~mutta toessa päevänä ol hettiisä kaanis ilima, aarinko paesto niin korreasti että ihan syvämmelle tek hyvveä~ (hyvät päivät)
~kuj joskus syöö nin ei o hetikään niin näläkä~
~ei ouh hetikkään niin kylymä kun ol eylen~ (eilen)
~ei se harri piisoot taemenelleh hetikääp potkimisessa~ (piisaa, vrt. pärjää)
~tuohi ei ooh hetikään niin hyvää lahohon ko muu puu~
~tänä kesänä ei tuuh hetikään niin iso tuluva~ (Oulujokeen, padottomat eli oikeat joet,
vrt. kaikki parhaat kalajoet tuhonnut "sähkövoima")
~n eij oon nii hyviä palamahan, ei hetimaihinkaa~ (männyt, koivuihin verrattuna)
~en usko tällä syönnillä, en hetimainkaan kaikkia, mitä puhutahan~ (omin silmin näkeminen)
~sitte ku mennee hauvit verkkoon ne otetaan hetimmitem pois~ (käestettäessä)
~hirvipä oli kulukenuh hetimittäen~ (sotkamon hirvet)
~se pittää hetimälleen korjata~ (lapsen tekemä virhe)
~käyppä leikkomassa vesakosta sitoimia ko nämä sitimet ei näytä piisaavan hetitulukoho~
~lumi on valkosta, hetivalkosta~
~hirvi hetjahti kankkaasee ensi pammauksella~ (nivalan hirvet, kuinka suuret laumat tänä päivänä)
~hetjake~ (ohut hauki)
~hetjakka~ (koivun vitsas)
~se nyt on aina ollus sellain hetka ettei se mistiäm piläl lukua~
~s on oikea hetka mieheks~ (huolimaton, kevytmielinen)
~katos ko meinas polven hetkatta portaita laskeutuessa~ (vieraat portaat)
~jalkani hetkaatti niim pahast et~
~Heikki sano että niskans vähä hetkahti ko putos katolta~
~lapsen selkä hetkaht, kun Santra pitel sit huolimattomaste~
~ol puotah hetkahtanna~ (putoamiset, vammojen aiheuttajia)
~elä peästäl lapsem peätä hetkahtammaa~
~kylhä täst jalkamies kuivijalo yl pääsyö, vaik tää toisipaiko hetkahtelluokii jala al~ (kirvun kieltä)
~se on nin taati tanssatessaanki, ei siinä turhija hetkahella~ (taati=arvokas)
~Anni mikä lie oltkaa hetkale, ei kestänt sulhasilkaa~ (pelkäsi toisten ajattelevan, miehelässä onneton vaimo, vieraiden tapojen aiheuttamasta kärsimyksestä)
~se o pitkä hetkales se pyyleht~ (pyylehti eli huopaohdake)
~ku näpykät jo kuivamaa noisoot niiku hetkaloimaa noisoo, hetkaloittaa nahkaa, nahka noisoo niiku vieremää pois~ (hilseilee ja vierii pois, vastasyntyneen näppyläihottuma)
~hetkaloittaa nahkaa~ (hilseilyttää, kuivuvaa ihottumaa)
~se miäs on semmoneh hetkamaalari ettei sillä om mittäär rotia~ (r=l, vrt. lotia)
~koirastaha sen huomoo hyväst että millo se rupijaa nii se hetkattaa hirveesti~ (jäniksen ollessa lähellä)
~jiä ol vielä nii huonoo salamessa, että se oekee hetkatti mejjä alla~
~voe yhtä hyvi sitä naoruh hetkatosta~
~sai nii aika hetkauksen ku mä putosi sink kuappa~
~siit sai paha hetkauksen ko putos hypillaoralt~ (hyppylaudalta, vammoja aiheuttavat lelut)
~ei see ny ol ku yks hetkaus, ku mä simmose umpele~ (ompelen, omat ajanmääreet)
~koera alako haukkua ja ku minä menin niin huomasin ku metto istu puussa semmosessa hetkauksessa~
(hetkauksessa eli notkelmassa)
~häne o jalkas tost polvem paikkeilt niin kippi et täyty oikke hetkautta väliste~ (kipeät polvet)
~tullee kyssäselkä jos hetkauttaa lapsen seljän~
~hetkahutin selkäin, kum ma nousin niin äkkiä kumarruksist~ (hetkautukset, huolimaton liike)
~se lämmittää kyllä mutta lämmittää nii hetken aikaa, s on semmosta hetkellistä~ (uunin antama
lämpö, huonosti varaavan)
~hetkellistä ov viakkaan hyvyys~
~se un tuo risutuli hetkellinen, sammuu siinä samassa kur risumpano pessään katkiaa~
~luikki oli hetkellistä ruakaa~ (kohottamaton leipä)
~se on nii hetkellistä~ (lasten työnteko)
~ei se oom mikääv varma kalamies, vain hetkellinen~ (varma=vakituinen)
~se un nii hetkellinee ettei siihen tiijjäl luottaa~
~hän teki tyätä viime hetke asti~ (omaa vai vierasta)
~hetki istuut ja vitsiä toimittit~ (toimitti vitsiä, vrt. vitsa)
~olem minä täs jo toisenki hetken sua olotellut~ (omaa elämää, kiireetöntä)
~hetkem päästä minä lählem mukaas, vartoo nyv vaan sev verran~ (hetki=lyhyt hetki)
~ei siit montaakaa hetkee ok kulunnu, ku se tapahtu~
~seiso siin alastin, s ei ollu kuh hetken aikaa siiv vilvottel~ (saunan edessä)
~vielä se hetken kimputtaa ennen kun tulloo~ (lapsi syntyessään)
~kun se oli hetken noin noussun niin, otettiij ja vastattiin se~ (taikina)
~vähänä hetkenä juostav viillotettiil läpi koko metää~ (juostavat metsät, harvat, tutut)
~minun äetipuolelta särky yksi sormi, sen se korjasi ihan hetkessä~ (tietäjä,
moniosaajia)
~kakarat käyy toisehnansa hetki hetkempää~ (toistensa luona, kakaroiksi kutsuminen,
vrt. kaakkurin heimo, isokyrö)
~se ei pysy paikallaan yhtä hetkee~ (lapsi)
~sei malta yhessä kohti ei sitte hetkeekää olla~ (vilkkaat lapset, mannesuomessa
luokitellaan henkisesti sairaiksi, todellinen sairaus=luonnoton paikalleen pakottaminen,
"skoulut")
~yhre siunatu hetke mnää siäl oli ja sill ajal noi mukula olis saanut tulitikui~
(mukuloiksi kutsuminen, mikä heimo)
~aurinko oli jo hetkestä laskenut mettän taa kun me lähärettihi pois~
~se oli hetkel lysti ku se meni~ (kesäkuussa satanut lumi)
~min annoin iloita sen tuolla hyvän hetken~ (ilon kautta)
~siihen hetki heilahtaa ennenkun mä tuohon Maijahan lepyn~ (hetki=pitkä aika, vastakohtia
tarkoittavat sanat)
~s on sukkelaa ko niiv viimmittille hetkillev viitteivät häitäns jättää~ (lapsen syntyessä
hääpäivänä, omat lapset, vieraat häät)
~tiäsi sitte ihan niin hetkelle~ (synnytysajan, kätilö)
~mitähää se nyp pit sil hetkel mennäs sinnep puolellet tapettavaks~ (joen toiselle puolelle,
joet=heimojen rajoja, oikean suomen rajoja)
~jos ei oos suurta tarvistakkaas sillä hetkellä voepi joskus sattuo semmonennit tarvis että sekik käöpi~
(kalu johonkin, arvossa pidetyt työkalut)
~meirän nurkissa se oj joka jumalah hetki~ (siili)
~ajalas tyänteko ja hetkeläs ilompito~
~siin on tuollaanen korkia mäki tuola kum mennähän hetki matkaa tuonne~
~kesänuatta oh hetkem paljom piänempi~
~mut sit häm pyörtys hetkiseks~
~se on hetkinev vaa, ei se kauvaa kestä~ (lyhyt hetki)
~ootah hetkinen, että minä sieppaal liiteristä sauvvomej jos ta koskella tarvitaan~
~pistäytys hetkoseksi pirttiil lämmittellee, ku oot nuij jääsä~ (iin kieltä)
~menee niinku vähä sekasi, joh voon kauan yhteem menoon nauraa hetkottoo~
~nauraa hetkottaa niettä ruumis hytkyy~
~Katilla oli hetkunka rätti~ (hapsullinen huivi, vrt. lätti)
~se om pilvehetkua~ (maasta löytynyt hyytelö)
~tuosta paikasta ei peäse suoraa, ku siin on semmoine hetku, jotta uppuvaa siihe kokonaa~
~polve hetkusiva, ete ol oikke jässii niis~ (jässii eli voimaa)
~se on semmosta pehmosta maata, joka ihan hetkuu kun sitä kävelee~
~et saa mennä noilen hetkuviem mättäilen päälle, ettei tul vahinkoo~ (lasten opastamista,
omat eli luonnolliset vaarat)
~hetkuuha sekii jos tuumalauvoist teheä silta, sekeä viel oikei pysyväine ole~
(vieraat laudat, vrt. pitkospuut)
~s on niil lihava, että lihat vain hetkuu~
~emmää sinne nys syämäpualis lähäre, kyllä se nyh hetkuusej jaksaa orottaa~
(kesken syömistä, lapuan suomalaiset)
~ei menty ku hetkuusen ku silloom miähek kyäkkäs ja olthin neliinkontal laivankannella~
(oksensi, laivamatkailun luonnottomuudesta)
~kohta sää rupiat mua kotia orottahan ku mää näkymättömähän pääsen~ (toisten odottajat,
omaa tekemistä kaipaavat)
~sullon tämä työn teentä niin kiintiää että löysätään ny hetkusen~
~vesiräntääki hetkuruusej jo~ (satoi)
~älä siin vellavoit ja polvejas hetkuttel ja keikuttel, kyl tääl miäst vastata, ei snuu kukkam pelk~
(kekkuilijat ja vakaat)
~tantsiit hetkuttelliit~
~ei saas stää siin niim pahast hetkuttaa, mennee sualekki sekasin~ (lapsella, keinuttaa)
~a se ko rymmeyty tanssii hetkuttammua, nii siint ei taija tulla loppuu~
~lammi rannalla o iha lelluvata jos vähäki hetkuttoa ni isolta alalta moa heiluu~
~sitte se hetkuttaa itteänsä~ (pieni tyttö, soittoa kuullessaan)
~nauraa hetkuttaa että vatta laukkoo~
~hetoinsilimästä ee kukkaam meistä juonna~ (silmäkkeestä)
~pojat hetostaa tyttöjä~
~pojat käöp salloo tyttöjä hetostelemassa~
~ennem pitkeä tuo lampiki oh hetottunna tukkoo~
~minä jouvuin tuon heittiomiehen kanssa hetsuun nuista raja aijosta~ (raja aidoista riitelevät
heittiömiehet, vrt. börjet)
~ei ränt ruvet kaalas tauruma semmossi hettaruksi kute niit os hantteerat~ (kiinnittämään
kaulakorua)
~nii hetteläs sääki ole et ku hän taas vaan tule~ (innoissaan, hyvillään)
~on sii hetteillää ja tärreillää~ (matkaa odottaessaan)
~hethenhaltia~
~putuvaavat kaikki sinne hetteesilemää~
~hetteensilimä pyssyy talavellaes sulana~
~tämä mäki kiehuu hetteensilimiä täynnä~
~ol nii pehmit hetteikko ettei tahtont oikei ihmistäkää kantaa~
~hetteikkö ol nii hyllyvä jot pölättii et se puottaa iha syvvyyteehe~
~tuolla levenöö semmosena hetteikkönä~ (suo)
~ei siitä hetteiköstä uskallal lähtee yl mänemään~ (oma liike, harkitsevaista)
~siinä suor reonassa on semmoneh hetteikkö~
~mättäehe ympärykset on jalakoo ottamatonta hetteikköö~
~talavitie kiertää sen hetteikön~ (kesä ja talvitiet)
~suomaastossa on pahoja hetteiköitä~
~sulatukseksi sannoot talavella kun hetteiköellä semmosie tulloo jotka sulana pyssyyt~
~oli semmone hetheikkö järvel lahesa~
~se Uumolammir ranta on hetteikköestä, semmosta upatusta~ (upotusta)
~mittäät tekemättömii hetteikkösoita~ (ihmiselle hyödyttömiä, ei eläimille)
~ol se niih hetteistä tuo niityl laeta~
~pittää kulkia varovasti hetheiselä suola~
~hetti sentään kun nyt on kuumaa~ (vrt. hitto)
~ei ollu lapsie suollep peästämistä kun siellä on niitä vetelie hettoja~
~aenakit tuolla hetoilla ol suonsilimäkkeetä, vessammalta ympärillä~ (vesisammalta)
~se hetto om pehmosta järver rannalla, se on semmosta että sinnes saattaa upota ihav vaikka kuinka syvväänki~
~hetto oli paikoh hyviv vetelääki~
~se ol semmoneh hettonem paekka~
~se oh hettoista semmoinen suo, joka helluu jalakae alla~
~hettojärveks sanotaan tuota pientä Soarista~ (soistunutta järveä)
~Saravaesjärvessä on enneä voan kaks lampia molemmissa päessä, keskeltä se oh hettoontunnu~
(järvestä lammiksi)
~elekää menkö sinne Haukilammelle, siino iha hettopohoja~
(lähe: suomen murteiden sanakirja osa 3)
