~hiivast kali voimas saa~ (kali eli kalja)
~hiivan kans saa käimää happamanki taikinam mut ei siitäkän tul hyvää~
(vieras maku)
~hiiva otettiin korjuun kaljast~
~kun sako lask tynnyrin pohjaan siit tul hiivaa~ (vrt. sakka)
~ei tiinoo saa hiival opettaa~ (tehdä hiivaleipätaikinaa hapanleipätiinuun)
~hiivan pitiit toass sellaist vanhoa käytettä~ (kaljan käytettä, hiivana)
~ee hiivoja eekä mittää, kyl se happan~ (vanhempi hapantaikina)
~kaljam perum piäle ku tulloo sitä hiivoo sillä leivottii~
~olvi ko seisoo, nii pohjaahen jiäp hiivaa~
~ku keitettii olutta siis sinne pohjaa jäi hiivaa, sitä pantii putelii~
~pantiin katavatukko sinnet läppeen ettei päässy hiivat tynnyriin~
(hiivat eli käytetyt humalat)
~puhaltele syrijeen ne hiivat siittä saharin peeltä ennenko otat~
~on paljo hiivoja sahlim päällä~
~nousi hiivat päähän~ (vihastuneelle)
~ver om mahtina ja se joka ov völjyssä se o hiivana~ (varhaisesta keskenmenosta)
~semmonen lähtöhiiva sillet tuli~ (hiiva, kiihkeä halu)
~tuluvaveistä jeäpi semmonen hiiva heiniin, kun se kuivaa niin se on hyvin pölynen~
~hiivassako se on kirves~ (kateissa, vrt. missä hiivatissa)
~oli ollu eksyksissä – no missä hiivassa~
~ja Suvenniemen takana hiivassa piti kulukee~
~se oli tuolta hiivasta Ristijärveltä~ (hiivasta, sotkamolaiselle)
~lunta hiivailee~
~taitaa tullat talvi, siä hiivailee jo vähä lunta~
~mää hiivailin salaa sinnekkäsin~ (hiivin)
~minua hiivasee~ (vaaran / nälän edellä, vrt. hiukoo)
~hiivakakku~ (hapan paistamaton leipä, säästettiin seuraavan taikinan hapatukseen)
~eukko, paa hiivakasta pöytää, onha nyt keuri~ (hiivaleipää, kekri)
~se vua vällee vanhenoo hiivakko, hyvvää se lämmältee on hiivakko~ (vanhenee,
homehtuu)
~kahtalai pehmost leipää oli, hiivaleipää ja setsuurii~ (pehmoset leivät)
~hiivaleipää sittet tehtiin kans, liämeks tällättiim maito, jauhoja ja hiivaa,
ja aniksia tällättiin kans mausteeks~ (yöks, makeat leivät)
~tehään pyhiks hiivaleipee~
~ne tek sitä hiivaleipeä nuij juhlaleiväks~ (vrt. me)
~hiivaleipäkorvosa tehtiim pienempi taikina~ (vrt. tiinussa)
~leivotaakos siel Viros tot hiivarieskaa~ (vrt. hiivatonta)
~ei tonne hirvee mennä, kuinka mua hiivastellee kun aattelenkin~ (puistattaa,
kylmä vesi)
~kaikkii minon kirjoossan sit pitää olemankih, kun tuallaittisii pirnaleh hiivastimii~
(hiivastimii=hidastelijoita, kymin kieltä)
~tuuli nousee, hiivaah hopusti seilit ylös~ (seilit, lainasana)
~s oli raskasta hommaa, että hiivata sen sieltä, ja sitten ne aina piiskathi joh niihin
oli tullur roskia~ (lohilanan hiivaaminen padolta, oikea suomi=oikeat työt,
vrt. lohijoet tuhonneet vieraat, "suomen valtio")
~sem miä muistan, et myä vattallamma ittiämmä hivattih siin sillal kun oli niin raju myrsky,
ettei muuten päässyt~ (myrskyt ja myrskyt!)
~heiniin kun tulloo tuluvaveissä semmonen hiiva~
~on hiivannuh heinät keltaiseksi~ (tulvavesi)
~se ol jo marraskuuta, ja ol semmoneh hiivatimmoener rämpsyilima~
~tuli hiivatimmoinen sajes sillon kerralla~
~meni niih hiivatin taval vaikkei mikään kiiru ols ollu~
~siin kons ol kallaa sitä ol nii hiivati paljo~
~käätii ihan tuolla, hiivatissa asti Iisalamee asti mäntiim meleko pitkälti~
(varpaisjärveltä, omat ulkomaanmatkat)
~mää hiivatin aholle ja heetäj jootavat konstit ja kotkatokset kerrassaan mielestäs poes~
~mene sen hiivathin pohjaan~
~se on hiivatissa klinkussa se merta~ (vuolaassa virrassa oleva vahvistamaton merta)
~mitäs hiivattua tääl teet~
~sietää tästä jonnekkii hiivautua, ei tiällä kehtoo olla~ (hiivautua eli lähteä,
huono / pysähtynyt olo=aika vaihtaa maisemaa)
~semmosta hiivettä sattaa, sittä kun kylymmää, niin tulloo hyvä kel~
~otettaan kolomesta tulsiasta semmosta hiivettä~ (hienoa tuhkaa, voiteeseen, tulsia?)
~kum pistoksessa keitettiin niin siitä nousi hiivettä keittopattaan~
(höytyä, avotulella keitettäessä)
~hiive~ (liete)
~hiiveliviiva~ (häpyviiva)
~hiivellös~ (hieno savensekainen hiekka)
~ihran mahan pohjast hiivels, kun muistin niit äsköönsualatui hailii ja kirnomaituu~
~se likka on sen pojaan perään että ihan hiipenee~ (hiipuu, riutuu)
~mie en me sinne töihin vaikka hiipenis~ (vieraiden töiden vastustaminen,
mannemainen toisten työhön pakottaminen ei yksinkertaisesti kuulu suomeen,
"palkkatyö", "työelämä")
~en vaikka hiipenis niin en minä lähe sinne asti~ (oma lähi, vieras kauas)
~kyllähän se nählään kenen likan perään sekin miäs hiivee~
~ku Kaisa tuli yäl kotja nii kohetti hiippiskellä vaa kyl mää kuulin~
~ei mulla koeroa ollum mutta minä hiihteli hiiviskeli mehtässä ja ku minä huomasi
oravan ni minä kyttäsi sitä ja ampusi ja puoti ja nyli ja, haolikolla~ (vierailla
haulikoilla metsät tyhjentäneet "metsästäjät")
~lähih hiivikseleen noeh hiljoa~
~kuka teälä pimmeässä hiiviskellöö~
~seun ruvennu jo tuo Junnukin tyttöin peräsä hiiviskelleen~
~tautiikoon läksivät tapailemaan, kun mekkohiiviskot piällä mänivät pihalle~
(vähissä vaatteissa)
~tekkeekö se nin kippeetä että tarttee hiivistää~ (hiivistää eli aristaa)
~koskoo niin kovasti, että ihan pittää hiivisteä~
~siinäes soapi hiivisteej jos yhtä äkkiä kylymään vetteem paeskaotuu~
~mua nin oh hiivistänny sylänalastani~
~sylämmestäni ihan hiivisti kun luulin puttoovani~
~ol se nii metka kahtuo ko ukko ain oamusil läks hiivittelemmeä mehtil~
~täs on tult jo oltuu nii kauva jot pies lähtie hiivitäimää jo poispäi~
~joka vuos hiivittäät aitoo yhäl likemmäks ja likemmäks meijäm muata~
(vieraat aitoineen ja "maanomistuksineen", kaikki mannejen maat=suomalaisilta
ja saamelaisilta varastettuja / huijattuja, eli laittomia)
~uusi vuosi yksim päivim mennäh hiivittää~
~venneestä käsi sillä hiivitösongella pyyvvettii~ (pujottamalla koukku tai
silmukka hauen leuan alle, kertoo kesyydestä, vrt. pyhä kala)
~läks hiivimeä sitä tetrii, pujottel sielt puihe ja pehkoloi sivuitse vatsalloa~
(pyssyn kanssa, milläpä ennen pyssyjä)
~viel yks norppa nous jeäl, toas laitettii se servi ettie, mie ruppii hiivimeä sitä ni,
se hyppäs onneks pois, se ei antant hiivii enneä~ (käkisalmen eli laatokan norpat,
eläneet kaikissa isoissa sisävesissä)
~mie ammun hiivimällä kaks tetrii ja pyyn~ (oma hiipiminen, vieraat tuliaseet)
~joskus hiivittään seisallaan, narrattaan arkkoo mehtoja silläik keinoj jotta männään
könnimällä~ (kontaten)
~mitä sinä hiivot, kule joutusammasti~
~ku se taas hiivoo ku uni ja näläkä~
~no mie käi hiivomoa norppaa~ (hidas maalla, pyydetty kauan ennen tuliaseita,
vrt. kantojen säilyminen tuhansia vuosia, vieraat pyyntitavat + vieraat miehet
joilla ei ole aitoa yhteyttä maahan, huono yhdistelmä)
~hiivontäi~ (lehtitäi)
~oj jalkan ni hiivuksis ettem peäse kävelien~ (puuduksissa)
~mitä lämmintä siittä tulee, ku tuhkaks hiivutetaan~
~hiivutetaan nyv vähä ennenkuv veletään too uuni~
~kavvam piti, antaa ollas sittes sanottiih hiivuttaas sitä ennenkö sinnep passas mennä~
(saunaan, passata ja pruukata, rumalta maistuvat ruotsalaissanat)
~se riippuu siitä hiivutuksesta tulleeko häkkää~
~kun se oli lämmitettyh hyvij ja hiiputettuh hyvin nin siv vasta~ (mentiin saunaan)
~minä hiivutan aina kauvan, ettei tuh häkää~
~mitäs sit saunaa hiivutat, men siint kylpöh~
~hiivuttoa hiillusta~ (hiillosta)
~ku ol tarpeeks poltettu puita nih hiivutettiin se uuni sitten~
~täötyy hiivuttoa, ee käöp paneminem pelliä kiinni ettee tuleh häkeä~
~se kuali johkii semmottee hiivuttavaa tautii, keuhkotautii ellikkä mihkä se oli~
~tauti hiivuttaa ihmistä~
~siin oli hiivutustauti~ (syöpä)
~mnää viän toi flika hiuka laol ens hikkaltuma, älä heit koht löyly~
(hikeentymään, pienen tytön)
~siel halkosouvis alusvaattietki hikaantuu niim mahlottomasti, ettei tahlo ilman
keittämiist lähteä~ (aikaa ennen pesukoneita)
~enhän minä sitä pahal sano, älä siit niin hikaannu~ (hikeenny)
~kyl siin ny hikakakaa lähretäh, kun ei vaan ulvuun tultas takaas~
(lasten elämästä)
~et hän ni hika haka menikä sen kaupan kii vetämä ja rahojas lykkämä~ (hyväuskoisten
suomalaisten rahoja pois huijaavat "kauppiaat")
~kyl sin lähretti hika haka mut surkkiast se reisu päätys~
~se meni sin hikan kakan~ (mieluisaan paikkaan, omat kohdat)
~mennää hikan kaka ja vähän ajan pääst on monta tuskaa~ (liian nopeasti naineilla)
~ko jua vähä vet niin kyl hikkamast lakka~
~sanotaa et lakkaa hikkaamast ko pelläästyy~
~jua kylmää vet, ni lakkaa hikkaamast~
~viä laps takasin, tääl o kylmä, hän alko hikkaamaa~
~siä olet saannuk kylmää ku hikkaat~
~laps hikkas nii että aiko menehtyä~
~lapsen on vissiin vilu kun sitä niin hikattaa~
~mikäs sinnuu nii hikattaa, ryyppäv vettä suuhus~
~kuka karehtii ko niin rupes hikattahan ja meni henkhen~
~on se kummaa kun ei ne jaksal levväösaekaakaa ollah hikattamata~
(kikattamatta, lapset)
~noon muutamat oikeen hikkeennyksissä kokkouksiin mennessä, mutta sitte
eivä ne puhu sielä mithään~ (vieraiden edessä, omat kokoukset=omien kesken
kokoontumista, kokous=kokko-heimon kokoontuminen)
~moon tullun niin nopiaa jotta aiva om paitaki hikeentyny~ (jalasjärven kieltä)
~saiha se keukkokuumeen ku enstäh hikeinty hiihlos~ (hikoilemisen vältteleminen,
vrt. "hiihtokilpailut")
~helepostiha siinä hikkeentyy ku tuolla vaohilla tekköö taevalta~
~eihän täsä oo vielä hikeentynykkä~
~siinä kerkiää hyväksiih hikeytäm mies kun Niskakoskem päällek kävelee nokkanuora olalla~
(venettä vetäen)
~Vilijo kehuu jotta noli niin huonoja päreppuita, jotta hän on aiva niiren kans hikeentyny
ku ei niistä juoksep päret~
~älä nyt turhasta hikkeenny, kyllä siittä ajan olloon selvitään~
~siinä alako kaverit jo hikkeentyvä, ku mää sano etteihän sitä poijjat mun silimille
nuiv vai hypitä~
~hikkeili~ (keräsi sadepilviä)
~kangasmaala rauteisii, suomaala hikiäisii~ (koivut)
~rauteine ja hikkeine~
~hikiäisest tulloo niil limakka saunavihta~
~hikiäisist paremmi tehtii niitä uunluutii, rautiaiskoivust lähtiit lehet herkemmi pois~
~ei näil vastol tie mittiä niä on hikiäisist tehty~
~vastat pittiä aina tehä rauaskoivust~
~täski on nin kuiva kennäs ni ei oo, ei mittää rautiaiskoivuu kaik hikijäistä~
~rautajaiskoivuu naiset etsii vihtoiks, ei ne hikiäisii tuo~
~sitte hiännytettiil loimilankat, hakataan nuijalla taikka hiarotaan käsiv vihtiä~
(pesun jälkeen, lankavyyhtiä)
~kuusine olis kipenöin ja haapane olis hikenyttän~ (tehnyt hikiseksi, halko)
~taitaa tulla sade kun niin hiännyttää~
~hiännytti toi salev vähä tota maat~ (kostutti)
(lähe: suomen murteiden sanakirja osa 3)
