin se vie pois~ (ihottuman)
~lippi tavallisesti hetteellä piettiin~ (lähteellä)
~luulisi että siell on kiehuva pata jos on oekein hyvä heteh hiekkapohja~ (vrt. hiekasta tulevat poreet)
~siitä hetteestä kesäsin haettiim vettä~
~kallion alla on se hete~
~siin oli samallainen hete se tuolta vaaran alta huilasi tulheev vesi s oli ihan avohete~ (huilasi eli virtasi)
~hetet tempasee sinne~ (sanottiin liian lähelle menevälle lapselle)
~enne ol lintuloil nii paljo ruokaa ku ol nii paljo niitä konnikkaisii, tekkiit sinne ojjii hetettä~
(hetettä eli sammakonkutua, konnikaiset)
~hetellampi se on~ (soistunut, umpeen kasvava)
~konnikkaisen hetelmää~ (kutua)
~hauven hetelmä~ (mäti)
~hetelluhta~ (upottava järven rantaluhta)
~ei se henk heten lähle~ (heten eli hevin, helpolla)
~eipähän se heten meille tu kun se suuttu~
~ne ol sellasia hetenniittyjä~ (upottavia niittyjä)
~hetennotko~ (alava vetinen maa)
~heteoja~ (lähteestä alkunsa saava oja)
~siin oli heteoja~ (vuolas puro)
~siel ol hetepaikkoi, jottei ois upont~ (piti varoa, suossa)
~senki tiev varresa on semmonen heteppaikka~ (silmäkepaikka)
~asentolohi se asettuu heteppoukamhoin~ (poukamiin, syvänteisiin joissa on virtaava lähde,
rovaniemen lohitietäjät, ennen lohijokien tuhoamista)
~heterrinteellä laskettiin sillä mäkkee~ (jääpalalla)
~sanoovat että tuul lennättää vetee sit hetest~ (hetest eli siitepölyä)
~hetesammalella~ (hoidettu silmätautia)
~toiset sanoo että se naatta tulee heinist, sanotaa viel hetesheiniks~
(veden pintaan tulevaa naattaa)
~hetesilimä~
~hetessuot on toisinaan kylymiä vain saattaa ne heinäähik kasvaa~
~hetessuo, jossa on semmosie avohetteitä, elävie hetteitä~
~hetessuossa on tavallisesti lähtheitä~
~tässä on kyllä hetessuoni kuhan etitään hete~ (hetteet ja suonet)
~siitä o hetettynä reunat ja pohjoo siitä ei tahol löyteekkää~ (lammesta)
~kevätveet on hetettänä ne suot, ettei yl piäse~
~olema menhes sitä hetevalua yli~ (hetevalua=lähteestä valuvaa vettä)
~siitä täm on ikävä paekka että täss ei saak kesällä hetevvettä~ (omat vesijohdot)
~se heteveesä pesthin koiralta nokka~ (metsästämään lähdettäessä)
~se on se hetevesi talvela lämpösempää ko muu vesi~
~ja se ei jäätyny, se on hetevesi semmonen nii kirkas ja makea~ (hetteikäs eli lähteikäs järvi)
(lähe: suomen murteiden sanakirja osa 3)
