~hih pihlaja muitten puitten joukos~ (vrt. erottuu, oikea kieli=lyhyttä, tunteikasta)
~hih moalimassa~
~hih kun oo hipposa ollak kun on nuori ja naematon~
~se oj jo niistynny se tarviis vähä hivaista~ (puukko tylsynyt, hioa)
~annappa liippoo, jotta suan vähäh hijastav veistän~
~tuoss on kovasi, hiaset tuota~ (kovasimet ja liipot)
~tarttii hijastav vähän tuota puukkoja, sei pysty yhteä~
~se sillon aina hypähtää lähemmäs mettova ku se hijasee, vishin se on tottunu saamhan laulattamalla metton~
(kettu metson, metsälinnut=tarkoitettu metsän petojen ruuaksi, ei haulikkomiesten huviksi)
~elokuu alus vie peäl tul ruohopäine kuor, sitä sanottii hielmoks~ (siitepölyä)
~hielimo pölyvää~
~s oli semmosep pitkät hijauksem päät jätetty~
~hijaus on pääöstä ulos tuleva katto~ (pitkäksi jätetty seinähirren pää / hirrenpäiden muodostama seinän jatke)
~overreijän kohallem mennee vielä pariki hiijjausta~
~tälhinkiä varten jätetty hirren latva oli hiijauspää~
~se on niij järih hilas, ei se saav valmist, vaikka kuinka kauvan tekie~
~jos ol toillain ihminen että se ol niinkum mikä hiras niin ne sano sitä hissukaks~
~hitaampata se puheen tulo ja jäykkeä ensittäe~ (lapsilla jotka oppivat kävelemään ennen puhumista)
~isä oli aina nii hiras menöhöm pitoohi~ (pidot=naisten puuhaa)
~minä oon niin hijashommanen siihen kylänkäöntiin~ (kylä=kajaani)
~ne o aena nuilla korvilla puut hijaskasvusempija kun kovilla maella~ (korpimetsissä)
~meä sillo olikii nii pikkaraine ku meä oli hiaskasvuine~
~on niih hilaskulkuin se paatti, liika leveä ja ylör raskas~
~tiä meijjän Maikki on nii hijasliikkeine, jot hiä selvii mihinkiä aikanua~ (kurkijoen kieltä)
~se oh hiasluontonem mies, kyl se hyvän työn tek, mutta hittaesest sitä tul~ (vrt. nopeuteen
pakottava "palkkatyö", luonnotonta=aiheuttaa monenlaisia henkisiä vaivoja)
~mein on Arvo semmone hirasmainem puutöisäki, tehtyä saa kyllä mutta ov vähä hiras~ (hiljaa hyvä tulee)
~vesihän se tekkööhip puut hijaspalosiksi~
~oli paljo hitaampapuheisii~ (ihmiset ennen, vrt. nopeasti puhuvat eurooppalaiset, kaikessa
suomalaisten vastakohtia)
~hijassorttinen tuo eukko on mutta hyvvee jäläkkee sillä tulloo~
~kyllä se tietystih hijastaa sen kasuvannon~ (koivun kasvua, tuohenotto, tuohityöt=omia töitä,
oikeassa suomessa lait suojelisivat omia töitä, mannesuomessa kiellettyjä, "maanomistus")
~jos se uhalah hiastelleiksee, ni häviää löyly poes kiukoosta~ (hidastelee)
~kulku hilastuu, kun tulie vanhaks~
~sitä hiastuu ku tulloo vanhaks, männöö muistit männöö kaek poes, sillähä sitä hiastuu~
~kesäntulo hijastuu~ (kylmää ja kuivaa säätä pidellessä)
~toa meijjäm pesuvek kun on kaekki semmosta hiastulosta sorttia~ (kasvuista)
~ei nää lämpymät uo viel ko kevväi hijastusta, tulluot ne viel karissatalvet ja urpo räntiet,
enneko varrii kessää selitää~ (kirvun kieltä)
~nuo tuollaaset toukokuun sateet hirastuttaa pahoon kesäntulua~
~sehän on niin hijasverinen että sen pittää kaovvan miettijä ennenkun se pystyy peättämään mitä hän tekkö~
~vasta herräävät, noon niin hiasverisiä~
~lunta hitelöö~ (sataa verkkaisesti)
~pakkaasen kiukkuja hitelöö~
~joki ov vetänyh hirelmään~ (ohueen jäähän)
~hijeitä oli siaroja ja kovasimia~ (hiomisvälineitä)
~hiekasta ja savesta ne hijjeet, ol niitä semmosiakkiih hiijjeitä~ (kivestä tehtyjä, hiomisvälineitä)
~se hietaa sileäksi niityn, tulvan aikana kevväilä hietaa, sillon ku jääk kulukuu~ (joessa)
~se on sieltä jokisuulta niin hiejottunu ettei sinnes sunkaan nouse~ (kala, joen suulle)
~ne kevväillä tahto tuluvan aikana niin hiejottua~ (rantaniityt)
~hiehkonen se um Mari vielä maalimallel lähteen, antaa ollat tytön kotona~
~ei sillä kiirettä oesi akaksi kun se on nuin hehkonen~ (neidosta akaksi)
~rikkinäistä paitaa sanotaa jot kyl se on pijetty ihan hiekaleiksi~
~lumen hiekaleita tulloo~
~se on sellaist ruskejaa hiekansekaist maata~
~melekeimpä ne joka päivä hiekattiij ja, huolellisestip pestiin tuohipesimelä~ (puuastiat)
~hiekikko~ (hietikko)
~hiakasa vaa, mullasa kovi hankattiin kovin kiiltäväks~ (omatekoiset uistimet)
~se oli ravistannu hiakam pois ittestääj ja menny eteempäi~ (kettu, pesän edustalla)
~katajan alussammaletta ja sit hiakkaa painoks et se tuli tiiviiks~ (käytettiin välikatossa)
~ei muuta ko vie rantaa ja pientä hieka sirruu ja kivvee ja purskutap puhtaaks~
(leili, suljetut puuastiat)
~se kasvo siin hiekas muut ei kasvaneet mikkää~ (kurjenmiekka)
~hiekkoo kanssa ja ruskomultoo~ (pantiin kääreeseen, ihottumaa hoidettaessa)
~rintama ol puine, sisus ol savesta ja hiekasta~ (savutuvan uunissa)
~niin hyvvee hiekkoo, kontilla akat kanto sitä ja ottivat astiampesuhiekaksi~
~hiakka on hiano santta~
~misä hiekkaa on, sielä tullee santaa~ (kaivaessa, hiekkaa karkeampi maalaji)
~sano sitä hiekkoo mikä ol sielä Syvähiekaks~ (hiekkoo eli hiekkarantaa)
~yhtenä kevännä suatiij lahnoja tuosta Paamih hiekasta nih hevoskuormalline~
(vrt. vieraat pyydykset, vrt. tyhjät vesistöt)
~souvvetaampa tuonne Sylyväjän hiekkaan, siellon hyvä uijja~
~kun on täittynem päevä ne tloo hiekallen~ (kalat, paistattelemaan päivässä)
~se teällä meijä hiekassa makkaa~ (hiekassa eli haudassa)
~viijjeä Lehtsii hiekkoa~ (Lehtisten hiekkaan, jokaisella suvulla omat kalmistonsa,
mannesuomen vastakohtaa)
~hiekka apilas~ (jänönapila)
~hiekkaharjanne~ (harju)
~ko vesi oli uurtanuj joka pualta siin oli jäänys semmone korkee hiakkaharju ko sanottiin Kullankukkulaks~
~hiekkahaove~ (kuumennetulla hiekalla täytetty pussi, haudottu kolotuksia)
~meit lapsii kiellettii mänemäst hiekkahauvva lähel~
~hiekkahauvassakos sukses katkasit~
~tullooha se hiekkaheikki miut korjaamaa kotihee~ (kuolemasta)
~ku tulloo hiekkahenni korjaamaa~ (heikki eli henni)
~hiakkaheinä~ (kastikka)
~hiekkahimen~ (hiekan jyvä)
~sittä vielä panttiih hiekkoo kum pesttiin, sanottiih hiekkahuossiimella pesuksi~ (tuohipesimellä
pesemistä)
~sae kattaella ja hiekkahuosijamella jyystältee puhtaaks~ (kattailla=hautoa katajavedellä)
~hiakkasta kankasmaata~
~teä ol vähä ninku santaisempoa ja hiekkaisempoa mist ihmiset käivät~ (kahlaamalla yli, salmesta)
~hiekkasta moata~
~Kylymälahti oh hiekkaista rantoa~
~sellasii hiekkakennäitä~ (kennäitä eli kumpareita)
~siin o sellaine hiekkakulju, tuule ajamoa hiekkoa~ (kulju=paljas tanner)
~äit hoi, myö telmettii tuol suures hiekkakuopas~
~hiekkakusijainen~
~toises kohass om pikilieri pohjas, toises kohas hiekkaliiva~ (hiekansekainen savikerros, karkea hiekka)
~hiekkalilli~ (hieno hiekka, ilman multaista pintakerrosta)
~ei kulkeneet sukset yhtää, ko jälil ol pöllyttänt hiekkalunta~ (hiekkamaista vitilunta)
~koukkaappas syvemältä maarrajasta hiekkalunta~ (hangen alta)
~se on niih hyveä hiekkamaata, semmoist suorraa kankast~ (suorat kankaat)
~rantapakasta on neät tasaistakii, hiekkamoata~
~siinä om pitkältä semmoesta tasasta hiekkamuata~
~ook käynyk kattomasa, mimmonen se hiakkamonttu on, ku lapsena sanovat mulle, että siältä niitä vauvoja saa~
(hiekkamontut)
~teällä jossa hiekkamultaa on~ (hiekansekaista multaa)
~hiekkamuurahainen~ (pieni ja musta)
~muurijaisii on hiakkamättääs niät~
~mykrät tekkööt peltoloil hiekkamättäitä~
~hiekkapakalla sitä keikuttii oikei~ (pakalla eli rannalla)
~tuluva ol levittänyh hiekkapakat~ (särkät, töyräät)
~hiekkapankit~ (Saukkoselällä, saukkojen elinpaikkoja)
~siin on semmonen hiekkapankki~ (järvessä)
~tääl o mones paikas hiekkapohja, vaik ei se sit rannoil näykkä~
~jos se o mutapohjoa ni siihe tuluo enemmä lietettä ku hiekkapohjoa~ (järveen)
~hiekkapohjjoo moata~
~toist pit hiekkapussii, toist tuohta, toist pittäät renkaita~ (verkon painoina)
~hiekkapeäskyne~ (törmäpääsky)
~hiekkarautilkaine~ (hiekkakusiainen)
~aulumoa on sellaist punertavoa hiekkaruskua~ (hienoa hiekkaa, aulumaa)
~hiekkaryti~ (hietakastikka)
~savikossa kuloki hiekkasuonia~
~ko ol näät savvee ja muuta maata ja siit ol sellane hiekkasyöri~ (hiekkainen kohta)
~hiekkasäikkä~ (särkkä)
~tuommosen hiekkasärkän on tuuli ajanna~
~siell on vaa hiekkatömpyrä~ (tömpyrä eli töyry)
~Oulujoess oo hiekkatörmiä~
~näm on hiekkavia maeta~ (hiekan ystävät)
~täss om paljo näit tämmössiä hiekkavuoria ja sitten on näit järviä~ (ukkosta pois pitämässä)
~se tua koira hieklaapi mua niinku se ois vanaha tuttu~
~em minä huolih hieksistä vastoo~ (hieskoivuista)
~se ruoja liukas on tuo hieksinev vasta, kun se hauvvottaa~
~elä hieksistä koevuo ota~ (vihdoiksi)
~älkää, lapset, hielatko siin oves yleaikaa, tupa jäähtyy iha tarkkaa~
~se o lahnakuvu merkki ku kataja hielimoise~
~kevvääl kirrej jälelt maa hielmoittaa~ (kirren=roudan, homeen peitossa)
~loppukessää vesi kai hielmoittaa~ (siitepölyn peitossa)
~lähe hielmuo nii siin vees on hielmeitä~ (lähde hielmuu)
~se ois hielmelahna kutuaikaki näin päivin~
~hielmesalakka~
~ei se leiver hielmont mut se pökköapilas se hielmo~ (apila ja timotei,
viljeltyjä heiniä)
~tänä päin on veskellot puhenneet ja nahka hielmöö~ (hielmöö eli hilseilee, päivän polttama)
~mikä sen hielukkaheinän sinne palolle kylvää, ihtestään se kasvaa~ (ahosuolaheinän,
omat eli itsestään kasvavat heinät, oikeassa suomessa niityt suojeltuja, pellot kiellettyjä)
(lähe: suomen murteiden sanakirja osa 3)
