~semmosta louhupohjoo, eij oot tullun niim paljo hiemoo~ (louhipohjaa, hienoa hiekkaa)
~koer hiamale ihmist liki~ (hiemailee eli kehnää)
~poikii syytetään, mut flikat ens hiemailemisellas viättelee pojat~
~kissi tuos niin hiemaalee että anna sille maitua~
~laps hiamailee äitensä hameel liäpeisä~
~sit ov varttia, haapanaa, värryvä ja muuta suarsansukusta joill on hiemasestiv vain erokkia~
(varttia eli sotkaa, vrt. vartiainen, väyrynen)
~hiemakka tyttöhän se on, kyllä semmosen on ottajii~
~Soenisella oh hiemakka tyttö, ootko sinä sitä ies hoastattanna~ (naimattomalle pojalle)
~mun tuloo vihakseni ku tuo kissi hiemaloottoo~ (kissoja inhoavat, vrt. kanssaan asumaan
pakotetut)
~mitä sinä sielä hiemaloottet, laita ittes kuntohon ja pian~ (viivyttelet)
~hiamav vähempi se kanahaukka oikee~ (vähempi eli pienempi)
~siit pit ollat talvel hiema pyyvvös joka ilta~ (kesällä kalastaneen ukon)
~laps hiamaroitte äitis kyljes~
~hyvän piretty kissa ossaa parhaiten hiamaroittemisen konsti~
~se ol lehtivarvas, se on hiemastip piänempi varesta~ (lehtivarvas eli meriharakka)
~täälpäin ei tailak kasvaan niim paljon noit hianakoit~ (ahosuolaheiniä, hienakka)
~hyvih hieneetä saretta se tihkusare~
~kyllä tämä käthen tuntuu niin kovin hiäniältä ja pehmooselta~ (kangas)
~soon hiäneetä kivee, siittä tulee hyviä kovasimia~
~kun on oikee hiäneetä pakkaslunta niin ei tahlol luistaam millään~ (suksi)
~rinnam maitoo ne sohautti siihe, se oli hiäneetä noil lapsenkin silmää~ (rikkaa poistaessaan)
~saa vaan nähärä, eikö se siitä viälä sateeksi väänny, kun niin hiäniästi lounahasta tuuloo~
(hiäniästi eli leudosti)
~hiäneetä alamaata~ (loivaa)
~hiänee pakkane~
~kyllä siittä yällä saleh tullee kun niin hiänittelee~ (menee ohueen pilveen)
~maa hiäniää~ (pehmenee)
~se hiljalleeh hiännyttellee saletta~ (nousee pilviä)
~sitte hiännytettiil loimilankat, hakataan nuijalla taikka hiarotaan käsiv vihtiä~
(pesemisen jälkeen, pehmitettiin lankoja)
~kuusine olis kipenöin ja haapane olis hikenyttän~ (tehnyt hikiseksi, puiden eroja)
~hiännytti toi salev vähä tota maata~ (kostutti)
~mikä tarkotus sillä hienolla suolella lienöö~ (ohutsuolella)
~het niih hieno kaula on tuolla tytöllä~ (het, oikea kieli, lyhyttä, tunteellista)
~se on semmone hieno saikka joka pannaa~ (saikka eli seiväs, veneen emäpuun alle)
~nykästiin semmone hieno heinä metästä ja sitte se ansa siihen korvakkojev välliiv veettii~
(kuusamon suomalaisten kieltä, vrt. saamelaisten)
~piti tehä vittoista ritku ja kantaap pois, hienoista varvoista lava~ (paareja tehtäessä)
~veistethän vähä hienommaksi se nokam puoli~ (reen jalaksen)
~hienommat puut pannaa pliittaa sorreemmat kiukaasse~ (pliittaa=hellaan)
~niihin kesti hauinki tarpoa ei se kestä hiehnoiv verkhoin tarpoa~ (vahvalankaisiin verkkoihin,
kolarin kieltä)
~semmone hiano maaniitu heinä see onki nii hiano ku villa~ (maaniityt, omat pellot)
~toisell on kalseemmat ja toisella hianommat hiukset~
~muuteha se olis, or ruotaa kovasti, em minä neäs sit hienuo ruotaa~ (hyvä kala, lahna,
hienuo=ohutta)
~niin ov vaikkee kartatak kun ovat semmosta hiennoo uttuu~ (villat)
~hienosta poikki, jos eijoo totta~
~ennen kum paloo niim pruukathin ottaat tuahesta sellaasia hianoja hilipehiä~ (palohaavan päälle)
~jos ol hienompkii täkki peitteen, kyl siin tarkes iha hyväst~ (savutuvassa)
~tek nuo rieskat niin paksuja jumiskoita, oishan nuo suanu olla vähä hienompii~ (joensuun rieskan
paistajat)
~tänä kesänä ei oo vielä hienoissa voatteissa tarennu~
~teällä meijän puolessa pijetään hieno rieska ja sen makeampoa kuta hienompoa~ (suomussalmessa)
~kuoret tehtii sit hyvi hienoks~ (piirakoiden)
~hienola remmilä puristettiin ne piät yhtteen~ (suksen mäystimen päät)
~yöröijyy ommeltii ettee hienoja vekkiä~
~ei niitä keitetty niitä rytistettii vaa hienooks jot ei olt kokonaine marja~ (näsiän marjoja,
käytetty parantamiseen)
~ne survothin sittä petkelhelä oikein hienoks~ (oljet pettuleipään, petkele)
~lahna ku ensim männöö siihe hienoov verkkoon ni sittes sotkeutuu niihir riimuihe~
~kastettiin ja hakattiin sitä hyvij ja simmottel kurikal ni, siit tuli paljo hianompaa sit~
(uudesta kankaasta)
~lepästä niitä parhaasta päästä tehtiin ko leppä oli kovi hianoo käsisä~ (viikatteen varsia)
~siin on kans hiano kuari viälä~ (vanhassa männyssä)
~tulee semmoner ropotuahi, ei se tu hiano enää~ (koivuun josta kiskottu tuohta, vrt. ropponen)
~se hankasi sen niin hiekan kansah hienoksi~ (puukupin)
~nii hiano reikä, että nöylem mahtuu~ (neule)
~on sitä hienoa perettä paljo, on vähällä liijam paljo yhellä hengellä~ (hienoa perettä eli lapsia)
~kirppuloiks meil vaa sanotaa ku keikkuu siel vee´em pääl semmosii hienoi elävii~
~hienolla satteella on mukava olla sienmehässä~ (syysihmiset)
~melekeen koko päevän semmosta hienuu sajetta satannu~
~semmost hianoo tippaa sato~
~hapavvellijä keitettiil leiväj juuresta, semmoneh hieno liemi~
~hienua oikein semmosta hautatervaa~ (käytettiin suksien paahtamiseen)
~se maijolla suurustettiin hienoksi velliksi~ (lohikeitto)
~vatta oh hienol~ (löysällä)
~kovi hianoja vihroja siittä tuli niinipuusta~
~ei se kovetus sin niin se pyssyy kauemman aikaa hianona~ (juuriluuta)
~on siä semmosta hianoo auringompaistetta~
~tartti sillai hämmentää että oli hianossa liikkeessä koko ajjaan~ (lankoja painettaessa)
~niva on semmonen hieno virta joka ei ook koskea~ (vrt. nivala)
~tuulee hienosta~
~hienol tulel patoja keittiit~ (lankapatoja, värjättäessä)
~siinä valkeela oli ollu semmoneh hiano naine~ (metsänhaltijan tultua nuotiolle)
~se on semmonem pienonel lintu, hieno lintu mahajoton~ (rantasipi)
~tarhaaha se ol istuteltu näitä kaikellaisii hienoi, vekloi ja porkkanii, kualii, akurtsii, sipulii~
(vekloi=punajuuria, akurtsii=kurkkua, viljelty=lainaa)
~kon on aina hiano ei ok koria koskaan~
~tuli semmone hiano katavahaju sit siihe lihaa~
~siin on nii hiano löyly, se tullee niis savulta~ (savusauna)
~teki vähä hianoh hajuh huanneeseen~ (tuoksusimake)
~hienohelma~ (peltoemäkki)
~mutta soli hianohenkisempi, Ainu~
~hienohipijäinen kuin Juuvvin Liena~
~mukamakih hianohousu~ (oma siisteys, vieras hienostelu)
~ompa sulla hianosek käret~ (ohuet)
~kun o hianoosia pellovaattia, jokk on hyväksi reirattu nin saa oikeen kymmeniä pasmoja päiväs~
(kehrätyksi lankaa)
~hianosella sannalla sysättiin puuastiat~
~hienoses lumsattees o nii mukava olla ulkon~ (jääskin suomalaiset)
~syksyllä se on semmosta hienosta sajetta, se tihuuttoa monta kertoa kaikem päiveä~
~tyynihän se oli melekkeem paras ja sitte hienonen etelätuuli~ (paras sää, nuottakalastukseen)
~se sae hienosella tulella ollas se pata~
~misähäm mehtäp palaa ko on hienosta sauvua~
~noustiin ehtoneelta ja oli hienonen näläkä~ (vrt. iltanen)
~jovem pohja siinä on semmosta hienosta karia~
~liika hienoista voatetta se om mekoiks~ (ohutta)
~semmonen hienonen keppi niin kun sukskeppi semmonen oli~ (jänislangan kiinnityspuuna)
~se aina siit hianointuu pyrstöh astikka~ (simppu)
~alakkaa männäh hienosseen umppeen tuo~ (taivas)
~onhan se hienoseesas sajellut tämännip päivän~
~ku on vai huonot särpimet, ni se aina hienoseltaa tuntuu näläsutjakalta~
~se ei kuv vähä vihmmoi vuan nuin ikkääh hienoselttaan lunta~
~se aina hienoselthan oppi, kantham puita, luokua ottamham pikku haravala~ (poika,
oma oppiminen, hidasta, luonnollista, skoulujen vastakohtaa)
~hienosestah ol lunta satannu~
~näkkyyhän tuo hienosestaan sattoot tihhuuttava~
~satoa tuhnuvoa hienosestoa~
~se on tuhnua, ku sataa nii hienosesti~
~hienosest koskoo, särkee~
~jurruttelemaha hianoosestip pois~ (kaislikossa piileskellyt hauki)
~se kävi hianosesti~ (kätkyt, heilui äänettömästi)
~ei vanhan kannatah hienostella, ei sit kukaan niek kumminkaan~ (näe)
~jopa koira on alakanu hienostelemhan ku ei palijasta leipää syö ennään ollenkhan~
(leipä=ei kelpaa edes koirille, keinotekoista ruokaa)
~minul ol hienokkainen kesänuttu~
~käyvvää kaima, paistamaa hienoikakkaroi~ (ohukaisia)
~on sitä silläki nuita hienokaulasija~ (lapsia)
~hienokinttune~ (hoikkasäärinen)
~taittaa tievvierest hienokam pureksellaksiens~ (hienokan, ahosuolaheinän)
~hienokkata heinee ahot otti julumasti~ (hierakkaa)
~hienokkaisee sato lunta~
~semmosta norjempaa sekasempaa semmosta venyvämpää heinää, se on semmosta hianokorsista~ (nätkelmä)
~alkaa hienoksien ottaah hilettä~ (järvet, marraskuussa)
~sitä aletaah hienoksees sittev vetteäv voan nui, rantaam päe~ (nuottaa)
~minä aloon hienokseltansa epäälehen sem puheeta~ (vrt. valehtelua hyveenä pitävät mannekansat,
"eurooppalaiset")
~ne kulkie hienokseltaa, että n ei os samas paikas~ (tähdet)
~näi paahtees ois mukava jos pien tuule värinä käis, vaik kui hienokseltaa~
~siellä hienokseltaan sattoo sihhuuttaa~
~sielä hienokselthan nakkoo lumenkaunoja~
~hienokuitusesta liinasta tulloo sitkee ja hieno ja tasaner rihma~
~hiano kuusi~ (jalokuusi, jokin kuusisuku, istutettu vai oikea)
~hianokäpälä tulee aina ehtoisin silitteleen mun silmälautojani~ (unesta, käpälällinen olento)
~niitä oli hyvim pienisilimäsiä ja hienolankasia~ (verkkoja)
~se o vähä hianompalehtistä kuin sananjalka~ (alvejuuri)
~piti leipua limput ja jästileivät ja hienotleivät ja nisuaki leivothin~
(hienoleipä=ohut reikäleipä)
~se on tua Liisa kum mikä hianoliisa ei sillek koskaak kelepaasi samallaaset vaatteet kum muille tytöölle~
~sillon on niih hienoltil lunta~
~jos se on hienoluista, niin sitte siit tulee päre~ (männystä, vrt. syistä)
~nui hienoluista heinnee~
(lähe: suomen murteiden sanakirja osa 3)
