~hiikata~ (huutaa vedettäessä vetohärkää ja houkutellessa porotokkaa seuraamaan,
savukosken poromiehet)
~rupia hiikkerisä jo kokuaan sitä sukkaa, ettei siittä terästä tuu liika pitkää~
~voi hiikko ko on unehtunu~ (vrt. hitto)
~älä hiikkolla mee sinne~
~nouseh hiiva hiikkummaa, käyttehet kähyämmää, kuu on noussut, päev on noussut,
sinn out vielä nousemata~ (taikinan juurta sekoitettaessa)
~minä niih hiljoo hiiksehin, jottei toeset herreesi~ (pielisjärven kieltä)
~tähti aena pilever raosta hiilahttaa ja samassa männöö piilloo~
~hiilakka~ (hiilillä paistettu ohut leipä)
~se ol semmosessa hiilapassa~ (kiireessä)
~kyl siäll o viäl iso hiillasto, ettei saap pistäp pellei kii~ (hiillos)
~minä hiilastun sille tyhjän puhumisesta~ (vrt. hiillyn, suutun)
~on kova hiilastus, ei saa pan pellei kii~ (vrt. häkä)
~on nii iso hiillastus pahdal mahtak tul häkkä tuppa~ (pahdal=liedellä, pahta)
~se poekija opettaa huava oksille, sinnes se hilloo ne~ (hilaa, kuljettaa, johdattaa,
koppelo poikansa)
~kai hilasivat piälle aina kintaita ja hattua myöten~ (vaatteet kuolleelle,
vrt. matka tuonilmaiseen)
~taettaapa hilatas satteen täks illaks~
~kyl mummu on tullu jo huanoks, ei se enään ols yksin mihenkääm päässy mut ku se hilai
mun käteesäin ni päästiim meis sentää~
~sit ei saa viäl maahah hilatakka~ (kipeää jalkaa)
~onko kylyssä vesi hiilavua~
~oikein kovast nää sormempäät välil palelee ja sitten ne rupeaa hiileilemää~
(hiileilemää eli kihelmöimään)
~ettei siel olt mitteä semmost hiilehäiskyy ja peähä ottavoa~ (häiskyy eli häkää, saunassa)
~paam pohia oli hiilenkarvala~ (karva=väri)
~siinä ol se lijos, ja siihev veittii hiilenkoukulla hiilet uunista~
(lijos=uuninsuun edessä oleva syvennys)
~hiilenmusta~ (sysimusta)
~hiilennukka~ (hiilen päälle syntyvä tuhkakerros)
~mikäs sem pahemmin ku hiilevvinka käö piähä~ (vinka eli häkä)
~kum minä oekeeh hiilestyn niil lähetten siitä~ (hiillyn, tuli=voimakkaat tunteet)
~hiileh hehkuvap pesäs ja o vallan tulipunassi~
~oli tavattomat hiilik kiine niis silakois~ (hiillostetuissa silakoissa)
~ja ko hiilek kätki vähä sinnet tuhhaan sisällen ni ne pysy koko päiväv valkeisina~
(tulen vaalijat)
~paisto siinä hiilillä ittellensäs silahkoita~
~ne hiilet hiipu siällä ison aikaa~ (uunissa)
~ruuhuuv veletääh hiilet aina~ (uunin edessä olevaan syvennykseen)
~sit hiilet ku alko vähä sammuu, nii sithä sitä peäs saunaa jo~
~ku hiil palo kirkkaast se ol tyttölöihe sulohasiks~
~kissa silemät kiilttää kuh hehkuva hiil~
~ne hiilet hiipuvatte vähäse~ (saunaan mentäessä)
~pakkasija tullee kun hiilet karkeiksi jäevät~
~se syöpi uuni pakkasen eillä hiilesä, tottapa se on niin voemakas se veto pakkasella
että hiilet katovaa~
~hiiltem päälet tavothil luihan~ (taottiin luihan, tuhka, vrt. lujaa)
~poron kynsiäki olema, hiililä paistanhet valkealla~ (poron kynsiä, mihin käyttöön, jukkasjärvi)
~koivusta tloo paljot hiilet~
~eistään ku kiukaa lämpiis, sit koukuul viettii hiilet pois~
~kun hiilillet tuli sitte oli mukavaa~ (istua lämmittelemässä)
~vuotteleha, koha uun on hiilillää, ni sit keitetää hiilkohvit~ (vrt. tsaijut, omat teet
=omista aineksista)
~se palo jo hiilillee~ (palo hiililleen)
~uun alakaa ollah hiilillää, ee se enneäl lieppuo~ (lieppuo=liekehdi)
~äkäseen nyk ko uuni on kohta hiilillä~ (omat kiireet, tuli=omia kelloja)
~se jäi mustaks ja hiilelle~ (ruuhen sisäpinta, hongan sisusta pois poltettaessa,
polttaminen=metallisia työkaluja vanhempaa perinnettä)
~tuli ja vaan oikein aika taval sitä hiiltä~ (sysihaudasta)
~niit oli oikeen kaukaisilla mettillä niitä koleja ko vanhat äijjät siä hiiliä polttivat~
(koleja=sysimiiluja, hiiliä käytetty pajoissa, löytyykö omaa käyttöä)
~ol suot täönnä keloja, niistä polttivat ne hiilet~
~kesällä hiilliim puutteessa voep takkook kuusej ja petäjänkävyllä~ (takoa, hiilten
poltto=talvityötä)
~nykyään niitä sysiä kututaan hiiliksi~
~hiiliä lisätähän ahjohon, kun oikein tarkkaa ruvetahan takomahan~ (sepät ahjoineen)
~hiilet tippuit sillale, kaikha se nokehel silla~ (päreet, nokeaa sillan eli lattian)
~se o ninku hiiltem pääl ja hyppä paikast toisse~ (levoton)
~on ollu tuas niinkun valkiaasten hiilten päällä, kun ei oo tiänny, pääsöökö joukhon~
(joukkoon pääsy, tärkeää nuorille)
~kyl tuo meij Mat o olt tää päivää ko tulisii hiilii pääl, ko mie tapasi sil luvata,
jot viijää illal mummolaa~
~saattaa sitä ikävissäänni ollat tulistee hiiltem päällä~
~se paloi ikään se ois ollunna hiilillä~ (paloi eli ikävöi)
~ol kuh hypy hiilliim piällä, ei malta ei vähheekkää olla yhessä kohin~
~siinä on mies hypyn hiilillä ku akka on lapssaanassa ja ku tarvihtees se olla kotonae~
(mies levoton, akkansa synnyttäessä)
~kyllä sillä nyt on kuumat hiilet hännä alla~
~sil ol hiilet hännäs~
~ei se koto lämmin ol kune yhteen hiileen puhalet~
~kyllä siinä tyät hupenoo kun molemmat puhaltaa yhthen hiilhen~
~aena ne om puhaltanna yhteeh hiilee~
~ne meinaa ruvet yhtee hiileen puhaltammaa~ (mennä yhteen)
~tee se ny niin kauan kun se on hyvällä hiilellä~ (hyvällä hiilellä, onnistuu hyvin)
~ei minun voemat oo vielä viimme hiilessä~
~se huasto iha se hiiliij jos hualiinnii~ (hiiliin haaliin, juurta jaksain)
~menkää vaij ja tulukaa kylymä hiilen kans~ (kielteisestä vastauksesta)
~hiilii piiah hihas tulta neiton hännän alla~ (kylmää kestävästä neidosta)
~seki näkyy jo olevan hiilillään~ (loppumaisillaan)
~hiilhangol pöyhitää hiillost ettei jää palavii kekäleit~
~sanottiin hiilhangoks sitä millä ne kiäntel puita poltettaessa, että ne palo ykstasaseen~
(sysmän kieltä)
~jo sillenniis sytty hiilhauta palamaa, se jäi sitä vartijoimaa~ (isä, lapsen syntymää)
~kun siin ol ikää hiilhiehko~ (liedellä, hiilihehku)
~tupa oli kuuma kun sauna ja sellaneh hiilhohka viäl oli totos~ (totos eli takassa)
~se sai hiilhäkkee ja mäni itettömäksi~ (tajuttomaksi, varjosielu itse)
~hiilkaissi poros, ja varrassilakoit, kyl sopi syämän tulla~ (tuhkassa paistettuja nauriita,
mitäpä paistettu ennen nauriita)
~siin uuninkielel paistettii hiilkakkaroa~ (hiilloksessa paistettua leipää)
~siin o pöyväl miehilki metsäst tultuvua hiilkakkarua~
~hiilikakku ko tehthin, nim panthir rieska uunhin hiililej ja paistethin~
~älä veä uunia mie paistan enstin hiilikakon~ (vedä uunia, hiiliä uunista)
~hiilkaloja ol että hiilillä paestettii~
~kun korppe mentti ni yäl ol nin kova pakane, konttin meinasi väkisi menh hiilikaks~
(konttin eli jalkani)
~hyvästip pisteltiij ja hiilillev viskottiih hiilikot~ (hiilillä paistetut rieskat)
~herkukseennihhan niitä tehtiin ennen hiilikoeta hyvin hienoja leipijä~
~imeloitettii liijem piässä hyvi likelä hiilikkoa~ (mämmipata)
~ei tulluh häkää kö anto mennäh hyvin hiilikolles sen~ (tulen)
~hiilkokal ko o vejetty suuret hiilet ulos ni tähteet siit nuohotaa luuvval~
(kokal eli koukulla)
~ku hiilkola ol ennev vanhaa puust ni se täyty tehlä uus ain ku se palo~
(omat puukalut)
~hiilkolal vejeteä ulos ja uunluuval sit pyyhiteä~ (kolat ja luudat)
~se on semmonen kolari, hiilikolari, kolia polttaa~ (vrt. nokikolari, tulen ystävät)
~mettäs ol hiilmaja, muk kotoo ol hiilkomi~ (komi eli huone, myös kommi, kommio,
vrt. sukulaiskansa komit)
~hiilkoukul viettii hiilet siihe hoahla kuoppuroa~
~hiilet enisttää uunista veittää hiilkoukulla ja uunluutavastalla luuvvittaa~
~ensitöekseem piti tehäh hiilikoukku, kum mentiim mökkiin~ (uuteen mökkiin)
~uoha mie näht hiilkoukkulois koristehhiikii~ (koristeltu=itse tehty)
~kesät lautalla talavet hiilkuitsilla~ (hiilihaudalla, kesä ja talvityöt)
~sitte ku ei ennää tulet tervaa se hiilikuokala veethään turpheet pois, ei se muuten sammu~
(tervahauta)
~alahal ol hiililuikka johka uuniluural verettih hiilep pois~ (luikka eli pesä)
~maahaulav vieree tehtii hiilmaja, se hiilmaja ol oikei suur~
~hiilmajassa sai polttaja olla välillä leppäämässä~ (vrt. huone, katos, klepsu, koju,
komi, kommakko, kommana, kommi, kommio, koppeli, kopperi, koppi, koppoli, korsu, kömmänä,
lato, mökki, möntönen, pömpeli, saiho, sarain, sarkka, sauna)
~sille ei tehty monttua se peitettiim maam päälle, nämä hiilimiilut~
~ei se aivan hiilmusttoo ouk~ (hiilimustaa, omat värit)
~eikä juuri hiilimustaa poroa näe koskaan~
~se oli musta koira, aiva hiilimusta~
~ko kalat paistettii vartoal ni ne olliit hiilpaistikkait~
~hiilpata~ (hehkuvilla hiilillä täytetty pata, käytetty lämmittämiseen)
~uuni eustall ol hiilpesä~ (vrt. hiilakko, kamanto, kolo, kopero, koppa, kopperi, krupu,
luikka, uuni, hiillos, hiilusta)
~hiilipeshään arinasta ja lie´estä hiilep panhaan~
~niil ol takamail simmossi hiilpirtei mis ol kiuvas, ja miilumpolttaja asusiva niis ain
munt viikko kerralas~ (omaa vai vierasta, löytyykö omia käyttötapoja)
~hiilipoukut lentää~ (isot kipinät)
~hiilipuut männystä, männystä enneh hiiliä polttivat~
~jätti hiilpuih murhat tolhot~ (tolhot eli oksantyngät)
~hiilipuut sitte nuotiol laiala, että pysyik kiehiset ravoisa~ (kiehiset=tervaspuusta vuollut
sytykkeet, rakovalkeassa)
~hiilrehento~ (uunin eteen vedetty hiilikeko, vrt. rehennysrieska)
~hiilriehka~ (levällään oleva palava hiillos, ennen tuhkalla peittämistä)
~hiilistöö täytyy kohhii et lämmint tullee~ (kohhii, vrt. kohentaa)
~josei olt hiilistoo, siit puist tehtii suur tuli alle mis keitettii~
~se kuuma siit hiilitti ne puut hiiliks~
~paestettii hiilitulella hauvvikkaeta~
~se ninku hiilvakka hyhisöö~ (hiilien kuljettamiseen / varastoimiseen käytettyjä astioita,
vrt. hinkalo, häkki, karsina, kessi, kessu, koppa, kopsa, kori, krinni, kuli, laatikko,
loota, lesti, ressakka, säkki, vasu, vati)
~ei sillon tarvinnut tuluksia kul liejess oli hiilivalakia~ (valkian yllä pitäminen)
~hiilivalakia, se pallaa aivan tuhaksi~
~kiukaas pallaa ennää hiilvalkee~
~siit ol hiilveji~ (hiilien nostamiseen käytettyjä työkaluja, vrt. hanko, hara, höyhtä,
höylä, kahveli, kauha, keppi, kihveli, kokka, kola, koukka, koukkari, koukku, kousi,
kuokka, lapio, lasta, lastakko, loukka, loukkari, piekka, seiväs, pihti, rännäli,
savokka)
~hiilvesi~ (parantamiseen käytetty vesi, koivun tuhkaa)
~sitä ne sano hiilijäeseks ko mikä tuossa ol~ (ampiaista, hiilijäinen)
(lähe: suomen murteiden sanakirja osa 3)
