~ko mää menin kirkon sivu että siellä fiffulit elämöihti~ (hihhulit eli uskovaiset,
tarkoittanut alkujaan kaikkia kristittyjä, sittemmin sanaa yritetty saada
tarkoittamaan vain lahkolaisia)
~hihhuleitte seurois o ko hulluihuonees~ (valheisiin ja vääryyksiin perustuva
uskonto=sekoittaa pään / vetää puoleensa hulluja, vrt. "suomen valtio")
~hihulilaiset tahtoo että pyytää niilt syntijäs anteeks~ (syntiset synteineen,
tuntematon käsite hetkessä elävillä)
~nehä ol hihhuliuskovaisii, sekä isäntä jotta emäntä~ (kristinuskon alkuperää,
pakottamisesta lähtöisin kuten kaikki muutkin nykysuomen rakenteet,
eroakirkosta.fi, eroavaltiosta.fi)
~seisoppa isilleh hihinä~ (hihinä eli suorana, kävelemään opetteleva lapsi)
~noin se Maija seisoo nätisti hihinä~
~eihä se henki hihillä lähe~
~seisoh hihii, sanottih lapsellej jota opetettih seisoh~
~hihin nyv vähäse seisov vähäh hihipiikana~ (piikana, vrt. lainasanat tytär, flikka)
~tule äejilleh hihi pitkänä~
~seiso nyt iha hihi pitkänä ja tuu äijin luo~
~seisoppa hihipoekana~ (pojat ja piiat)
~sit myö vähä viel hihitettii~ (äidin kiellettyä nauramasta, oudolta tuntuva
vakavuuteen pakottaminen)
~ne salloo naaroo hihitti sen opettajan takapuolelle~ (oma hihitys, vieraat opettajat)
~se naoroah hihittää iteksee~ (nauru=keinoja selvitä vieraiden hallitsemassa
mannesuomessa)
~mitähäj juoruja niillä on toisillehen kerrottavana ko nauraah hihitettihin nii~
(tytöt keskenään)
~se on hihittäjä tuo, se joka paekasta naoroah hihittää olipa ikävä assie elim mikä~
~ei kaik yhellain naura, kuka kikattaa kuka hahattaa, kuka hihittää~
~mut siinä käi hihitys ja kikatus, ku soatii nauramaa, ei tahtont loppuu tullakkaa~
(ilon kautta)
~nuin se hihii niinko miehet vain, ihan issevaroisthan~ (hihii eli seisoo suorassa,
poikalapsi)
~hihkasin kerran niin kyl varikset läks~
~se hihkas meijän kohalla, että korvat män lummeoksii~ (lummeuksiin, lukkoon, vrt. lumo)
~hihkaseppas sinä noita miehijä syömää~
~se oikkei hyppäsi tasakäpälässä ja hihkasi~
~löi kämmeniis yhteej ja, ja hihkaisi~ (uhattuna oleva susi, jonka jälkeen ammuttiin,
todelliset kansanmurhat, harvoin esillä mannemediassa)
~se karhu hihkas siel meäl~
~savu kum mennäh hihkasoo että ei kum pyörii vai~
~tiällä juapoot hihkuuvat ehtoollaki~ (häirikkösuomen alkuvaiheita, nykyään pidetään
normaalina, "edistys")
~mitäs sie tääl raittil hihut~ (hihkut, pidät elämää)
~hihku mitä hihkut, koha et piäl tule~ (suvaitsevaisuuden varjopuolista, antaa pienen joukon
pilata suuremman joukon elämää sukupolvesta toiseen)
~suuret kiljuin eillä, pienet hihkuim perästä~
~herkiittäkö hihkumasta~ (lapsille)
~min en hihkunnum mitiin~ (asiasta, salatieto)
~se peästeä valakiikin kun on oekeen kuivoa närettä se hihkuu oekeen~ (hihkuu palaessaan)
~taevas hihku nii punasena~ (hehkui)
~siin oli semmoset hihnak ko repusakin että se seljäsä oli~ (tuohikontissa)
~nahkaremmi ov vähä leviämp ja hihna kapiamp~
~hiihnal laejjat vuoltii suoraks ja kiärittii semmosellen kopillen~ (tuohihihnan,
kopille=kerälle, vrt. kopata)
~teällä Otermam puolella sanovat hihnaksi sitä eikä hiihnaksi~
~pannaanko tuo hirvas hiihnaa~ (porohirvas)
~net joka kevä hihinoissa vasotethin, että saathiv vasat merkhin~
(vasotettiin hihnoissa, merkin laittaminen vapaana synnyttämistä tärkeämpää,
poronhoito=kopioitu suoraan lantalaisilta, omien arvojen / tapojen vastakohtaa)
~hihnast he vaam puhusiva~ (suksen hihnasta)
~niisä oli semmone hihna vaan ko potkastiin tohon~ (jalkaan, sukset)
~siinähän oli keskukohlalla semmoset hihnat, että jalka tuupattiin siihe~ (sukseen)
~vetää unta ku hihnaa vaa~ (nukkuu sikeästi)
~oliko suv vyäs hihnanen~ (vyössä hihnanen, nahkasta tehty)
~äitee kutoo hihinaasia loiteeta~ (loiteeta eli peitteitä)
~hihinaane on sellaasta noukkimalla tehtyä konstikangasta~ (kuviollista kangasta,
mustalle pohjalle poimittuja kirjavia kuvioita)
~hiihnakätkyt~ (katosta hihnoista riippuva kätkyt)
~niiss ol hihnalänkki~ (suksissa, mäystimenä)
~hihinastimma ne porot kaivamahan jäkälää~ (omat porot, vieraat hihnat,
vangitseminen=mannekansojen tapoja, vrt. "eläintarhat", "vankilat", "koulut")
~se on hihinimys, se syöpi hihinap poikki~ (poro, syö hihnat poikki, luotu vapaaksi)
~net täyryi ens hiot siliäks~ (hioa eli hieroa, nahat)
~käpylintu hijjoo nokkaasap puuhun~
~se kehneä sen vanhettuneesta puusta siitä se hijoo, se leokonee hankoa ja sotkee sylkeensä~
(ampiainen)
~siinä vain reisijä hivvoo, eikä kuulu kovempaa~ (heinäsirkka)
~eikä orava aina ku hio käpälöitä vaan~
~ku käy hyvä semmoin etelämpuoleinen taikka lounaampuoleinen tuul ni, se hijuo sel lumen pois siit järvem peältä~ (padasjoen kieltä)
~suuret jeävuoretko siel liikkunuo ja hijonuo toisijoa~ (pohjoisessa meressä,
revontulten alkuperää)
~se siällä hijoo ja pitää sellaastakin sihinää jotta~ (metso)
~mettäs hivvoo kuv vikahletta~ (metso hioo, metsä=nimetty metson mukaan)
~päivä kun sarastammaar rupevvaa, sittä se hijjoo~ (metso soitimella)
~mehto nokkoosah hijjoo~ (soitimella ollessaan)
~kun se hiijjoo, sem männöö silimätkin nuri~ (soivalla metsolla)
~soitimella, ko messo naputtaa ni pitää olla hiliaa, ko hiiri, mutta ko se rupiaa hiohan ni sillom
pitää hypätä~ (lähemmäs, vrt. metsoja vaanineet pedot)
~sitte ko se rupiaa hivohom pää tärisee vaii~
~sitte se hivuas sähhäyttää~ (metso)
~se kun hijjook kahhuuttaa, se semmosta kahinata pittää~
~ko se oj jouhkeva, se on niim pystösä ja hivvoo~ (metso soitimella)
~se on teiren laulun aika se hiijjoo niin somasti~
~kun se koputtaa, silloin ei soa väistäitäkkää, voan kun se hijoo, silloin soa hypätä jonnii
askelen~ (lähemmäs, vrt. vieraat tuliaseet, soitimelta pyytäminen=tuntuu heikolta, väärältä,
häiritsee lisääntymistä)
~kyl se jo hivo nyrkejäs pääl tullakses muttei arvannus sentään~
~se hijoo kynsijään toisen niskaa~ (panettelee, soimaa)
~jo olliit kauhija vihasii, jot iha hampaitaa hihhoit toisillee~
~minä oun hammasta hijonut jotta kesäks ois suatava uus puku~
~elä koko minnuun kynssiis hijok~ (lähentele, tyttö pojalle)
~se hijo jo kynsijääl lähtöö~ (oli lähdön tunnelmissa)
~kyl mää stää kauvah hivoin ennenko arvasin tulla~ (hivoin eli harkitsin)
~mä ota jakun pois, ja ole hiholas vaa~ (hiholas eli paitasillaan)
~ehä mie ois mittiä välittänt, jos hiä ei ois alkant siin hihottelleijja~
(haastamaan riitaa, vrt. tulla iholle)
(lähe: suomen murteiden sanakirja osa 3)
