~kul leivät hierottii pöyvälle, ni siihe jiäneitä jaohor rippeitä sanottii hiereiks~
~ensimäeneh hieres se sittem pantiim pattaa~ (erä hierottua pyykkiä)
~nämä kengät hierehtii varpaat nilelle~
~annas ku mie ota viel siint vakast hierejauhoi tähä pöyväl, tahas näkkyy tarttuva viel pöytiä~
~hierejauhot olliit al, jot ei tarttunt se taikina pöytää kiin~
~mie kun vähä hiereksin pojam mahoo, nin kivistöksen heitti paikalla~
~suuremmat laskuot jo koko sonna mut pienethä ne hierelyöt~ (paskaa, lapset)
~laps hiereel alleen~
~mien uo hänelt puhasta vettä iest hierelt~ (suututtanut häntä, omat vertaukset)
~laps itkee hierettellöö~
~minun on hierettynnä seäret kun nuo uuvet kengät hankas koko matkan~
~hiere liiva~ (karkea hiekka)
~minu palo ihoni nii paljo et nahka lähti hiärikkeis pois~
~hiärikkeen kanssa vipsattiim puuroo~ (hierimen, vrt. härjin)
~hierikko~ (nuori tiheä männikkö)
~semmostapa se oli hierikkorämijää, hierinmännikkövä~ (räme, rämi, vrt. lämi, lemi)
~ei iho silloin puhlas o kun siit lähtiä hiärikäisiä~ (hangatessa, pestessä)
~hierimennuolija kapustankoalija paskannen permeis~ (lauloi metsäkana pyyntimiehelle,
vrt. vieras ruoka, pellosta eläneet turhaa tappajat)
~hierimempyyhkijä, paskannen anssaas~
~se otettiin semmonem mänty jossa ol oksija lähössä ja vuoltiin nätiks hierimähoarat~
~semttella hiärimellä sis seotettiin se liämi~
~sillä melkkuutettiin sillä hiärimellä että se tuli sekasin~ (puuro)
~kiekutah hierint palas ettei puuro mäp pohjaan~
~siinä juurikorvon kannel laijassa pitää olla lovi sille hierimev varrellen~
~vuohillel laitettiin hierin kaulaan kun ne ol kauheita aitoja menemään~
(karjan pitämisen luonnottomuudesta, vuohet=kuuluvat vapaiksi kreikan vuoristoihin)
~hierimellä viritettävä se oli lisku ko hierin oli sielä perällä ja se selekäin tuli
siihen siittä tapin nokasta~ (lisku eli loukkupyydys)
~ens tehlää pitkä hierinkäiv vastatust taikinast~
~taikina vanutethan hierinkäiseks~ (pyöritellään pitkulaiseksi)
~hierinheinä~ (peltohatikka)
~hieriheinä~ (pihatähtimö)
~hierinko, hiekkapohiasia maita selekäij ja vaaraiv välisä, oikeir rehevää maata~
~mie tulih hieril lieritint~ (hakemaan, sadussa vesihiiden akka)
~no hierimmehtään kul lähettiin niin kaskesta sitte otettiim petäjäl latvuksija~
~hirvet hävittää hierimmännikköä~ (vrt. elävät luonnollista elämäänsä)
~ku hakkas mehtäsän niim puhtaaks että joku hierimmänty jäi vaij jälelle~ (oikeat hävittäjät
=luonnosta vieraantuneita ihmisiä, "metsänomistus", tuntematonta oikeassa suomessa)
~sen talon metässä ei oo hierinmäntyä eikä linnunlaolupuuta~ (vieraat talot, vieraat
omistukset, vrt. "isojako", maiden jakaminen etelästä tulleille vierassukuisille)
~hierimpottuo s oli meijjän äetillä, pottuvoeks toeset sannoo~ (perunamuusia)
~tuas siältä mettästä hiärimpuu tullesah~ (omat kaupat)
~menee ja hierittää itteäs siin kastees, juhannusaamun ennenko aurinko nousee~
~jossa on syyhelmä, se yökasthessa hierittää ittihä~
~silmää hieriää, että oikeen kaataa vettä, liekkö menny rikka~
~kyllä sitä puhtaasta ja hikisestä ihosta hiärijäisiä lähtee kuv vaan ihhoo tahkoo
taikka käsin kauvvan laahaa~ (humppilan kieltä)
~kyl siä siit olet likain, kun ihlan hiäriäisii lähtee~ (irti hieroutuvaa ihoa)
~sitten oli ne käen hiäriäiset ne annettiin piänempien lasten syärä~ (taikinan kaaveista
pyöritetyt pallot)
~mnuu o jalkan vallam puuntun ja neolottunu, mahrasik se hiaromisest paremaks tul~
~ihanhan tuo valakkeena ällöttää, koit tok hierrool lumella~ (paleltunutta poskea)
~henge ahistukseen on hierominee hyvä~ (vrt. sydänvaivoihin)
~jos se kokonaah hierotaa ihminen niin se toeset lähtöö peästä päej ja toeset lähtöö
jalosta päe~
~ei hää koko vatsaa hieroont muut ku sen ryntähiin aluksen~ (sydänalan)
~joihinkin särkyin hierovattem puunöljyä~
~värski roho, siis häntä hierottii~ (rautaruohoa, hienonnettiin kämmenten välissä ja
siveltiin haavaan)
~laps hiero silimiää~
~sarvillansa hiaroo puskat hajalle~ (hirvet, vrt. porot, serkuksia)
~se kun saokko tiesi että häntä ahistettaan niin se tuli lumipeitteen allej ja rupesi
nokkoasah hieromaan läpi lumen~ (puolangan saukot, montako jäljellä)
~se nyrkkirieska on semmosta jotta se otrajaohosta tehttiij ja siihev vähäv voeta ja
suolloo ja sitte hierottiin niin kul leipä ja uunniim paestummaan~
~hierovat taekinam pöyvällep pitkääm pötkyyj ja siitä leekkelivät ja hierovat leeviks
kohhoomaa~
~siihem mää hiarosin nokee~ (talin sekaan, ja voitelin kipeään kohtaan jalassa)
~niit sai keittää ja niit sai hiaroo~ (vaatteita)
~tämä on kuarskimista ko tollai tryykitääm punkasa mutta soo hiaromista ko tollai
hiarotaa hyppysisä~ (punkassa ja hyppysissä peseminen)
~kolmessa velessä hiarottiim pyykki~
~kun se pyykki hiarottiin yhteen kertaan se likasempi pois niim pantiin, toiseen
veteen likoon~ (likainen vesi pois, pesu ja liotusvesi)
~älä niit puhtahii pah hieromattomijej joukkoh~ (puhtaita vaatteita)
~ensin se pes sillä hosiomella, sitten noiv vielä hiero kuuse havulla ja huhto sen~
(puisen kehlon, hosiomella=tuohipesimellä)
~kuh hieromattomista nahkosta tekköö kengät, niim männööhän ne tuommoseks sarveks~
(kovettuu)
~pehmitettiin, käsih hierottiin iltakauvvet~ (hylkeennahasta karvakenkiä tehtäessä,
vrt. hylkeitä pyytäneet heimot, saamelaisten kantaheimoja)
~mikä tuhaas hieroitaa lapsiil tiukuuks~ (eläimen rakko, tiukuksi=leikkikaluksi)
~toas on tuo poeka hieronna nuo hoosum polovet hajalleen~
~kyllä se tuo lapsiväki hieroo palijo vaatetta~
~sinä sit hierot kaikki nuttus samallaisiks ettei o mitä pyhänä pielles panet~
~rieppuuj jalat kiärittiin, jottei vuatteita hieronna~ (paskaan, lapsi)
~misäs sie olet ittesti hieronu nuin kovasti raphan~
~hieroo sitte vaattehet että ov vereslihalla~ (märissään oleva lapsi)
~kenkä ku hieroo jalkaa pannaa ämmäntussuu~ (maamunaa, vrt. ukontuhnu)
~sittek ko se alakaa hieromhan, nek kattoo sittes semmosia sieviä santapaikkoja~
(kutulohet)
~syyspuohlel lohi rupeaa hiehroon~
~ja kutuaika ku tullee nii se nousee karilek kutohmaaj ja hierohmaa~ (lohi)
~siinä kostheessa se sitte kuttuu ja hieroo~ (lohen kutu)
~se o nii hilko tenava, ei sild saa yhtään lepoo, se hiäroo ja vauloo~
(vallaton lapsi)
~se menee hieroo hilijollehen semmonen suuri toukka~
~enne olit tulukse ja klimsjok ku hierotti valkjat~ (klimsjok=piikivet,
maistuu lainasanalta, tuontitavaraa)
~koittakat tei rupee sovintoo hiaroomaa~
~ne hieroi sopua kun ne on torunn ensti~
~Tervola kylä pojat tulliit uha perriä tappelemmua ja tultuvua kohta ne rupesiitki
hieromua tappelun alkuu~ (vieraat kylät, vieraat kylätappelut, mannesuomen alkuvaiheita)
~ku sitä joka paikhan ittensä hiaroo ni kyllä siinä tuloo piäniä vahingootaki~
~myrsky siittä saretta hiaroo~
~hieroo pakkasta yöks~
~kylläpä se voa hieroo saetta~ (tuulee ja pilvistyy)
~laps hiero itkujaa~
~s oli suonisalva, jolla se voiteli niitä ja hieroili~ (suonta vetäviä jalkoja)
~ei oo ihimes jos kantapää hiaroontuu rikki kuk kengän kompurat on oikeen kuivanu~
~niinrihma ei vähälä hierouvvuj jaohoks~ (niinirihma, yleinen puu etelä-suomessa)
~kylläpähän ne hierointuu tuola koulunpenkillä jossa pitää puoli ikääsä istua~
(housut kuluvat, itse tehdyt=arvokkaat, vieraisiin asioihin aivopeseminen
=arvotonta, vastenmielistä, turhaa, voitteko lopettaa)
~käit hieroutu nokeen kun saunan uunii korjasin~
~ei kerinnäp paejat hierouttuu~ (sodassa, nuorin ikäluokka, kaatui heti,
vrt. sotaa ihailevat mannet, "puolustusvoimat")
~koerampentu hierootuu mitä ahtaampaam peäsöö~
~em mnää mittän diäd, snää sen diädäk kos ole hiaroja~ (rauman d-kieli)
~mun tätini oli uhaallinen hiaroja~
~eloohan ne aina koitti vanhat hierojat~ (navassa sykkivää suonta)
~hyvä kylypy om parree kuh huono hieroja~
~se on se hieroja Tiina semmonen suontenoikasia~ (parantamiseen erikoistuneet noidat)
~tarttee ittekki hiaroskel jos suanenin tulis paremaks~ (itse hoito)
~itte hiaroskelin itteeniv vaaj joka paikasta ja ja parani vallan~
~minä teäl näin hierokselen näit jalkojan~
~oleham minä sitä hieroksellu, rupiihan se siitä paranee~
~jos on ninku niskat huonot, niitä hieroksiit~
~pittää hieroksia yölä ku se luisteloo~ (luisteloo eli pakottaa, jalkoja)
~tämä sormi jäi sit vähä, noin nikiin käyräks mut minä hieroksin aina hiljakseen~
(vrt. murtuneet sormet)
(lähe: suomen murteiden sanakirja osa 3)
