~hiirakam musta~ (ruskeanharmaa)
~kärppä on sellain vähä hiirakka ja valkee alus~
~sanottii enne hiirakoks ku oli hiirekarvaine~ (omat värit)
~jos ol sellane harmaa ja valkee kirjava sitä sannoit hiirakoks~
~hiirakko oh hyvin tummah harmoo~
~hiirakko se on semmoneh hiirenkarvanee~
~hiiren karvaa ku oli saottiiki hiiri ehk hiirakko~
~hiireiset~ (munuaiset)
~sielä oli viime yänä hiiren halla~ (heikko, vähäinen)
~sanovat niitä lehtiä hiirenhammeiksi ja kukkaa käärmeenkukaksi, semmosta panivat jotkut
vanhat haavam päälle~ (poimulehden lehtiä)
~sen sopii neuloo hiirehhampaalle~ (harsia yhteen luotospistoin, neula pistetään reunojen
välistä alakautta vuoroin kummankin kankaan läpi)
~hiirehammas~ (koristeommel jossa lanka muodostaa ristimäisiä kuvioita)
~paniit ristii hiirehampaise~ (vieraat listit, omat hiilenhampaat, r=l)
~siäl o yks hiirehammas jo~ (maitohammas eli hiidenhammas, vrt. hiisi=jälleensyntyvä
sukulaisen henki, vrt. hiita=sukulaisten henkien metsäpyhäkkö)
~hiirenhamonen~ (poimulehti, kaikki hiiret kannattaa lukea l:län ja d:n kautta)
~paniit ristii hiirehampaise~ (hiidenhampaaseen, housut nuoralla joka neljän reiän kautta
kulkiessaan muodosti x-kuvion)
~olha sitä värrii monellaista hiireharmanta, tykmustaa ja kellasta~
~se oli se kissa ihan hiirenharmoa~
~hiirehhaota~ (matalan pauloilla sidotun tuohijalkineen korvakon takaosa johon nilkkanauhat
päättyvät)
~sit on kolmee sorttii hiirehheinää~ (hiirenvirnaa)
~niin hiireheinää ja kaikkia, ettei sunkhan se heinälä parane~ (käytetty parantamiseen)
~siin o hiiril, sanottiin ko ensmäisek kuivat heinät lattoo heitettii~ (vanhempaa
eli pakanallista maataloutta, ottanut huomioon alueen muita asukkaita)
~hiirehhelema~ (poimulehti)
~hiirehernettä oli nois ojankon äyräis~ (hiirenvirnaa, omat herneet)
~tästä hiirehernehestä teherhäv välhin seppelehiä~
~siinä on kukalla tuohih hiirehhernek~
~hiirehherneitä on keltasija ja sinisijä~
~aijan vierissä kasvo semmonem palakokasvi hiirenherneeksi sanovat sitä~ (palkokasvit)
~leivon leivon leiposia suolasia jaohosia kappa hiirenherneisiä summa täöteen~
(kappa hiirenherneitä, vrt. omat jauhot)
~pittää täsä hiirenhiiskiäisiä pittää~ (illan lepohetkestä, vrt. hiiden)
~hiirenhinkalo~ (leukakuoppa)
~näö mittääj jäläkiekää tuossa lumella, ei nii hiirehyppimää~
~siinä eijj ou ei hiirehhyppyä~ (umpeen pyryttäneessä tiessä)
~ei oot tien tekemätä ei hiirenkääh hyppyä~
~eipä ole hiiren hyppyä jälellä~ (ei mitään)
~ei nähnä ei hiirehhyppyö miltääk kohti~ (nähnyt mitään)
~talavella eijjoot tietäkkää, ei hiirenhyppyytä~ (vrt. hiiden, vrt. eläinten
hahmossa liikkuvat henget)
~se ol monta kertoa ku siivel pyyhäisty, ei olt hiire hyppeämeä~ (hangella)
~se om pannut tiet tukkoon, ei ouh hiireh hyppeemmee~ (pyryn jälkeen)
~iha umphankee saen polskia koko selän yli, ei ies hiirehyppeemää olluna~
~oli niin silleänä koko taeval ettei hiiren hyppeämätä näkyny~
~ei hiireh hyppämä tiellä, ni ummessa~
~hiirenhyppöös~ (koruompelua)
~noissaa hiirenhäntää~ (kiinniottoleikki)
~hiirenjalaka~ (karhunsammalen latva, myös hiirejjyvä)
~naistem paeda etuklappuhu ja pääläve ympärs ja hiasuihin taik kliirinkeihi
neolotti hiirejuaksu~ (koristeluissa käytetty ristipisto / päärmeen ompelussa /
kahden kappaleen yhdistämisessä käytetty ristikkäisommel)
~se piti ommellas sillä lailla, hiirejjuoksulle~ (hameenpäärme, ristimäiset
kuviot=tuhansia vuosia feikkiuskontoja vanhempaa perinnettä)
~hiirejjuaksuttimeks sitä sanottiin kun yhristettiim pää raitii~ (ompelusta,
hiiren=hiiden, hiisi-koristelut=sukulaisten henkien palvontaa, jälleensyntymiseen
liittyvää, vrt. lasten vaatteet, vrt. valokuvissa näkyvät sukulaiskansojen
koristelut)
~hiirenkakkara~ (ketunleipä, hiisien leipää)
~hiirikko, se oo oikein vaalo musta~ (vaaleanmusta)
~toinen karva musta ja toineh harmaa, tollai hiirenkarva~
~musta pilivi peloottaa, hiirenkarvaanen kastaa~
~hiirakka s ei ole oikeen harmaa, se on hiirenkarvanen~
~hiirenkello~ (kissankello)
~iha varvust se tul yhtäkki, ei hiirenkorvalakka ol~ (lehti puuhun, lämpimänä keväänä)
~sillon ku koivu tule hiirenkorval~ (vrt. hiiden, vrt. koivun heimo)
~jos ov vaij jotta lehti oj jo hiirenkorvalla ja kylymä sen keskeennyttää~ (takatalvi)
~särenkutu ruukas ollak kun koivul leht ol sellaim pien, hiirenkorval~
~kun noi koivullehret alkaa oleh hiirenkorvan kalttasii~ (kuti lahna)
~millo mettä vihottoa et o leht hiirekorval~ (syksyllä, härmässä ensimmäistä kertaa,
vrt. hiidet, kesävuosi ja talvivuosi)
~jaa no se on ko lehti tullee hiirenkorvale, niin sillon s oon kalan kutu~
~kevvääl alkaa käkö kukkuu ku hiirenkorval koivul lehet ollaa~
~hiirenkorva~ (oravanmarja, myös hiirenkorvaheinä)
~hiirekorviks myö saaottii ko ol tuo tapas lehtii, ne ol sellasii vähä suolasii~
(ketunleivät eli hiidenkorvat)
~hiirekorvii~ (kortteen kukinnon tilalle ilmestyviä tuuheita lehtiä)
~näkkyy olevaj jo hiirenkorvalla~ (odottaa lasta, vrt. jälleensyntyminen)
~niitä sukkija kuhuttii hiirenkorvasiks, niihi ku tul sellaset näpykät alokkeesee~
(pykäläreunaisia sukkia)
~hiirenkorvakukka~ (isotalvikki)
~toeset laettovat hiirekorvakurreita~ (laskoksia, lasten mekkoihin, vyötärön kohdalle,
vrt. suojelushenkien sijat)
~hiirenkorvallehress om piänet ympyriäiset lehret~ (oravanmarjassa)
~hiirenkukka~ (hiirenvirna / peltoukonnauris)
~hiirenkukkanen~ (niittynätkelmä)
~hiirenkukkain kasvaa pihois jossain tuppupääs~ (hiirenvirna)
~hiirenkukkaro~ (nurmikohokki)
~hiirenkuus~ (lehtosinilatva)
~hiirenköys~ (vanamo)
~hiirenlaukkaa~ (koristeommelta)
~hiirellaokkua~ (kasvaa joen rannassa, laukkua)
~hiirellaokkuheenä~ (laukku)
~hiirenlieko~ (katinlieko)
~hiirenlillikka~ (oravanmarja, myös hiirellillukka)
~hiirellisko~ (hiirenvirna)
~hiirellyhe~ (annettiin hiirten syötäväksi häissä, ihmiskeskeisen ajattelun
myöhäisestä alkuperästä)
~hiiremmarja~ (oravanmarja, myös hiirenmarjankukka)
~sit ol hiirenniekkoo, ku kieroo katto~ (karsastamisen nimiä)
~kul lapsella ol hiirenniekko~ (elohiiren tapainen nykivä liike silmässä)
~hiirennuoli~ (nurmitatar)
~hiirennäkissä on lyhemmät kukat ku hiirehheinässä ja keltaset~ (virnasukuja)
~hiirennäkkiheinnää sitä kasvvaa heinikossa~
~hiirennäkkimä~ (hiirenvirna, myös näkkä, nätkä)
~lapseen niit hiirepalkoi ratusteltii~ (hiirenvirnan palkoja)
~en tiär tosaki niitul kasva hiirempaui ja kaikelaist ruahho~ (papuja eli herneitä,
virnoja)
~se o hiirempappu~
~hiirempapujakin kasvo ja härkäpapua joka ol oikeem papua~
~siihen alkaa kasvaas sujensammalta, se on hiirempelto~ (hiidenpelto, sudensammal
=karhunsammal)
~huonostippa on taekina alustettuna kun on hiirempesijä jiännä~
~se kuv vastaa nii siihe eij jääkkää hiirempesiä~ (vastaa=alustaa)
~hiirenpiilo~ (metsän peittämä kätköpaikka)
~hiirenpiiska~ (piharatamon tähkä)
~hiirempino kuottaan neljältä tuohelta~ (nelisäikeisestä tuohipalmikosta
kudottu pyöreä pannunalunen)
~hiirempinoja lapseller rantaksi tehtii~ (tuohesta / männyn nilasta / päreistä
kudottuja leluja)
~om pikkunen kuh hiirempoeka~
~tänävuan on niim paljon niit hiirempoikasii et~ (hiirivuodet)
~nii ol kaita ko hiirenpolku~
~hiirempolku os sellast mukavaa kutoo~ (kudonta tai punontamalli)
~ei niin hiiren puremaa siihen tullu~ (käynyt kuinkaan)
~hiirerrata tehtihil liinan syriäkoristeheksi~ (ommelta jonka sidospistot
muodostivat ristimäistä kuviota)
~kurjerrista isompi, se hiirerrista piäni vaan~ (virnasukuja)
~hiirerrokkoa on usseammassa kasvissa~ (toisiin heiniin tarttuvat virnat)
~hiirenrokkaheinä~ (hiiden rokkaa, vrt. kanta-asukkaiden)
~hiirerrokkahernek~ (omia herneitä syöneet hiidet, maan tummapintainen
alkuperäisväestö)
~hiirerruis~ (karhunsammal / ruiskattara)
~hiirensammal~ (karhunsammal, myös hiirenkaura, vrt. omat jauhot)
~hiirensapa~ (reikäommel)
~pout tule kosk aurink katto hiiresilmäst~ (usvapilven läpi)
~hiiren silimän verran~ (vähän)
~hiirensilimä~ (lemmikki)
~ihmises oo hiiresuanei joka paikas~ (hiiren suonia, pieniä verisuonia)
~nyt sitä ihan hiirensurmmaan kuolloo~ (janoon, tod)
~ne huus ne lampilaist että tuov vettä hyö kuoloo hiiresurma~
~hiirensätkä~ (virna, paljon nimiä=paljon käyttöä)
~hiirentakkuu, joka on sitte kaikkein kurjempaa katkeemaanki~ (takkuista
virnaa, omat hyötykasvit=lantalaisten rikkaruohoja)
~se o hiiretie ko merkattii pääl punasel langal~ (koristeommel,
vrt. hiiden tie)
~kuka näitä hiirenteitä tietää, ku tääl ei uo tääm paremmat tiet~
(hiiden tiet, oikea eli tietön suomi)
~hiiretokka~ (karhunsammal)
~hiirentouko~ (karvakarhunsammal)
~silmät iskit hiirentulta, semmosia säkenheitä~
~älä nyt hiiren tules niin mee puhuthan ensin jotakin~ (hiiren tules, kiireellä)
~makoa hiireunta~ (kevyttä unta)
~jopa sulla on aika hiirenveräjät~ (aukot, hampaiden välissä)
~mittee sie hiirevviinoo keität~ (itkevästä)
~ku lapset itkee äkkeissää, ne keittee hiirevviinoo~
~hiirenviinaa ja härän jamakkaa~ (sankkaa savua, lehtiä tai havuja poltettaessa)
~tot hiirevvikkerii kasvaa~ (virnan nimiä)
~hiirenvirpa~ (virna, myös vitta)
~hiirevoiheinä~ (nätkelmä, hiiden voi)
~hiirenyrtti~ (sananjalka)
~hiiretyinen~ (punamusta villalangasta kudottu vyö)
(lähe: suomen murteiden sanakirja osa 3)
