~laskuja~

~oli nim miälissään että hikerteli käsiään~
~naurrooh hikerttää ite omilla viikkailluillaan~
~mitä te sielä oikehi hikerrättä, ei tämä ole mikähä naurun asija~
~meriteeret se niinko hikertävät~
~niissä pyssyy se hikevyys, että s ei piäsek kuivamaa~ (kallioissa, kosteus)
~paksumultaim maa ja sellai hikevä~ (kostea, tuore)
~se on kivi hikövä~ (kivinen maa)
~jos alako lepänhäeppiä ollav voan sejassa, semmosta näreppohjjoo ja mustikkavarsikkoo sejassa,
se on hyvvee hikomoata~ (hyvät maat)
~hikevä maa se pukkaa koevua eri laella~
~hikövä mäki~
~se on niin hikevä hyvä maa ettei se koskaan kuivastakaan kärsi~
~o nii hikevä ilm ettei pyykkikän kuiv~
~siit taitaa pian tulla sale kun toi ilma on niin hikevä~
~on niin hikövä ilima jotta paita mänöö märäksi ku vähännii liikkuu~ (vrt. hiostava)
~kyllä tänä päivän on ollu niin hikövä ilima ett on tahtonna ihan sulloot tuohom paekkaan~
(kuopion kieltä)
~tavattomah hikevä ilima~
~kyllä on kauhian hikevätä ilimoa~
~kyllä ny on niin hikevä ilma, että jos olis heinän aika, niin heti tulis saje~
(vrt. heinän kuu)
~hikövä taevas~ (sateen edellä)
~o nim pali hikevä~ (vanhan kiukaan löyly)
~oelpa hikövä lämmin saanassa~
~saunan kivet pittää hakea koskesta niistä tullee hikevä löyly~
~toiset ihimiset ovat nii hikeviä että niijjen ei siejäp pittää palio vaatetta~
~pehemiää ja hikevälehtinen~ (hieskoivu)
~ulukona on kovin hikköövätä, taitaa tulla ukon ilima~
~jala hiest märjäks tuleva~
~sitävaste silmkarva ova ettei hiki pääs juaksema silmi~ (kaikella tarkoitus)
~kyllä siinnä hiet lähti ja liat~ (kylpiessä)
~voate se kun on hije kans kantturoittunt, ni siin on pesemistä~
~minä en syö koiran ajosta ammutun jäniksen lihoo, ne lihat on hijellen~
(koirilla ajattamisen vieraasta alkuperästä, vrt. koirien myöhäinen alkuperä,
vrt. jänis pyhänä eläimenä)
~no empähän kiirehip pesemmää ennenkuh hiki alakkaa kohota~ (saunassa)
~oma hiki paljo tekköö sem peräst et hän tulloo ihmisen siest~ (sisästä)
~peljästysi nii, et tul oikke kylm hiki~
~vaikkem mää missään oo hikkeen itteenim pannum mutta s om mennys se kylmyys vaa~
(selän niveliin, niveltauti)
~ei s ollup päähny eres hikehenkää, vähä ottaansap pyhkii~ (hiihtäjä)
~löi hikeh~
~a kesäsen päivän leipoissaa sitä saap isseesä nii hikkee, jot siihe paikkaa
meinaa sullaa~ (vrt. syksyllä, kesällä tuoreempaa syötävää)
~kuumaveriseks sanoivat niitä joella jalat hikkeer ruppeevat~
~ko pääsis hikhen niih sitte se juoksu rupiais tuntuhan keviämmältä~
~hikhem minuva lyöpi~
~kaik tulin hikkeehen~
~ei teill ou hik tulla meijjäm mualta mansikkaa~ (hiki eli asia)
~ei siihen tunnustanu olevaa hiki mennä~ (ison ampiaispesän ääreen)
~ei se hiki ou sitä tupoo suohessakaa kun on jo valamiit hirrettii~
~kun on kaikki hikensä ja väkensä pannu ja sitte tulee halla ja vie kaikki~
(maanviljelyn vieraasta alkuperästä, paljon turhaa työtä mauttoman ruuan
eteen, "leipä", "puuro")
~kerkiää monta hikiä mennä ja loppua~ (hiihtäessä)
~siinä hien pyhkäshän ennenku olemma vetänhet tuon venhen yli niemen~
~laiskana se kaikisten kovemmat tekkee toi hiki, ei stä tyätä tehlessä huamaa~
(vrt. jälkihiki)
~ikkunan hiki ja paan noki ovat kengän hieroman lääkhejä~
~siitä ei niih hiki nousek koivuv varvusta hiki noussoo~ (tulessa,
lepänvarvusta)
~alko noussa hiki vai mikä maast~ (kaste)
~ku se tuo hiki on kasonnuj jo kahtena päivänä se ruukaa kolomantena ruvetas
sattaan kun se rupijaa taivas hijostellee~
~kyl pesir ruumiin puhtaaks a hikipallot kiertiäät~ (saunasta tultua,
ruu-mis, r=l, luu-mis)
~potun pohjah jäi vaan yks hik kaljaa~ (hiki eli tilkka)
~melkein tyhjän potun tarjos minulle, ei siin ollu ku yks hiki pohjal~
~kaaja minulla vaik yks hiki kuiviltaa, saan oikian maun syvämmellän~
~mie pesin iltasilla kai hikhattarat~ (pyyhkeet)
~mukulap pisti roitehis hikiheini~ (vaatteisiin, niittymaarianheinä / tesma)
~hikiheini pistetti välist hattunki~
~tuo mäki on ottant niin paljo hikiheinää~ (peltohatikka)
~hikiheinä~ (mäkitervakko)
~liinapaijan hihhaan hikihelmet hierastiin~
~kyllä täällä on lämmin, aivan mun ottani on hikihernehis~
~kyl siäl juurikasmettäs hikhernes jos toinenkih irkuaa~ (puita juurittaessa,
vai juureksia kerättäessä)
~tuli palava että hikiherhneet valosit~
~hikihiukka~ (kostea hiekkamaa)
~kyl siäl saunas oli semmonen ärjy nettä hikihuakoset aukes~
~hik tulluo hikhuokoisest~
~hikihöylällä tuli paremmih hiki kum paatilla~ (ruuhen nimiä)
~sem mennee hikihöyry läpittes saunaj ja pihaton se pakottaa ittens läpitte~
(kiukaasta nouseva höyry)
~em mää tiä, em mää oo itteeniv villuunnuttanu enkä kylmeennyttäny enkä paljo
hikkiinnyttänykkä~ (kuumeen syytä)
~minä hikiinnyn syyvessäki~
~kuusenhakokarhaakka, varsi siinä ja tupsu, sillä hierothaa~ (omat työkalut)
~hikikarpaleet tippu ottalta kaikem päivää, oikein suurina piskona~
~kiviin se ol kovastee ja kyl siin toinenkii hikkarpale vuot ennenku vähääkää
saivatten kuntoo~ (kivinen talonpaikka)
~yksir rystim peältä suuret hikikarpalot kihosivat~ (rystysistä, kuumeiselta)
~on niin kova vaeva, että hikkarpalot juoks otalta~ (oikeat kivut)
~kyl siäl ny on kylmä ilma kute hikikarva tul vaik mä niin kovi hääräsi~
(hikikarvaan, hikeen)
~eihä siitä hikikoevusta ou se ku on sellasta lutjaketta~ (vihdaksi, liukasta)
~se on tämmönen huippunel lehti täsä rautakoivusa, se om pyöriämpi hikikoivusa~
~se on kaikesa tevannosa lujempaa rauvuskoivu kun hikikoivu~ (tevannossa, hirven
heimon kieltä)
~hikikoevusta ee tehäm muuta kul luutie~
~van tuo hikikoivun lehti se on vähän tahmea~
~hikikoju~ (vrt. koiju)
~ei hikikojjusta tulet tervaa, auttoissa se kasuaa ja kuivallaki~ (kasvaa auttoissa,
autto)
~hiklautaset~ (saunassa, kylpylautasia alempana)
~hikilehti ei se ennen kelevannuv vihtaleheks~
~hyötysesä koivusa ne oli hikilehtejä~
~min ooh hikilehestä tehyllä vihtalla minä muistak kylypeny ikkää~
~siäll or rauvusmettää, ei tarvitet tehäh hikilehheistä~
~oli semmosta hikilehtiä se koivu ku sei ollur rautuskoivua, se om pienempi se hikilehti,
rauvuslehti on se isompi~
~ahava lähtee kasvosta ku hikilehillä pessee saunassa~ (kevätrusketus)
~koijun hikilehtiä~
~hikilehtikoivusta ei tuuh hyvää vihtaa~
~hikilehtikoju~ (koivu=koju, rovaniemi)
~hiklein~ (lapsessa jonka pää kylmässä hiessä)
~hikleinheinä~ (peltohatikka)
~hikileppä~ (pehmeälehtinen leppä)
~hikilietomaa~ (hienohiekkainen maa)
~ei mää peljäny ollenka, mää nostin ain hikiliina ylös, ja kattosin piänt~
(kuollutta lastani)
~no koivustaha se tehtii ja rauvaskoivust viel, ei siihe kelvant se hikiline koivu~
(vastaan)
~hikiläinen ja rautilainen~ (koivu)
~vastat tehtii rautilaisiist eikä hikiläisiist koivunoksiist~
~jokusil miähill oo nii heik nahk leuas, et raakkamise jälkke pissole veri joka hikilävest~
(parran ajamisen luonnottomuudesta)
~menes snää ottamaan ensiin se hikilöyly siält~
~ei se kuv vähäm mossahti se kiuvas ku heitti ja löyly oli iha harmaata hikilöylyä~
(kosteaa löylyä)
~saunasa otettiin ensin häkälöylyt, sitte otettiin hikilöylyt ja sitte kon lähettiin poijes,
otettiin lähtölöylyt~ (tyrnävän saunojat)
~rippaappa kivilleh hikilöyly että saahaa hiostella~
~otetaan tässä ensiksi pienet hikilöylyt~
~s on semmosta hikimaata ettei se kuivak koskaa~
~se ol lepikom pohja semmosta hikimoata kul lehti lankijjaa siihem peälle~
~ol lihavoa moata, hikmoata~
~meijän pirtin takaki o hikimultta, vaik se kivist o nin kyl se vaa hyvin kasva~
~korpi on semmosta hikimultamaata että sittei haittaa saje eikä pouta~
~mie hikimystyn liikaa, ku näin nii suuren metton~ (innostuin, nastolan viimeiset mettot)
~ko oli märijät vaattehet ja hikimärkänä mehtätaivalta tulla, se oli kovaa~ (talvella)
~hikimärkänä se poeka juoksi eikä tahtonus soaha sannoo suustaan kun tuli apuva hakemaan
kun vasikka oli purroon puonna~ (lehmien vieraasta alkuperästä, kaukana kotoaan)
~niisä on hikinahka, ei pysyv vesi jos palavoittee~ (lakeissa, hien varalta)
~otettiinhan nuita ja pantiin hattusas sissään hikinahkan välliin~ (hyvältä tuoksuvia
heiniä)
~hatussa on nahkainen taek kankaeneh hiknaaha~
~ei hikisenäs ol hyvä menn uima, saa pia suanevero ja jää jokke~
~mul on niih hikisek käret~
~pinta tulloo nii hikiseks ja kutkuseks, joka nuonikkää hikuvaa~
~ei sitä pitäs hikisenä männäp pihalles siitä suap tauvvin~
~et soaj juostap pakkaiseen kum peäs on nuih hikisenä~
~se pittää nii, laittaas se ansa ettei sitä, käsitteleh hikisillä eikä likasilla käsillä
sitä ansaa~
~hikissi ilmoi om pitänyk koko käväkaore~ (kevät)
~o oikken tommost hikist ilma~
~se on nin kauhee hikistä tää ilma kulta~ (ilma kulta, vrt. ilman palvojat)
~on niih hikiist ilmaa näinkö ruvennej jyrisemiän~
~tuntuu tuo ilma nii hikisem mukaiselt~
~mua ei suonim muullonn, kun hikisellä lämpimällä siällä~
(suoni, ole seiteillä)
~siell on nii hikinen ilima liekkö ukkonen tulossa~ (ukon päivät)
~on se sem makusta hikistä, että luulisit tästä satteennit tulovan~
~kyl siim paljo mukaveil löyly oli semmonen hikisempä~ (puusaunassa)
~siell ol nih hikistä löylyä~
~om pitäny hiuka hikisen ton kerroksen tos maas~ (sateiden jatkuessa)
~mäkikuuset hikisis mäjis kasvaa~ (kosteissa)
~se pitää sem paika hikisenä~ (kivi, luonnossa kaikella tarkoitus)
~kuta kivikomp mua sitä hikisempänä se pyssyy~
~ne on hikisie voaroja ei niissä tunnuk kuivuus~
~kul lehti tuli, ettei se ollu enää hikistä~ (lähdettiin taittamaan lehdeksiä)
~ne on niih hikisiä nuoh hieskoivul lehet, että käsiin ne tarttuu~
~se on tuo lehti vielä niin hikinen~
~hikiset lehet ei kelepaav vastaksiksi~
~siinon nii hikisie nuo koevut ja urpisie, ei niistä soa pätö vastoja,
van kertasaha niillä kylypöö~
~se olkii hikiist souvia~ (työtä, vrt. työ=kutomista)
~se oli hikinev vuorokauvvessa jalam pistätelläk Kokkolasta Perhoon~
(omat ulkomaanmatkat)
~ol hikinenän kätkössä, kum myö kulettii siitä kohti iha, eikä sitä nähty~
(hikinenän=hiiden, pirun)
~sitä sanottiin hikiniska, kun se ol lihava ja kitsas maksamaan työpalakkoo~
(palkan maksamisen myöhäisestä alkuperästä, alkuperäinen perinne=orjatyötä,
puolestaan työhön pakottamista)
~minä pien tässä puukon, jos hikinokka tulloo, niim minä mahah halakassen~
(pelätyt hikinokat eli hiidet, maan metsissä elänyt alkuperäisväestö)
~hikinokko~ (vesi, hikipisara)
~hikinurmiheinä~ (kylänurmikka)
~hikinyäkällä kun kulki ja nyäkki niin kyllä hiki tuli~ (potkukelkalla)
~tuli selekähän hikinäppyjä~ (kesätöissä)
~s o niin terve, ete hänes ol hikipakku~ (hikipakku, mitään vaivaa)
~hikperäinem mua~ (kostea)
~länneltä rupiaa hiki nouseen, semmonen hikipilivi~
~kuinkast snuu otallas noi hikipisaroi o~
~kylymät hikpisarat kihos otalle~
~hikipisarreet tippuu otasta~
~hikipohjaksi~ (sanottiin, nahasta, sarasta tai tuohesta tehtyä kengän irtopohjallista)
~kyl see maa ai heinakin kasva se o nii hyä hikipohjast maat~
~seh hikipuolem piti kääntää päälleppäin, se oli märkä kun se irkos~ (tuohen sisäpuoli)
~hikipussi~ (hikoileva, vrt. äkäpussi)
~sitte on vielä hikirauvasta maan syrjilä~ (suon reunoilla, jotain koivua)
~kun saunaam mennään nin istutaav vähä aikaa lavolla että hikireijät aukenee~
~saonassa pittää hikkoella ja sittev vasta kastella, että hikreejät aokijoo~
~arven kohassa ei oleh hikireikkeä~ (sileät arvet)
~jos vain oikein likaseksi tullee se tukkoa hikireikiä, huono se on~
~eikä hikirupea tulluv vaikka viikon oli pahimmalla räkällä paitasilham mettässä~
~älä hikistyt ittiäs, taikkas tulek kippiäks~
~mää olen ain ollu kova hikoilemaa ja paita hikistyy sit niin kovi~
~lumi hikistyi päivääl~
~tyttövarsat siinä nauraah hikisivät, ja supisivat välisähä~
~siivouspäivinä nes sikiöp pakkasit hikisehmää~ (lapset)
~kyl mää oli hikistyny, ku mää oli sen tyän tehny~
~hikisys jää maahan ku sare o laanu~
~minus taitaa olla oikei sellaih hiktauti ku hikovan nii hurjast~
~heit vähä kiukaal vet et rupee hikittämää~
~ei set tännääh hikittänyp paljoo~
~tupa ol nin kuuma, kun ma vähän aikaa istun siel, nin rupes hikittämään~
(kesäkuumat)
~se o hikittäväist ilma~ (hiostavaa)
~merkilist ilma, ko nin kauhiast hikittä~
~taitaa tulla ukkosen krohhaus ko on nii hikittäväistä ilmaa~
~hikituohi~ (hauras ja kova hieskoivun tuohi)
~ei eilen ennääs sillai hikityttänyk ko vähä tuules~ (alkoi tuulla)
~hikiurpa~ (tahmea, nuori koivunlehti)
~ryöpähti se valkea sitte, remahti palamhan, tohahti varsin~
~hikivalkone~ (vitivalkoinen)
~hikivasta rätjähtää kylypiissä ihhoon kiinij ja tuntuu luikkaalta ja ilikiältä~
~hikves juoks piästä~ (sydänkohtauksen saaneella)
~hikves valluu silemmii~
~hikivihtoksi sanovat jokka ei ollur rauvvuslehteä~
~jos hikiäkoivusta tehääv vihta se eij ole nii hyvä~
~rautiaiskoivu kasva paljo joutsempaa ko hikiä~
~se on niiku lauhkiamp se hikiäiskoivu~ (pehmeälehtisempi)
~hikiäiskoivuust ei tule hyvä vasta, se käyp saunaas pintoa kii~
~hikiäislehtii olliit toiset ja toiset rautiaslehtii~ (koivut)
~hikiäisleppä~ (harmaaleppä)
~hikiäispoltikkaine~ (nokkonen)

(lähe: suomen murteiden sanakirja osa 3)