~yöll on satant vettä ja jäätä sekasii ko on sellane liukas hiille tult tielle~
~taka hiiloksel mep penskoimp paistettim peruni~ (perunoita)
~Reposaaren hiilistä tuli mukava hiilos~ (saaresta tuoduista, vrt. poltetuista)
~pesäs on viälä vahava hiillos~
~tarttee silakkaa paistaa ennenkö hiillos sammuu~
~pantih vähä tuarehempii kaalikoi hiillukseh~ (kalikoita)
~elä puhuh hiiloksseen, höytyvät lenttää silimilles~ (puhalla)
~siel oj jo hyvä hiilus~ (uunissa)
~sitten ku oli joku hiillos johonka pantii~ (nauriit paistumaan,
mitäpä paistettu ennen nauriita)
~hiilos räystyy~ (hiipuu, läystyy)
~ne peitti tuhkalla hiilloksen, puhaltamalla sai tulen~ (aamulla, tulen vaalijat)
~siitä kuh hiilloksev veti siihel lietee~ (uunista lieteen, missä keitettiin)
~jo on sauna hiiloksela, saapi pannak kiini~ (lakeisen)
~kyllä hiilus sitä pittää lämpimännä~ (kahvipannua)
~kun nok paloi, tul pakkainen, kun hiiluksessa sammui, tul mieto seä~
~ne sit sii hiilokses keittiit, siin koukun nenäs~
~ennel leivinuunin eless ol oikei syvä hiilus, jossa hiilet hehku~ (syvennys hiillosta
varten)
~vejähä hiilet hiiloksee~
~ol rattonen ku hiiluksessa mujjuskel juntit ja äet keträs~ (juntit eli nauriit)
~tellättiin tommoten tiuhan kessul läpi ettei sinne hiiluksii menny~ (hiiluksii
eli kekäleitä, pataan, lipeää tuhkasta keitettäessä)
~hiilloshaulikkaat ne makeit on~
~hiilloskalolla mahatautiki paraneepi~ (hiillostetuilla kaloilla)
~hiilospottuja non lapset paistanhet koko päivän~
~hiillosrekko~ (liekehtivä hiillos, lekko)
~kätketti nin kovi simmost hiilustaki ja sielt puhaltetti~ (tuli aamuisin)
~hiilusta punotti~
~net taas panhaan kiinnis sitte ku, tullee se hiilusta~ (uunin pellit,
vrt. häkä, myöhäinen / vieras ongelma)
~poro vejettiih hiilustaa~ (poro eli tuhka)
~kyl siel nyh hiilet hiilustaa~
~ko se säe lentää, se tarttuu taulhan, ja se siinä hiilostaa~ (säe eli kipinä, tuluksista,
vrt. säkenöidä)
~niin kurkkua hiilosti yöllä~ (kirvelsi)
~ja se ei maistup paljo miltää, muuten ku suolaan ku pannee sej ja sitte hiilostaapi~
(särjen)
~kyllä minua hiillostaa, ku en pääse tanssihin~
~minua hiilosti että joko pieksän sen pojan ku oli taas pahantevossa~ (pahaa tekevät pojat,
vrt. mieleistä tekemistä kaipaavat)
~noetuah hiilostaa siellä~
~paaha tuhkaa siihe hiillykse pääl, jottei ne turhaa kiihkuo~ (hiilet)
~se tarttee hiillyttääp pesä ennenkö pellik kiip pannaan ettei häyryä tu~
(häyryä eli häkää)
~sehän om puijee haaskausta kuu hiillyttää pesän ensij ja sitte vasta lissää puita~
("vihreä ajattelu", tulee luonnostaan järkeville ihmisille)
~no jo minä nyt oun hiilomiin joutunna~ (hiilomiin=pulaan, vrt. hiilama=puute)
~jo o vissiikii aamu ku alkaa jo vähä hiilottaa~ (sarastaa)
~puut hiiltyy, muttee silti näö ilimitulta~
~jopa tuolla näky viimmesetkik kekäleet hiiltyvän~
~männyl lyly jolla jystetähän hiiltä kun on hiiltynehep puut~ (jyystetään hiiltä,
rakotulesta)
~mitä hiljemin hiiltyy, sem paremim pallaa~
~laha viel vähän aikaa hiiltyy, sit mänemmä saunaa~ (laha=kunhan, hietamäen kieltä)
~elä nyt kehtoo hiiltyvä tuommosen asijan vuoks~
~se aeva hiilty, nii ettooli vihasta punane~
~ei ku hiiltyy vaim pakkanee, ei lauhu~
~ku hiiltää niin kahtoo että se jiäp kyttelemmää~ (polttaa hiiliä, tuli kytemään)
~se pistetti hiilusta hiilujem pääl~ (kalavarras)
~jeän hiilua tulloo ikkunan ulukopuolelle~ (riitettä)
~ranta hiilu iha petäjikö läpi~ (hiilu=siinti, kajasti)
~päivä hiilu tuolt~
~kyl sinnä issääki vähä hiiluu~ (äitinsä näköisessä lapsessa)
~minä kotvan outin, vaen lähin sittä takasi, kun ei kuulunna eikä hiilunna~
~ne männiit kovvaa vauhtii, ei niitä ennää kuulu ei hiilu~
~vielä siellä joku kipuna hiilu~
~hamphat valkiana hiiluvat~
~tuli hiilu lovest~
~varsinkij jos äilellä oli vähäv voita pannap päälle, se oli hyväm makusta se hiilukkainen~
(hiilloksella paistettu rieska)
~ei s ookkaa hiilukka ollu, s on olluv valakia~ (hiillos ja valkea)
~hiiluksealus~ (pesän alla oleva loukko, jossa pidettiin puita)
~hiilukse eessä, etulaijassa, ol semmonel levvee hiiluskiu, johom pata hiiluksesta nostettii~
(hiiluskivi, tasainen kivi)
~hiiluskoppa~ (uunin suun etupuolinen / päällään oleva kipunakoppa)
~hiiluslaita~ (uunin pankko)
~kataan oksia panoo väliin se panoo kuivaks, ne on keväällä niinkun hiilusporosta ottas
sitte perut~ (katajan oksia, talveksi säilöttyjen perunoiden väliin)
~hiiluspää~ (uunin pankko)
~hiillustanko~ (uuninpatsas)
~hiilustes on nyn niin hyvä jotta siinä sais paistaa pärinöötä~ (mitäpä paistettu
ennen perunoita)
~päivällä keheräthin tortti tyhyjäksi ja hiilustehella tehthil luutaane~
(luutaane eli kuontalo)
~ja räiskäleitä sittep paistovat taas ja, noi siinä hiilustolla~ (hiilloksella)
~uunis ensteks poltettiin usevempi pesä sitte se hiilutettiin~
~kyl se ainakii on hyvin hiiluva~ (poika, vallaton, vilkas)
~lumi hiiluvainen~ (välkehtivä)
~kun toiner rupes nauraa hiimaalemahan nin kyllä siinä rupes toisenkin suupiälestä
suanta vetämähä~
~ei me kovaa naurettu vain vähä hiimailthin~
~ei sil tytöl kunniakukko laula, ko melkei joka yö on poikii hiimastamas~
~hiimi toos oli hienompi kovasin kun harsti~
~mikä hiimo siellä on~ (vrt. hitto)
~kissajjuuttaat tuossa tilalla, mänkkee hiimmoin~
~sinne näky hiimovan~ (kävelevän hitaasti)
~se sae hiihmokse siitä~ (säikähdyksestä)
~se sai siitä selläisen hiimoksen, jottei elleissään parane~ (vrt. henkisen vaivan)
~minnuu hiimostaotu peleko~ (tarttui)
~siitä tul hiimosti, en ous sen kovemmim paljjaij jaloil lähtennä sienneen enkä marjjaan~
(käärmeen tultua jalan päälle)
~minull ol semmoneh hiimosti jotta saunass ol häkkee ja lakkeinem piti avatak~
(hiimosti eli pelko)
~kun ee hiimost lapsee tarttunna voa ku kuulivat mehässä mehäelävä mörisevä~
~tällej jäe siitä kuolleesta semmonen hiimosti jotta se tahtoi häntä vähä pelottoo~
~se nosti semmosen hiimostin, jottei kukkaak kyvennä ampumaan~ (karhun näkeminen,
vrt. halunnut, eläimistä pyhin, oikeassa suomessa ihmisiä pyhempiä, suomi tunnetaan
maailmalla karhujen pyhänä maana, vrt. sieluton / karhuton mannesuomi)
~se kum mikä hiimosti kehen tulloo, siit om piäsemättömissä päivissään~ (hiimosti
eli mielihalu)
~tuohon vetteen sillä on semmonen hiimosti tuolla lapsella~ (veen lapset)
~pikkusen vaan pilvissä hiimotti~ (häämötti)
~hiuka hiimot voa tul~ (savun lävitse)
~minulles selekkääh heittäöty semmoineh hiimusti~ (säikähdyksen jälkeen, vrt. jatkuva
vaaran tunne)
(lähe: suomen murteiden sanakirja osa 3)
