tiistai 5. toukokuuta 2020

~laskuja~

~hevosenheinä~ (ukontatar)
~tuas Mäntykarin haas on syksyysin kans tuata hevoosenheraheinää niin kauhiastij jotta~
(hevonhierakkaa)
~täsä kasvaa noit hevosehiärikkeit~
~hevosenhäntä~ (pujo)
~ne on hevosenhäntii noi~ (kortteita)
~hevosehäntäjouhìst tekkiit sellase juokseva lenki~ (taviokuurnaa pyydettäessä,
sukupuuttoon pyydetyt linnut)
~ei näihi kankaanloimii oikei sopis tehhä noit hevosehäntäsolmui, ne ei kule pirra läpi~
(vetosolmuja)
~ei niitä loimilangan päitä saa korijata hevosehhäntäsolomulla~
~hevosehhökäheinä~ (luhtakuusio, hökäheinät)
~hevoosenhörö~ (hevonhierakka)
~hevosenjuolukka~ (juolukka)
~hevosejjuaru~ (kiertotatar, juoruheinät)
~hevosenjäärikkä~ (hevonhierakka
~hevosenkuali~ (voikukka, kaaliheinät)
~vahava hanki on miehenkantohanki~
~eipä oo monena kevväänä tämmösie kantohankie ollukkaa, nyt pääsee syvämmaellekki~
~löyspä se sielt nyt morsiame nii kaukoa~ (vrt. läheltä)
~hevosenkaavijo~ (talvikki / isotalvikki)
~hevosekaviokukka~ (rentukka)
~hevosenkavionkukkai haisee hyvälle~ (lehdokki)
~hevosenkello on ninkun hyvin kookas kissankello~ (kurjenkello, vrt. hevo=iso, korkea, leveä)
~hevosenkellokukka~ (kurjenjalka)
~hevosenkengälle vain, näin, että se pääsi pois~ (levitettiin parantavaa voidetta, kaaren muotoon,
jotta taudin henki pääsi pois)
~hevosenkielo~ (kalliokielo)
~hevosenklopo~ (juolukka)
~hevosenkorvaheenä~ (huopaohdake)
~hevosenkusiainen~ (nurmitatar)
~hevosenkusihumala~ (kiertotatar)
~heosenkusiliaine~ (iso kannoissa elävä muurahainen)
~johan siä nyj järih hassu olet kun toillaist hevoselleikkii tiät~ (pojalle joka kiskoo pikkuveljeään
pitkin lattiaa)
~hevoselleikkiä se uli, eikä viisaan ihimisen~
~sitä kauhiastik kammoksuttihi, ei sitä syöty sitä hevosellihaa~
~ei muinan kukka heoseliha syän~ (omat ja vieraat lihat)
~hevoisemmarja~ (sianpuolukka)
~hevosenmarja~ (mustakonnanmarja, hevo=kevo, vrt. jonkin haltijan nimi)
~hevosenmarja~ (variksenmarja)
~hevosemmarja~ (juolukka)
~hevosenmarja~ (ruohokanukka)
~on keltaiset marjat ja siniset~ (hevosenmarjalla)
~hevoosemmuikiaanen~ (hevonhierakka)
~hevosemmustikka~ (juolukka)
~ne toiset norheinät ol hyvii hevosennorille~ (mustakonnanmarjat, hevostauteihin, hevoset=myöhäistä
alkuperää, vrt. ihmisten norille)
~hevosennor~ (mustakonnanmarja)
~tää on nys sit hevosennorheinää, kuh hevosess on nori, nii siit täst laitetaa rohtoo~
(rohtoa sudenmarjoista, r=l, vrt. lohto, loihto)
~hevosennorheinä~ (metsätähti)
~kun nor tullee elläemeen niin sel luut napsoo kävellessä, hevosennormarjaliäke annetaah hoaleessa juomassa~
(sudenmarjoista tehty juoma)
~mie se tän kyläh hevosennylkijä olim mu em mie tieläh olinko mie sem pahemp ku muukkah~
(vieraat "ammatit", oma tasavertaisuus)
~hevosempuola~ (sianpuolukka, lehdistä ja varsista laadittu harmaata)
~hevoserraalot jätettih maah korppijej ja susijen syötäväks~ (vieraat hevoset,
omat korpit ja sudet)
~heposensuolheinä~ (hevonhierakka)
~heposensuolheinäputki~ (korkea putkiruoho)
~heosesuallauk~ (arosuolaheinä)
~mettääj ja hyvij joutuin, siell oj jo hyvinnih hevosevvalakunem päevä~
(hevosen valkonen, vrt. hevon valkonen, he-vo, ke-vo)
~joha siul on iha hevoseyskä, sanottii kenel ol oikee kova yskä, et paikat vinku~
(hevosen yskä, kovasta yskästä, sanan alkuperää)
~muina aitatti semmossi niitunkappali taik mäeukuri ja niit piretti ai heoslaitumin ja niit
snootti heoshaaks~ (mäeukuri=heinää kasvavia mäkiä)
~kuhah hevoishanget tulloo, niin sittel lähtään suoraam mehtie myöte~
(hevoshanget, vrt. kovat hanget, vrt. kova yskä)
~mennä keväänä oli semmoset hevoshanget~
~sillon tulloo hevoshanki~ (suojaa seuraavalla pakkasella)
~viikon sitä oli hankia, aivan hevoshankia~ (kovia hankia / hevosen kantavia hankia,
sana=hevosia vanhempaa)
~hevosheisipuu~ (koiranheisi)
~hevoshienakka~ (ahosuolaheinä)
~heoshiirikk o vähä semmost ikä sualakkaki mutt ei heoshiirikka syär~
~hevoshirnakka~ (leskenlehti)
~Hermannin sanovat oman kyläsät tiettyin isäntiin kansah hevoshommasar reeloovan~
(herr mannet eli saksalaiset hevosineen)
~kolome hevoskuntoo ol mustilaesia~ (hevoskuntaa, toinen hevosista pitävä kansanryhmä,
kumpikaan lähtöisin suomesta)
~heoshyttyne~ (iso sääski, vaaksiainen)
~siäl kasva paljo heoshyäriköi~ (hierikoita)
~heoshörhöläine~ (härkäpaarma)
~hevoshörhöläinen~ (isokokoinen paarma)
~hevoisitikka~ (vaaksiainen)
~niihen se tulloohij jotk on olleet sulana niin nyt äkäsestih hevosjeä kun tulee pakkanen~
(hevosjää eli paksu jää)
~jääriitto vahavenee sitä myöjen ku pakkastaa ja viimen tullee hevosjää~ (vrt. rautajää)
~markkinoella jymäittivät Jaskoo hevoskaopassa, vanahalla hevoskuapuralla kottiisa palas~
(markkinatalouden alkuperää, luotu suomalaisten jymäyttämiseen, tuntematonta oikeassa
suomessa)
~hevoskalsu~ (pieni punertava simpukka)
~ei isäin enämpät kuim mieheinkää hevoskauppoja tehny~ (kaupanteon vieraudesta, ahdistavaa
oikeille suomalaisille)
~elä ny anna niijen hevoskauppiaitten vettää ittiäs nokasta~ (kauppiaitten varominen)
~jiätäs nyt kunnolla järvet ja suot kerran pakastu ilima, niin suatas kelit huonoillenkin paikoille~
~kyllä siittä jalkakulku on ollu aina muttei siittä hevoskulkua o~ (omat jalat, vieraat heposet)
~kuus hevoiskuormoa päiväss ain saivat~ (lohta inkerissä, oikea itämeri=kalameri)
~niitähän ennen sai niitä ahavenia hevoskuormia sillä konttanuotalla~ (kalojen määrästä ennen
vesistöjen tuhoamista)
~niit oli ihah hevoskuormittaav viijjä~ (lahnoja, juukassa)
~hevoskusijaene~ (hevosmuurahainen)
~hevoskusiainen~ (nurmitatar / kiertotatar)
~heoskusilaine~ (iso musta muurahainen)
~ei sin mikkä men siel o isossi heoskusilkaissi~ (hevoskusiaisia)
~no jopa män hevosleikiks teijän homma, eikö sitä ois suattanna siivolla painia lyyvä~
~nukkapeitteht ja rekryijyt, niithään niit nukitetah, ja hepusloimii~ (nukkapeitteht=vuodepeitteet)
~sanajjalkoi käyttivät hevoslääkkehej ja putkejjuurta ja, nyt tavalliisem putkem, mikä kasvaa niityrrannois~
~hevosmarja~ (juolukka)
~hevosmarja~ (ruohokanukka)
~sitte oli jottain semmosia joita kiellettiin syömästä, sitä sanottiih hevosmarjaksi~
(myrkyllistä marjaa)
~se vaimo ol ollunnoa sellaine hevoismies~ (ajomies, vrt. tasa-arvon vasta viime vuosikymmeninä löytäneet
(varastaneet) mannet, pohjoisessa ollut olemassa aina)
~hevosmuurainen~ (isokokoinen muurahainen)
~hevosmuurjalainen~
~koijuntuohitervaa hevosneuvoin voitheeksi~ (laitettiin valjaisiin, vrt. poron valjaisiin)
~hevosohake~ (suo-ohdake, karhiainen)
~hevosparmast tuli päivätasaukse jälkee silmäpuali~ (uskomus)
~hevospaarmat on suurii paarmoi, ne pistää niin kipeestää~
~niit oli kahellaisia paarmoja, tuppipaarmoja ja hevospaarmoja~
~karjapoarmat on harmoita, hevospoarmat on ikään jyysimpiä~ (vaaleampia)
~hevosparkki~ (sianpuolukka, parkkiheinät)
~pato panhaan tuommonen hevospato~ (koskeen, kaksiselkäinen lohipato)
~hevospuola~ (sianpuolukka / variksenmarja)
~hevosputke~ (ukonputki)
~hevospuun kasvanus siinä~ (mänty, kasvanut uuden latvan, entisen viereen)
~se ol hevoisrotukii hiuka pienemp~ (entisaikaan, vrt. luonnonvastainen "jalostaminen")
~siinä näk minkälaista riäkkii se malavinveto ol vijattomillen hevosrukillen~
(malminveto hevosille, vrt. puiden, koneorjia edeltäneet eläinorjat,
orjayhteiskuntien luonteesta)
~hevosrukka soap kärsiäk kaekista enimmän~ (hevosten kärsimyksestä rikastuneet)
~se on semmone hevossaksa, ettei sen kansa oes hyvä tehä kaappoja~
(hevossaksat, vrt. laukkuryssät)
~hevossara~ (leveälehtinen sara)
~hevoossiäni~ (kosteissa metsissä kasvava sieni)
~hevossiäni, ei sitä viittitty tuara kotio~ (tatti)
~hevossien~ (ukonsieni)
~hevossirkka~ (keltasirkku)
~heossirkka~ (iso heinäsirkka, hepo=iso, vrt. hepokatti)
~tää o se hevossolmu taik kriimusolmu~ (helposti avattava vetosolmu)
~umpsolmuu taik hevossolmuu ni ei verkko karkoa~ (seipäästä)
~hevossiäks~ (hevossääksi, hankisääski)
~kuka se on nyt teijjän talossa hevostanna kun se Ville katkas kätesä~
(vieraat työt, vieraat vammat)
~torppaten täyry tehr kartanosse ai heostaksvärkki pari kolp päävä viikkos~
(torppareiden työstä rikastuneet kartanot, mannesuomen rakenteita)
~ol niit hevostattiikii~
~ei pie siinä joutavoa hevostella~ (kerskailla, mahtailla)
~menkeä ulos siitä hevostelemaan~ (telmimään, rymyämään)
~eikä tääll olluh hevostiätä lainka~ (hevosteiden eli kärryteiden myöhäisestä
alkuperästä, oikea suomi=jalan kuljettu)
~ei sin hevoistietä ole, sin männöö jalkatie~
~hevostistikka~ (heinäsirkka)
~hevosvaaksiainen se on koko iso, ja hevosia se pistää, piikki persseessä~
~ensin tullee paarmat ja sitten tullee hevosvaapsaiset~
~ko ne hevosvärkkejäki korijas niin äimä oli käytössä~ (äimä eli nahkaneula)
~hevosvästäräkki~ (keltavästäräkki)
~mistähäl lie tuommonen hevosyskä minnuun nakkaonu ku ei lähe poeskaa~
(hevosyskä, kova yskä, vrt. hevosen)
~huoletoh hevotom poika, aivah huoleton akaton~
~par kerttoo oun hevännä liippii kastellak tänä vuonna~ (kalastaa lipillä eli haavilla)
~elä heppee vuan tie~ (heppee=aio, yritä)
~minä jo tässä tänä uamuna hepäsin lähteeksen käämään, vuan siihen se sitte lankaantu,
ku alako vettä sattoo~
~kahokkas ku hepäs satamaan~

(lähe: suomen murteiden sanakirja osa 3)