~toin vastastakan aive hiestä~ (hieskoivua)
~tässä ei our rauvvvuskoivuja, kuh hijekssii~
~hieksiä kasvaa notkossa, rauaksia ahola~ (koivutietäjät)
~ne o hieksie ne varvut, elä niitä ota~
~ei hiestä huolittu ollenkhaa ennen~ (vihdaksiksi)
~tuossaej juhannukseuattona vaekka s ei niim päevä paestant, ni se ol niil lämmöstä ja hiesevätä~
(vieras juhannus, oma kesän edistyminen)
~sillo se o tuo ilema nii hieseetä~ (hiostavaa)
~se olliin nii hieseem makusta, semmone hyvi hijottava ilima~ (ukkosta vasten)
~eipä siitä kiukoosta lähtennä ennee ku vähä hieseetä harmoota löylyä, että melekee palelti voa~
~tämä on hiesee mua, ei tämä tiijjäk kuivuuvesta mittään~ (hiesee eli kostea)
~se oli nii hiesiää kiviä, että otin sen tallelle~ (hienorakeista, hiomiseen sopivaa)
~ne ryppöö semmosisa hiesikoisa~ (metsälinnut)
~neuvosessa on iso hietakoarrek Karppisenniemen ja Neuvosenniemen välillä, siihen sopi hiesikolles sata tervavenettä~
(vrt. sata=paljon, karjalan äijä)
~kevväällä tuluva tuopi niitylleh hiesikkoa~
~oikein hiesikko, liekkö siittä pantu Hietaperävvaaraksi~ (nimetty vaara, lahden mukaan, panna nimeksi)
~hiesikkopohja~ (hiekkapohja)
~naatikkaranta, semmonen hiesikkoranta~
~jossei sitä ollun ni sit vaa semmattella hieskivellä ko saatii tualt vaaj jostain kalliost~
(vieraat kovasimet, omat hieskivet)
~kylhä ne hieskoisilkii kylpiit, tavallisest käyttiit rauvaskoivuu~ (hieskoivun vihdaksilla)
~jos ol vähä niit rauruskoivui, vihraskoivui, täyty ottaa hieskoivuu~
~lehet ei tartu kylpeis pintua, niiku hieskoivu lehet~ (rauduskoivun lehet, r=l, laudus)
~ottoote hijeskoivuja tuvan rappusten etteen, kyllä ne kelepoo juhannuskoivuks hijeskoivuttii~
(vierailta tuntuvat juhannustavat, elävien koivujen tappamista)
~hijeskoevusta ee soak kum pösylöetä~ (kerppuja)
~haes vastaksia metästä, mutta kato, ettei se vain oo hieskoivua~
~pikku koevuja kun otettiin ennen vastan sitteiksi, nehän veänty hyväksi hieskoevun vitakset~
~rauvuskoevun vitakset ei veännyn ne katkijaa~
~hieskoivu se oj joka kasvaa sievästi~ (nopeasti)
~hiesleht koevu~ (hieslehtinen)
~pie vua viel juskat auk ku tuntuu tuleva hieslemmii~ (juskat=pellit, hiostava lämmin)
~on niin hieslevä ilima, ihan kun satteen oatto~
~hieslemijää ennää on saunas, löylyy ennää ei ole~
~hiesleppä~ (pehmeälehtinen leppä)
~laskekoa hieslöyly pois ja pankoa parempoa, jotta suap kylpii~
~äet pan pöyväle öylöntehtyvä lihakukkoo ja hiesmaetoo että isä sae haokata suuruspalloo enne lähtöösä~
~hiesmarja~ (mustaherukka, villi)
~jos os oekee hiesperä suo olt, ni se os kasvana paremmi~ (mikä)
~lapsil sanottii mitä työ siin oves hiessaatta ies takasii olkaa vaik kummalpuol~
~hiesta~ (mustaherukka)
~söemmä hiestamia~ (nivalassa)
~hiestain~ (liminka)
~jokirannalla on hiestamammarijoja kovasti~ (sievissä)
~hiestami~ (mustaherukka)
~mee poimii hiestanoita~ (juankoski, savo-pohjanmaa)
~taivas alkaa hiesteleijä, koht tulloo saae~ (mennä pilveen)
~taitaa käyvä satamaa ko nii hiestelöö~
~saajeha siint tulloo ko yhät hiesteloo, niin painaakii ko maa ala~
~taevas hiestelee~
~hiestellä~ (kylpeä ja peseytyä saunassa)
~hiestin~ (kuivatuista kuusenoksista tehty pesin)
~oikeeko minnuu kolotti joka kohtaa, ni muija lämmitti iltasil saunan variks ja mieko lautasil
hiestyttelin ni sinne jäivät saunaa kolotukset~ (saunan voimasta)
~eehä mie pessei enneku uon vähä hiestytteleint~ (lämmöstä pitävät)
~vähä hiestyti ja pesi ja tuli pois~ (nopeasti, lämpöä inhoavat)
~kesäkuumala jos ol liijjam paljov vuatteita piälä, ni se hiestyttää~
~jot kivvii välitse pallaa se hiki pois, kylmät kivet ku hiestyit lämpiimise aikan ni sitä ei
saant millää pois~ (jos lämmitti kiukaan liian nopeasti)
~kun saa ensii hijestyväm mievossa löylyssä niin sitte stä kestää kuumannil löylyn~
~tölömäkkää reikijä auki, täälähä muuten hiestyy ja sulaa~ (kuumassa tuvassa)
~siis olet pienennä kussut saunaan siis näpit hiestyyt~ (vrt. loukannut saunan haltijaa)
~se oh hiestävvää ilmaa, kai siitä kohta isäsen ilma tullee~ (isäsen eli ukkosen)
~jos ol semmosta hiestävätä keli nii ol likellä ukkosilima~
~vaikk olkuo pouta aikakii ni siin ain kaste on siin hiestäväs paikas~
~hiestävä mua~ (kostea)
~kylläpäs hiestää taas, ei jaksa tehä mitään~
~vesihiesu joka on hyvin vesipohjasta~ (multamainen hiekka)
~hiesu on pehmeätä~
~siellä on hiesumullikkoa hiesukankaita~
~kaekellaesiim moahan sitä tehhään peltoa kuv valakejaan hiesuun~ (vieraat pellot, omat hiesut)
~hiesumoata siellä seassa, joss ov vähä ninku hiekarrotuo seassa~ (mullan seassa)
~seon aivan hiesumultoo, aivan tuulen kuleteltavoo~
~son tuo lapsi semmonen krinsu, saa nähä minkälainen hiesunkiesu siittä tulee, koei se syö~
(vrt. hylkii jotain ruokia, väärien ruokien syöttäminen=vuosia kestävä myrkytystila)
~ne yläkuula ummistvat, ett ei siihe tult hiesvarija eikä olt häkkee millonkaa~
(ummistivat, ovet ja ikkunat, kuun mukaan työskenteleminen)
~siin ov vallav veriset hiarat siinä tiäv viäresä~ (veriset hiedat, punertavat)
~tuata hiataa sittev vetääntyy tuphan, vaikka kuinka nualle kersoolle hokis notta pyhkikää jalakanna~
~pantiin kaks varsluutaa päälleksyttäij ja hietaa laattijalle~ (puulattiaa hangattaessa)
~ennen ku talos ol valkeja laattia ne pes hielal ja varsluulil~ (valkea ei maalaamaton, "edistys")
~hieta hävijeä pois sielt, munikat jeävät tähtieks~ (munikat=pienet irtokivet)
~hieta oh hiekkoa hienompata, hieta onkih hienoenta lajie~
~ne rypee kesisin kuumasa hiejasa~ (metsälinnut, kuinka moni nähnyt)
~virta viepi kaiken sem minkä ne irrottava hiaj ja muun~ (taimenet kutupaikastaan, kolari)
~kuhtuut Aparahieksi sitä toesta hietoa siinä~
~tuola isoj joven törmilä sitä on hirvennurmea, isoj joven hiejoila~ (hirvennurmea eli nataa)
~ko verkko koothaan nostamista varten hian reunalle, ni sanothaan, että soon nostimella~
~minunkin siskoim makaa hiaras~ (haudassa)
~mä oon nyt taas siinälais, että kaikki ottaa hietaha, vaikka mä mitä yrittääsin~ (ottaa hietaan)
~hupenee kun hieta ketun kynsiin~ (hietaketut, kadotettua suomea)
~hietarina~ (hiekan ja saven seoksesta murattu arina)
~se varissut on heitettävä muurin takaa, hiirele hietahammah ja mulle luuhammas~ (varissut hammas)
~kylhän siin hyvä paikka on kun se on sellaneh hiataharju~ (asumiseen, kuivat kohdat)
~taithaan viä hietahautheesseen Petäjäsalole~ (vakavasti sairas itsestään, vrt. heikkojen ja sairaiden
pakolla elättäminen, "vanhainkodit")
~hietahauvve, säkkiin pantiin hietaa ja muuripadassa lämmitettiin~ (hiekalla parannettaessa)
~meiläm maa onki vallah hietaist~ (hietamaat)
~tual maantiäl kun ol hiataist ja soraist, ne men nin käteväst et niit täyty joka aamu parsii~
(tuohivirsuja, sorateiden myöhäisestä alkuperästä, vrt. polut)
~nep palovat semmosiksi hietasiksi ja juoksivat sinnep pesähä~ (kiukaan kivet)
~miksikään tämä puoli järviä on nii hietasta ja tuo puoli om muhamaata~ (Ahmasjärvestä)
~karimaeta tuossa voaran alla ja hietasempie alempana~
~menkäi nyt toh hietasellel leikkih~ (lapsille)
~hietakaarto~ (nevojen välinen hiekkavalli)
~tämmönen hietakelehä~ (jokiranta johon tulva kuljettanut hiekkaa)
~tämä on hietakiveä ja näkkyy ollak kuukumaaki seurassa~ (kuukumaa eli ukonkiveä, kivitietäjät)
~hietakivi on vähär rusamaa, toinen sortti on oikhein kovansorttista~ (hietakivi, punertavaa,
vrt. mannejen "graniitti")
~siälä noon hiatakroopilla asuulemas tenavat~ (hiekkakuopalla, lainasana)
~siäl o hiatkuappi ussemanki, ot mistäs kuapast tahro~ (hiekkaa, maa=kuuluu kaikille,
vrt. omituinen "maanomistus")
~sieltä hietakuopam pohojasta saa kyllä savia~
~hietakuru, hietaa päältä, alta kuru, joka aina kuohuu~
~hietale~ (hietajyvänen)
~hietaloera sen on syöny~ (veden mukana kulkeva hiekka, vrt. loiri)
~keväppuoleen täytyy ollah hietalumena~ (hangen alla oleva karkea lumi)
~hietalunta, ko se tullee niinko pikku jäinä~
~kylmii semmoseksi karkiaksi hietalumeksi~ (jäätyy, pehmeä lumi)
~hietalumi~ (ohut ja kuiva lumi, lähinnä maan pintaa)
~hietaluukku~ (lattiassa oleva luukku josta pesuvesi ja hiekka lakaistiin pois)
~ei se niin kastukkaan ko s on semmosta hiatamaata~
~ei ne karuil hietamailla kasva~ (sienet)
~se kuivaa suun, se ov vähä semmonen hietamaine~ (tuomenmarja, jauhomainen)
~hietamalmi~ (tasainen hietakangas)
~ne on tuommoset hietamatalat niitä~ (joihin kasvaa heinää meren kuivaessa)
~lähetään uimaa hietamatalalle~
~sanovat hietamellaksi ko se oj joerrannassa semmonen raasanup paikka joka on oikheen santanej
ja semmonej juokseva hieta~ (mella=särkkä, törmä)
~hietamontto~ (sorakuoppa)
~se oh hietamultaa, kunnei ov vallan kuivaa hietaa~
~se on savimultaa ja hiatamultaa~
~hietamuurajainen~
~elävät tuola mettäsä piehtaroivaj ja hiuttava ittihän ja pitävän niinku asentopaikkonia hietamälliä~
(ketkä, metsotko)
~hietamälliksi~ (sanottiin harjuja, vrt. mellaksi, alatornio)
~ku se suur varsoja luatti ni siihen tul molemim puali suureh hiatpaka~ (oja luotiin,
kenen toimesta)
~kasvaahan järverrannalleh hietapakkoja~
~joven suusta viijen virstan matkaa on manterhen rannasa hietapakka~ (hietapakat)
~se lykkää isoo hietapankaa ja sen met käskemmä rässiksi~ (kutsumme rässiksi,
raisin joen hiekkamatalaa)
~meri läjännys santaa hiatapankkii~ (vrt. bank, lainaa vai omaa)
~ei täsä jokivarresa olek kovinkham paljo hiekkapankkia alapääsä~
~hietapenkerhet on noushet, ei pääsek kulkemhan~ (keskelle jokea, oikeat eli
luonnontilaiset joet)
~hietaperästä maata siinä Tepsan kankhalla~
~enstäh riputettii hiataa lattialle ja siit nakeltih vettä ja huiskuil hangattih~
~suasaki om pari sylttä ruappa pääl ensi ja all o oikken kova hiatpohja~
~se oli semmonem pieni purone, hietapohoja puro~ (mistä tuli kalaa, kadotetut
kalapurot, vrt. vesistöjen tuhoaminen teillä, pelloilla ja rakentamisella,
rakennettu tahallaan luontoa vastaan)
~järvess on tässä hietapohoja~
~see o nii syvällä semmost porakka, punast hiatpohjast moro~
~Ahamasjärvii on suurimmalta osalta hietapohojasta~
~hiatapunkka oikeen oli kolan nurkassa, jossa sysättiim puulusikat ja ympyriäiset kupit~
~lahnav verkoss on tullot ylhääl, siitt alhaall on sellaset hietapussit, jokka viep sem pohjaa~
(tullot eli kohot)
~mie sylij jo toisem päivän toh hietarantah avennon~ (sylin eli hakkasin, millä)
~hietaranta ei se ooh hyvä pyyntipaikka~
~hiatariukku~ (mereen pistävä hiekkasärkkä)
~Kettukankaan hietaroopelta kuuluvat ajavan hiejan tähän meijän perän tielle~
(omat kettukankaat, vieraat maantiet)
~asummaasta saahaan hietarytejä kalasaunoihin ja joskus viijää olokikupuki mennesä~
(hietarytejä=järviruokoja)
~se o hietas sitä tekemää, ei tarviir rukkoila monta kertoo~ (hietas=herkkä,
altis, nopea, vrt. hietanen)
~tuanelas on tupa uusi turvekkatto hiatasanta permantona~ (oma tuonela, maan alla)
~hiatasäikkä~ (mereen pistävä hiekkasärkkä)
~toss oj ja maaniitys sellai maanselkä, hietasärkkä, että menee ku noi vuoret~
(maa tietäjät)
~tuosta mennee vainijoo halaki hietasärkkä, sen se aina ensiksi poutii~
~Palttaniemee hietatörmä~ (entinen hautausmaa)
~hietatörmä, näkkyy että se ov veenkuljettammaa~
~se oh hyvih hietava, se kangasparkim marja~ (sianpuolukan, jauhomaista)
~sillä kun oh hietavat muat~ (hyvin perunaa kasvavat)
~hietaveto~ (muikun pyynti matalikoilta, kudun jälkeen)
(lähe: suomen murteiden sanakirja osa 3)
