~järripeippo ottaa koivusta hilipettä~ (pesää varten)
~se koivu on kovasti hilpeine peältä~
~ollut tasanen lapsempanna mutta toisten mukana se alkaa hilpeintymhän~
(lapsi, tulla hilpeämmäksi)
~oikei heitti hilpeisillee~ (riisuutui paitasilleen)
~se on sillä hilipeneellä sano Hauta-Jussi~
~mihinkäs tuosta tuli tuomonen hilperi, ku vanhemat nii totisia~
(vrt. isovanhemmat)
~alasti voa hilipettellöö saanasta~
~hilipevä mieli~
~siin ov vielä nuoruuveh hilipeöttä~
~häviää siinä hilipeys, kun näläkä paenaa päällek~
~s oli hyvi hilipiä ja iloonem poika~ (sotiin kuolleet, mannejen "asevelvollisuus",
miten voi olla laillista tämän päivän suomessa)
~se o ikäsä ollunna hilipeä~
~nuorela s oon hilpeä veri~
~sanotahan ihimistäki joka on sukkela että se on hilipiä~
~hilipeästi~ (palaa, tuohinen puu)
~se o hilpeimmilleä~ (neito, kauneimmillaan)
~hilipeimällään on olo~ (helteellä, ohut huivi päässä)
~sep oli hilipijää syötävää~ (kevyttä, maukasta)
~ites suimii suuhusah hilipeimmät palat~ (teki vastoin tapoja)
~täytyy laittuakki tuo hilipee pusero piälle, ku o ni kuuma~ (hilpee eli ohut)
~männyn latvapuolellem missä se hilipee kuor on tehhään kolosia~ (pettua
otettaessa, hilpee=pehmeä)
~se on nii hilippeätä, taula~
~hilipeeluontone~ (iloinen, reipas)
~on ne koko hilipineetä nuo lapset~
~männyö hilpuo~ (menee hyvää vauhtia)
~se ol niil luonnon keppeejalakaneh hilepoja~
~hilivottiim pois se kosna~ (puunkuoren pinta)
~soli semmonen hilipomus nuorena, ettei sen kans ikävä nakellu~
~niissä on ihmeellisiä hilpostimia~ (kangaspuissa, myöhäisestä alkuperästä)
~paljaij jaloon se vaim mennäh hilipotteli~
~tanssii hilpoitella~
~no ikävöep se nyt alakuaikana, mut kunhan tyttö olostuu ja toesten lasten kansa
hilipottelloo tuolla pihatantereilla, niin kyllä se ikävä haehtuu~ (muuton jälkeen,
vaikeinta lapsille)
~paljassa jaloin tässä hilipoittelin saonam peälle~
~niil lysti hilipotella~ (hyvää polkua)
~hankkea myöten ne näky hiihttoah hilipottelevan~
~nää on niin kevveet, mahottomat hilepottimet kävellä~ (kevyet jalkineet)
~hilipotin~ (kirves)
~ounahinenko lie ottanna van hilippako lie viennä~ (lampaan, vrt. henkiolentojen nimet)
~hilippa sinä, hilippa sinun isäsi~ (sisiliskon loitsua, vrt. metsän hilppa)
~sehhään on koko hilippa~ (hyväkäytöksinen, miellyttävä, vrt. omia hyveitä
ilmentävät haltijat)
~yhtennää hyö siel mummolaas käyvä hilppasiit~
~alakakeepas hileppasta siitä saonaa~
~sov viä hilippevä poika, niiv vanhaksi mieheksi~ (virkeä)
~kyllä siinä on sitte hilippee tyttöö~
~likka kävel nii hilppijäst~
~mikäs vanha se Jaran Ulla nyt viel on, vastahan se on likka hilppeimmilläh~
~hilippee olo~ (kevyt, huoleton)
~hilppi näkkyy~ (pikkupojan kikkeli)
~silloin se poika hilippi~ (pinkaisi pakoon)
~pijanha ne nuoret hilippii, ko ei vuojet jalakoja paina~
~saapha nii paljo et ku yks kuu aikaa hilpitä käyvvä ni siis on suolakalat käes~
(yhdessä kuussa, talven suolakalat)
~hilippo~ (petkele, vrt. kirves)
~siikojapa sielä hilippoo~ (rysässä, oma pyydys=omat kalat)
~se hilippo niin pitkästi ett oli läkkäytyä~
~me lähtimä kolomem miehen juostah hilippomaan~ (oma liike)
~kyllä tuo poika oon koko hilpreeni, minkhäänlainen mies siittä tullee ku kasuaa täyveksi~
~männyn kuaren hilpua~
~siitä karisoo nuo irtonaiset, joeta sanotaah hilipuks~ (männyn helveitä)
~pettääh hilipuja~
~tuohen hilipua~
~hilipunem pettää~ (ohutkuorinen)
~hilipunen pettään kuor~
~hilipuhörkkö~ (lantuista, lihasta ja kauraryyneistä laadittu keitto,
vieraat ainekset, omalta kuulostava nimi=tehty aiemmin jostain omasta)
~semmosia pieniä hilipukkaetahan ne olvat~ (lasten kengät)
~hilpukuarta se ohkonen~ (tuulessa värisevä kuori, männyn rungossa)
~on tästä aeka hileputteleminen ennenkö olen kotona~
~ehäm minä kovua juossu, huviksen vua hilijua hiliputteli~ (vrt. omituinen "kilpaurheilu")
~minä hiissasin kengät ja lähin hiliputtelemaha~ (kengät jalkaan)
~son hyvä kävellä hiliputella näin jänkäkelillä, taival katkeaa hopusti~
~tuhkalipeellä pestiin, ei kyllä hilsettä tullu yhtään~ (hiuksiin)
~enskerra pesus ku peä jeäp huonol pesul ni tulluo hilsettä~
(lapsen päähän, ensimmäistä kertaa pestäessä)
~se puali oli allapäim mikä puussa kiinni oli, hilseppuali päälleppäin~
(tuohessa)
~niin siit sai niin ohkusia hilseitä~ (liotetusta niinen kuoresta)
~männyh hilsehii keitettih~ (yskään)
~se hilsej joka koivusa on aina niim pannahan alle~ (tuohikatossa)
~petäjää hilisettä varissuh hangelle~
~sennik koarnan hiliseen syöpi poro nälissään kun on huono kaevu~
~seittuistä hilsettä joka kiiltää kivissä~ (katinkulta eli tulikivi)
~yön vanha jään hilse~
~siitä nousoo sitä hilsettä siihem piälle~ (veen päälle, hauen kutuaikaan)
~jeä oh hilseessä~
~tuuli oli lykäny järven rannalle jäähilsettä~
~mehtä on jiän hilseessä~
~kyllä se halla oli viime yönä kö kengän kautuun kuuran hilisettä tarttu~
(kautu=rintakappale)
~oksat oj jeähilisseessä~
~hange päällä o semmosta lumihilsettä, että ku tuuli tulleepi, nii kyllä se pöliseepi~
~lume hilsse~ (nuoskalumi)
~kyllä niistä ne hilsehet lähtee ko ravistaa~ (sammalista)
~se hilsehtii niih hirmust~ (päivän polttama iho)
~sanovat että jos sitä jeä niinku korvaan taekka sillä viisin ne hilsehtii ja hautuu~
(kinaa, vastasyntyneen korvaan)
~ihmmeestihhän se parani, niitä joitakin pistteitä että se syyhhyy ja hilsehtii~
(vieläkin, ihoruusu)
~kivi hilsehtii, semmonen kivi josa on sanotahan kissankultaa~
~hilseilee ja lähtee ja tulee uus taas~ (entisen tilalle, savipuolta sairastavalla)
~jos lapsena ens kerrah huonostip pestään nii iho hilseelöö aena~
~multa palo aurinkosa selekä, aivan iho hilseilee irti~
~pää taetaa itekkullae jonkuverraa hilseellä, pesi häntä eli oli pesemätä~
~siitä tuloo hilseiseks kun ei se valkoinen syntymänoatta tule pois~ (pestyksi,
lapsesta syntymän jälkeen, vrt. kina)
~ei pystyh hilsejjäällä pyytään, se helisee kauhiastij ja hylije on niin tarkkakorvanee~
(kalajoen hylkeet, kuinka suuri kanta tänä päivänä)
~hilsekkesi~ (koivuntuohen valkea kerros)
~sitten ku se rupes hilseköitymmää se näppy, nii se paranki~ (hilseily, ihon tapoja
hoitaa itseään)
~siin on se hilsetauti~ (kesivä ihottuma, ihon häiriötila)
~se alakaa toillai hilsettyäj ja kuarnettuaj jos sitä ei rasvoo~ (lapsen pää)
~jää hiltta on tul ko vähä lunt tul ehtoste~ (hilettä, riitettä)
~Miina on vieki niin hilska vanahaksi ihimiseksi että siitton oksat pois~ (iloinen)
~joukko hilskovvaa, jottei suak nukahtook yhtääk koko päivänä~
~mänkee mäelle hiliskoomaan~
~lapset hiliskkaa~ (telmii, leikkii)
~vessammijo alla kun kiärmel laalo, hilskattel kuh heinäsirkka, vähä helleemmin~
(vesisammion, laulavat käärmeet)
~siell ol semmoset hilskeet, kun ne pitoja olvat laettamassa~
~se ol hilskehel koko yö, se ko ei käynt kupehellee koko yön~ (oudoksuen)
~nehän avojalon hilski~ (ihmiset ennen, Ii)
~jaksaa se kyllä hiliskiap poeka~ (3-vuotias)
~kylläpäs tua teijän tyttö onki oikija hilisko~ (vilkas)
~nuo meijäm poijat ovat niin hilskoja, ettei niitä saatah heittää siunaama aijaksi yksinään~
(vrt. siunata=höyrystää, savustaa, tulen syttymisen / veden kiehumisen aika)
~sillo sanuot oleva ihmises hermotauvi, ku se hilsmoamoa rupijoa~ (hilseilemään)
~hilsuhan sil on ei se yksin kules siel iltasel kun tielt lähtie~ (hilsu eli heila, tytöllä)
~sehän se kuulluu sinuh hilssus olevan~ (hilssusi eli heilasi)
~hilsut~ (tuohessa päällimmäisenä, koivun heimon kieltä)
~kyl hillo jo oli mennek koskest ales, mut simmost pient jäähilssu men viel ain joukko sekka~
(hillo=jäälohkareet, hilssu=sohjoa)
~se hilstehä se kutkuvoa~ (hilse kutittaa)
~hilstettä ol satannuh hankkantehem päälle~
~ku se sato tuol lume, niiss o jeähilstettä~ (oksissa)
~ol siinä veessä jeäh hilstettä~
~pää o hilstettynnää~
~teäl o kaks semmoista hiltikkoa, minä ja eukko~ (jämerää, yhenlaisuus)
~älä mee sinne sielon hiltijäispesä, saat pian hiltijäisiä housuihin~
(pieni muurahainen)
~hiltunen~ (pyöreä kalakukko)
~valeksmanni tuli ja pisti hiluk kinttuhin~ (poliiseja edeltäneet vallesmannet,
molemmat vieraan vallan edustajia, eivät kuulu suomeen)
~rosmo tuotiin kärräesii hilut kintuissa~ (vieraat rosvot, vieraat poliisit)
~helmiä ja kaikellaisia hiluja~ (helyjä, koruja)
~niit om monta vuatta konnei jääk kuljem muukko semmosta tyihää hilua~ (kulje joessa,
suurina kappaleina)
~lumen hilua on satanut~
~semmosija hienoja jään hiluja, kun kätteen ottaa niin ne~ (sulaa)
~on siinä lätäkössä vähän jeän hiluo~
~ei se sen kummempi oo kuk kaarnan hilu joka tuala puurrungos lipattaa~
~hiluja~ (irtosi, männyn rungosta)
~ne ov vielä niih hienoja lehehhiluja~ (puhkeavat lehdet)
~hilurimpsistä ja harakka katolla~ (kaikki hyvin)
(lähe: suomen murteiden sanakirja osa 3)
