~hieter rannalla valakijaa kum päevä nuih helottaa~ (hiete rannat)
~eihän nuo hietelit pie lämmintä~ (kuluneet vaatteet)
~enne on sanottu avijomaaksi sellaasta hietikkota, ja sellaasta maata joka ei kasuap palijo mitään~
~syksyllä pimmeen aikana se om maalla se rapu, ihan kuivalla maalla se on sellasella hietikolla~
~se maa ov vallah hietikkuo~
~tos kuoppaläntis, mäntyjej juuruksiss ol hielikkoo maata~
~hietikossa, karikossa ja kivikossa~ (vrt. sora)
~ko oli vähän hietikkua tiem päälä, niin siinä se heilu~ (metsälintu)
~nep pyytäjät nähthiin mistä nek kuljit peurat, hietiköitä ja vaaran rintheitä, ja niihin net tälläthiin
veräjärreijät~ (vrt. vapaasti vaeltaneet villipeurat, vrt. vieraat aidat)
~se on vuan semmosta hietikkokangasta~ (parasta maata)
~hajettiin tuolta mettästä hietikkokankaalta semmosia juuria~ (verkon kohojen siteiksi, ii)
~ne on niih hietraeta palamaa ne pettäät, ni niistä tulloo vähäh hiiliä~ (hietraeta=nopeita)
~on niih hiettävä ilma~
~tuohisessa mikä ol tavalliner rovel luvalla tehty~ (luvalla tehty rove,
rove jonka kulmat kiinnitetty varvulla)
~ne kulet vettä tuohisessa tai kapassa~
~vihtomisej jälkeen hivutettaan hiljaa kämmenellä~ (vastasyntyneen lapsen selkää)
~kyllä mie niim pölästyn, että minua oikein alko hikeämhän~
~mie kyllä olen hietön, joskus on täältä kainalonontosta haissu~
~vaikka minä sitä poikaa käskin ei se hiavahtanukka, istu vaa~
~käski hyvääl elikkä pahaal, ei paikaltah hiavahra~ (käskemistä inhoavat pojat)
~vaik kutkuta jalkapohjast, ni mienen hievahakkaa~
~semmosta laiskam pötkee ihmistä sanotaan että se ei paljo hievahtele~ (paheet)
~se on kyllä pinttasap pitäjä, se ei paljo hievahtele~ (ja hyveet, joskus lähellä toisiaan)
~on ollu nih hiljasta, ettei ok kuulunu eles hiireh hiavahlusta~
~kyl se on hievan isänskih näköin~ (lapsi)
~ei poika ihtiääh hievauttanuv vaikka kuinka käskim puita hakemaa~ (naisten totteleminen,
tuntuu väärältä jo pienenä, aikuisena miehenä mahdotonta, vrt. töiden jakaminen)
~on lähö hieveessää~ (touhussa)
~no mikäs siinä, männööhä tää nii kauvva ku jotakii ies jaksaa käyvväh hievehtimässä~
(ristiinan kieltä)
~enhän mie ou tässä ihmeitä tehny, vähän vuan hievelehtiny~ (oma eli hidas elämä)
~sammaleh hieventä on kasvanna kivviim peälle~
~se hieverehti ihan syliin miltei istumaan, vaikkol ihan vennon vieras~
(iholle tunkevat vieraat, oman vastakohtaa)
~se istu vähäse aikoo tuossa ovesuupenkilä ja hievit taskuuse minu uuvvet lapasei~
(itse tekijät ja varastajat, vastakohtia, "suomen valtio" tuhonnut itse tekemisen
ja elättää varastajia)
~su jakusas o nim pitkäh hia ete näys sormempäitäkä~ (hihat)
~koirruaho tellätti sisäl hiois ette koi syäny~ (vaatteisiin kesäksi)
~se oli siltä miäheltä hijastakim palar repässys se susi~ (sääksmäen sudet)
~naistem pairois ei ollu pitkii hijoi, oli vaa kyynäröspäihin saakka~
~mekois ja vanhanaikasis pailois ol hijat, pitkät taikka lyhkäset~
~se pit se emäkeppuol pannan nuri ja hiha oekei~ (hihaa istutettaessa)
~hihhoe istutus on kaekista vaekeenta paejan teossa~
~hihat erittäij ja miehustin erittäe~ (tuli naisten paitaan)
~sitä hijjaa kuotaa, taas puoli kyynärää~ (villapuseron hihaa)
~oesip pitänyn nämä hijat pannav vähän levveämmät tästä~
~pantiin kulit hiihoin~ (kulit=nelikulmaiset tilkut)
~hame ol koton kuoittu lankainen hame ilman hihoita~ (hihaton hame, vrt. mekko)
~onko tuon flikan hiall ollu viä kukaa vaikka son niin näpsevä ja ottavaasenoloonen~
(olla hihalla, vrt. iholla)
~kehuvat että tuo Jussi oli ollu menny pyhän aijois ton Mettälän Maijan hialla~
~tulee vettä kun isä hihast~ (vrt. ukon)
~niin sit tulee kun isän hijast~
~täs menöö aivam päivä hiaha~ (päivän hihaan, veltostuu paisteessa)
~siäl on nin kuuma, että iham päiväneh hijjaam mennee~
~sie on taas nil lämmin että mennee päiväne hijjaan~ (päivänen hihaan, vrt. päivän)
~kyllä siellä päivä laulaa niin hijahaa~ (kevätauringossa työskennellessä)
~hyö onkii iha vierait ihmisii ei sukkuu ei hihhua ei helmua~ (vuokralaiset,
vieraiden lähellä elämisen / toisten asumisesta hyötymisen vieraasta alkuperästä,
yllättäen "suomen valtion" tukemia asioita)
~tämä on iha miu oma asii, ei tässä oo kellää hihua ei hametta~
~siitä ei tietty ei hihhoo, ei helemmoo koko assiista~
~heetä poes meejän tyttö hihastas ja ann olla sen patteellaan~ (tyttöjen puolustaminen,
vrt. vieraiden miesten armoille jätetyt)
~mul on niin hihas, et tänäpän tulee viarai~ (hihassa, aavistelen)
~se ol hijahame, kun ol hijat ja liivi yhtämurua~
~mekko paremminn ol avohijai, ettei siim mitäh hijois nappii ollum~
~pitkähiasta ja lyhythiasta ynnä molempaa~ (naisten puseroita)
~avohianen kläninki~ (leninki, lainasana)
~piärmehihainen~ (paita, päärme hihansuussa)
~tarttii hijastav vähän tuota puukkoja, sei pysty yhteä~ (hioa)
~hiakankaaksi, vaikka siitä oli koko miahusta~ (sanottiin naisen paidan yläosaa,
ohuemmasta kankaasta)
~hihakkaat tankit~ (liivit)
~hassa ol hihakkaine~ (hihallinen, jakkumainen naisten pusero)
~hihaliuskat~ (hihojen levikkeet naisen paidassa)
~ennen naiset käytti vaah hihallisii paitoi, mut nythän näky olevam muati,
ettei paitoiss ol hihoi~
~mnää sain hihallisem marjoi~ (hihaan poimiminen)
~hihanaohaset~ (nauhat joilla paidan hihansuut sidottiin kiinni)
~hirvvee oh hihatom paeta sanottii ennen~
~hijanistutos sanottih ku hija pantih kii~
~etukaistan yläosast otetah vähä pois, että se luonnistuu paremmin olkapäällej
ja hijajjuurest ja vähä pois~ (itse tehty=oikeasti sopiva, vrt. "ostovaatteet")
~nää hiakaulukset on liian tiukat, pitänee neppar muuttaa~
~sanottih hijankaulukseks aina tät linninkii~ (kalvosinta)
~tarttee hihalläpi kans jättääp paitaan~
~hianknapi on kaik lähteny, ei kummaska hiasuus ol yhtän knappi~ (nappi=lainasana,
vrt. nauhat ja nyörit)
~jos vähä rinnistit tuolviisii, hethä ne ratkesiit hihaperät~ (liian kireässä paidassa)
~ihamperä~ (hihan päälle ommeltu kirjottu kangaskaistale, iha=hiha inkerissä,
vrt. iho)
~hihaperäommel~ (hihanistutussauma)
~tuota hiarreikää pittää vielä isontaa~
~paarrettiin hiansuut~ (reunustettiin)
~hijansuusta käännettiiv vain käännös sisälle~
~siint laitettii rinta ja kaulus, ja hihasuut~ (raidallisesta kankaasta)
~liitingit hiansuissa ja helmassa~ (jakussa)
~lankapaijjan hihasuut tehtii pitkät, vikervonkkuloi tehtii hihasuihe~ (polveilevia koristekuvioita)
~kierokirjat on ihansuus~ (kirjailujen nimiä)
~siit olliit ne hihansuukaulukset suuritöisiä myös~ (paidan teossa, etumuksen kirjonnan lisäksi)
~hiansuut laskettiin taik kurottiij ja sitte neulottiih hiansuukaulukset~
~ei hihansuulahvia~ (ollut ennen, miesten paidoissa, lahvia=linninkiä)
~hihasuupilutukset~ (hihansuun lankakirjutukset)
~tääl olkapääl on hijantyvi~ (hihan yläpää, josta hiha kiinnitettiin miehustaan)
~hihapaejat ol puoleen käsvartee~ (naisten lyhythihainen aluspaita)
~kyllä kelepoot hihasillassii~
~tarkeneiskoha sinne lähteä iha hihasillaa~ (kesävaatteissa)
~vai on sen Masan ja Maijan meiningit menny mynkähän vaikka noon siinä oikeen hiannu~
(hihannu, tapailleet)
~ei vanha aikkan kellä hiattomi hamei ollu~ (vrt. mekkoja)
~mie hihtasin poroissa poikkijärvellä~ (järven toisella puolella, vrt. poron vetämänä)
~hiihättäät lapsila palakinnoita~ (hiihdättää palkintoja, "kilpaurheilun" vieraasta
alkuperästä, oman liikkumisen vastakohtaa)
~hiihatti kolomatta päevää ennenkun uupu~ (takaa ajettu susi, vrt. tapporahat,
luonnonsuojelun vastakohtaa)
~oli sen suen hiihattamalla saanu~ (posion viimeiset sudet)
~joita hihatethij ja ajatethin~ (susia, rovaniemen viimeiset sudet)
~on ne hihattamalla joskus kettua pyytänheet~ (ne, vrt. me)
~ne hihteli mettissä ja veti perässääv vetosyättiä~ (veti perässään kissanraatoa,
kettuja ampuessaan, keinoista joilla maanisäkkäät pyydettiin sukupuuttoon suuresta
osasta maata, oman pyytämisen vastakohtaa)
~sus hiihätti sill aekoo poekasep poes pesästä~ (susien vastarintaa, ei auttanut,
sukupuutto=joka ikinen naaras ja uros tapettu, kertoo murhaamisen laajuudesta)
~kuh hikkeeh hiihätit niih hikkeeh hiän kesällä souvattaa sinuva sitte~
(hikeen hiihtämisestä)
~oon hihirelly pitkin mettiä~
~kaikem päivää siäl hihtelivätte~ (hylkeenpyytäjät merenjäällä)
~neä pojat ol oikei hiihelleet latuja~ (latujen myöhäisestä alkuperästä,
ei pidetä oikeana hiihtämisenä)
~kannatti lumella hiihellessä~ (kevyet haapasukset)
~kyllähän tässä vuatetuksessa melekeem pitäs taretah hiihellä~ (melkein)
~hiihtelööhän ne nuillais sälessuksilla~
~Jussi jo läks hiihtelemmää~
~pienet pojat kaikki hiihtelööt, ne opettelloot jo pienuuvvestaa~
~ne aina hihtel tuolt keskumehtält paremmin tonner rantapuolien~ (rantapuoleen,
hirvet juomaan)
~nys se rupiaa puuta vasten käveleh, se hihtelee siäl jo ittiäh~ (lapsi, kävelemään
puuta vasten)
(lähe: suomen murteiden sanakirja osa 3)
