~mull on tuossa kantapeässä hieroma ja sekös on kippee~
~nahka on lähtenyp poes, siinä on hieroma~
~satimep panthim pyythöm monastih hieromile~ (lintujen rypypaikkaan)
~kuttuvat sitä hieromaksi josa net hankaavat toisijhan siinä, se om mätikala ja, ja koiraskala~
(lohien kutupaikkaa)
~porua ja verhat sekaasij ja sitteh hiarothin hiaromalauralla~ (verhat eli vaatteet,
pyykkiä pestäessä)
~sillä se tuli tietämhänki niitten hieromapaikat ku se tuohuksela kulki~ (lohien kutupaikat,
tuulastamassa, tuohen tuli)
~voi se ollas semmonen hieromapaikka niin, se voi olla misä hyänsä sen tiem päälä jä~
(lintujen hieromapaikka, rypypaikka, omat tiet)
~vieläkös sull o yhtäät tähteellä sitä hieromarohtoa~ (rohtoa eli voidetta, vrt. lohto)
~siäl o hiaromasauna~ (hieromista varten lämmitetty)
~hieromatuli~ (kitkavalkea)
~porolippee tehtii ja hieromavei sekkaa otettii sitä lippeetä~
~seki on tavattoma hyvvää hiaromuslääkettä ko punasista mäntäpäistä tehtii~ (siänkärsämöistä)
~hukkaahan se hieronta mennee kuu hetipaekalla ryykää kovvaan työhön~
~ei näy linnun hierontoja, ku on maa jääsä eikä ole lunta~
~ko mää tällai hiarustelin alaspäin ni se parani~ (sydänalaa alaspäin, vrt. lihasvaivat,
vatsavaivat, sydänvaivoja yleisempiä)
~isä aennaal lumella hierosteli niitä kässiisä, ja niin se rupessiih hirvveel lämpimäks ne käet
kun hierosteli lumella~ (lumi ystävä)
~kum minä joka päevä ja ilta pitkät tovit hierustelin, niin tuskat oj jääny siihe~ (polvi ja
lonkkatuskat, oma hoito)
~ei ne lääkkeet auta, se pitäs hierota~
~se voal likelleh hierooksen tuo pilevi~ (lähestyy hitaasti, maaningan kieltä)
~minulla oli meininki lähtijä hierotteelle, vaan tuli niin pahat römpsyt ettei vihti lähtijä~
(römpsyt eli räntäilmat)
~ko minä sain hierottook kaks kertaa niin se asettu~ (hartijasärky, vrt. hieroin joka ilta
nukkumaan käydessä, hyvät tavat=terve elämä)
~vaik oisi hierottant, sitä aim pakotti~ (selkää, vammat syvemmällä)
~maata vasten, paremin se hierottaa sem pesän, ja siihen kokuaa heiniä~ (teeri,
vrt. metsälintujen katoaminen, ei suojaa=ei pesäpaikkoja, "metsänhoito")
~lohi hierottaa näin syksylä~ (hierottaa eli kutee, rovaniemi=suomen lohikeskus,
ennen jokien tuhoamista)
~siinä ol lintu hierottanu, rypenyt hietikossa~
~jalat hiarottuu ko pitkäm matkan käy~
~saukoila on ojavvarsisa hierotuspaikat, sielä ne pehtelee~ (rovaniemen saukot,
montako jäljellä)
~se oli hieroja ja minäkip palijo sielä hierotutin~ (sokealla hierojalla, vrt. "vammaisina" pitäminen)
~eukol vähäise hierotuuti~ (hieroja-eukot)
~syyspimmeilä ku se nousi hierotuttamhan~ (lohi, kutemaan matalikoille)
~e mää sit tier jost se hierous jotta autti~ (riippuu vaivasta)
~niitä vellejähä oli vaikka minkäläisijä, maitovelliä, piimävelliä, kalavelliä, hierovelliä~
(hierovelli=velli jossa kalat hierotaan palasiksi)
~sit vast iho puhras o konnei ennää tul hiärteit~ (ihon hierteitä, palasia)
~saunas lähtee ihosta hiärteitä, ku vaan ihoo hiaroo~
~minulla on nim palava, että likahierteet lähtöö kaolasta~ (aikaa ennen suihkuja)
~mulla ku oon nii paha hiosthuun jalat nii varphaiten välit tahtovat mennä hiertheele~
~mää hiärtelin tällai vaa hiljaa ja mum parani vattani~ (itse hoidon tunteneet)
~hiärrin tehtiin männyn lalavasta johka jätettiin vähä oksanysiä~
~suurus hämmennettiin sekkaav viispiikkisellä hiertimellä~
~kon en ole ollup pitkään aikaan saunasa nin iho jo vallan hiärteilee~ (saunan merkityksestä)
~ota huljakas löyly, et hiärteiset heltii~
~kun istuu kuumas saunas hetken notta lämpiää, rupiaa lähthön ihosta hiärtelöömiä~
~ku immeinen on kaovan pesseötymätä, ilimestyy kaenaloehi ja reisiij juuree hiertijäesijä~
~kaksi hiertiäistä ku on niin siitä tullee viisas, järkevä ihmine~ (lapsesta, hiuspyörtyäistä)
~saunassa lähtee urmaskelestä hiartuaisia~ (urmaskelestä eli orvaskedestä)
~siälä sataa lume hiartuvia~ (haituvia)
~mun on tulluk käteeni semmoneh hiärtymä, ette tiäp, paraneekokaak koskaan~
~pua nuohi hiertymii rasvua niet ne ei ärry~
~tuli hiertymä jalakhani, ko kenkä hiero~
~jalka on hiärtynnyk ko oli vähä pikkusep piaksut~
~voi poika parka, kun jalakas on pahaks hiertynnä~ (lasten terveydestä huolehtiminen)
~tähä hiertämää laitettii~ (koivun tuhkaa)
~hiertämä o sama ku kenkäpainama~
~nuo kengät on hiertäny mun varpahanpäällystät auki~
~täylyr riisuap paljasjalon kur rupes saappaat hiärtämiän kantapäitä~ (ostosaappaat)
~toi kenkä hiärs, tost nuppiluum päältä jalan ihlar rikki~ (nuppi eli nilkkaluun)
~kuonnuttele nuita ronttosijas ennen kun panet jalakaas, hierustele lämpöse vein kansa,
muuten ne hiertää jalakoo~ (nahkakenkien kanssa taistelleet, ostettujen vai itse tehtyjen)
~ol sauvatia ja kiykuppia ja pullolla hiersvät voa~ (hiersivät muodon, savivateihin ja
kivikuppeihin, kivi=poltettu savi)
~enne vaam punkas sai sullomal ja hiertämäl~ (pestä pyykit)
~ensimäisel mää hiärräj ja sit vast viruttammaa~ (laitan, pestyt vaatteet)
~mitä enämpi aikaa hiärti sitä parempaa tuli~ (pyykistä)
~hieru~ (asutus tai taloryhmä)
~mitä kauemman keittä ni sitä paremaks tuleva ettei jää simmossi, kun tule väliste simmossi
hierui paikoi kans vähä~ (lankavyyhtien keittäminen)
~semmosta hieruaa tekkee~ (joki, lietettä)
~se fieruasta kokuaa~ (kokoaa merileviä, laskuveden paljastamasta pohjasta)
~hieruva~ (hietikko)
~ullin aika ja fieruvan aika~ (nousu ja laskuveden)
~vaihka mä vihralla kuinka sysäsin, nin tuli nim paljo hiarukkeita viälä~
~kyl sen nyt pitäs ollap puhasta kun ei siitä eneäl lähe hierukkeita~ (ihosta)
~kyl saun hyvä teke kosk ihost lähte aikamoissi hikihiarukkoi~
~sammalista tehtiil leipeä ja oljista leipeä ja hierukoista~ (hierukoista=suolaheinistä)
~hierukkaleipä~ (leipä johon sekoitettiin kuivattuja käsikivillä jauhettuja suolaheinän kukintoja)
~se Sivin Iita on aika hyvä hiaruska~ (hieromaan)
~kun kärekkim paleltuma rupesi ni niit hiarustetti lumen kans~
~ko mää tällai hiarustin alaspäin ni se parani vallan~ (ajetus)
~otettiiv valkee hiarustamalla~ (kahta puuta yhteen, oma tuli=itse tehty)
~hierustas sitä velliä jottei tuuk kakkaraasta~
~kissa kon marnii ja hiarustaa siin jaloos, vähält etten kömpästön~
~ne syödä kuorines päines vähä hieruteta kooras et tuhk varise~ (haudikkaat)
~koer hiarutta tosa mnuum polvian vasta~
(lähe: suomen murteiden sanakirja osa 3)
