~mää niin koviin helläst hikoon~
~siitt erinomasesta hikoomisesta pääsee kyllä ku pesee useej jalakansa~
~avatkua uks auk muute tiällä hikuvua~ (uks eli ovi)
~jalat hikkoo ja haotuu suvella~
~hikkoihan siinä vähän ennenku on vene vejetty yli niemen~
~siinthä se yskii ku tää on niim paha hikkoomaa~ (pieni lapsi)
~kun syväl lävem maahaan kaivaa, niin kyl siält maanuumenist ain hiukav vettä hikkoo
vaikkei siin oliskal lähteensilmää~ (maan uumen)
~maakivet hikkoo, saretta tulossa~
~hikovaa ku siihe puhhuu~ (käärmeenkäräjäkivi)
~moa hikovaa~
~se hikoo ittestääl löylyssä~ (pihkalehtinen vihta)
~se päiväl jo hikovaa, että räystähist ves tippuu~ (maaliskuussa)
~pihka hikoo~ (tihkuu, puun pintaan)
~ei enneä pihka hikkoa~ (pihkan aika)
~älä nyv viälä nin kovaa löylyä heitä, täytyy esiks hiotella~
~ei ne siin hijotelliet eikä pessiet~ (vaan alkoivat vihtoa ja sitten valelivat
itsensä kylmällä vedellä)
~eehään se lähel likakaa, jos ee vähä hijottele~
~hijottelii lunta~ (sulattaa)
~helemikuussahan se alakaa hijotellak kinoksia mäkirinteissä~
~kyllä se on nyt hiottavaa tua ilima, hiki juaksoo aivan oikohonsa~
~vaikka sel luulis hiottavan niin ei se hiota~ (tallukka, kesäkenkänä)
~ilma on nii hijottavaa, taitaa tulla isäi~ (isäi eli ukkonen)
~kyllä siitä sai tulloo, kovi se hiottaa~
~se olliin nii hieseem makusta, semmone hyvi hijottava ilima~
(ukkosen edellä, heinäkuu=ukon ja suvituulen kuu)
~sähkyä kae ston ilimassa kun tuntuu nii hijottavalta~
(sähköä ilmassa)
~kaksi kertoo päevässä lämmitettiin eikä se liijaksi hijottanna~
(sauna talvella)
~viimäsel viikol hiot jo usseman päevän hiuka, mut täl viikoll o ollu jälles
kylmemppä~ (keväällä)
~se hiottaa jo nii paljo päivän pääl ete sukse ene mihikkä luija~
~hivottaa lumej jo päivämpualelt~
~ei or ruvennuh hijottamaav vaikka päiväin paistaa niil lämpyseste~
(hiottamaan lumia)
~kas kuinka nyh hijottaa, jokohaa tulee kevä~
~kyl nyt tulee pahat pyryt, kun niin hiottaa näin keseel talvii~
~tuisku ol liki, jos rupeis hijottamoa~ (talven ilmoja)
~jos Mati päivän hijottaa siit o seitsemä hattuu kanno pääs~
(vieraat nimipäivät, omat eläinten paluupäivät)
~siellä jo seinie hiottaa suojailima tulloo~
~päeväsyvännä sevveraa hijotti, että kuura puttoeli koevuvvarvuilta~
~kallijo hijottaa vettä~ (tihkuu vettä)
~minussa kun on semmonen hijottaja~ (hikoileminen=kehon tapoja
hoitaa itseään, oire jostain)
~jopaha hijotuttaa sevverran että vesi tipahtellee päevämpuoleiselta
rästäältä~
~kas ku noi hiouskivekkin ku ne ol luononkive~ (hiomakivet)
~hip, miä voitin~
~hip hip terve~ (huudahduksia, vrt. hurrien hip hip hooray)
~hip hellettä sano jänis pakkasella~
~siäl hippale hiuka lunt~
~kyl mar siit pyryttämä jäl ruppe ko se hippale jo hiuka~
~se on koko päevän toltaval hippallu~ (lunta)
~sataa hipailee kuin sarvee karvis~ (sarveen karvissa, häh)
~minä hippaelil lähtöä mutta en kuitenkaal lähtennä~
~seki alakaa jo akkaa hippailla~
~ne uu hippailleet sitä kiviä viijjäkseev vain siinä se uv vielä paikollaan~
(aikoneet, suunnitelleet)
~vene ihka vieritse män jot ei hivast siihe~ (vedenalaiseen kiveen)
~vähä hipasha se poskie, voa ei se koskent~ (kurkijoen kieltä)
~älähtää kuv vuan pikkuse hipasoo, on nii ällee~ (kipakka)
~pikkuiseh hipas voan käellää~
~liki piti, ettei kirves ottaan käyny, ku se aiva tukkaa hipas~
(vieraat metallikirveet, luonnottoman teräviä, elämän vastaisia)
~nin kovasti heitetää sitä löylyä että rupee korvia hipasemaa~
(polttamaan)
~sittä ku hipas tänne että siiman sae järvvee, oekkeen kilivalta~
(tultiin kilpaa juhannusjuhlilta, siiman laskeminen juhlimista
tärkeämpää)
~pittää hipasta siellä~ (käydä, juosta)
~kylläpä se nyh hipaskik kovvaa kun koirakim meinas jeäh~
~kenen koera siitä laokatah hipasi~
~koirra oli niin nälisääs että hipasi kuppiis puhtaaks äkkiä~
~myö ei ollakkaa hipasulta, pittää soaha ihan kiini~ (hippasilla
oltaessa, vrt. hipaista)
~mänpä hipasuu~ (huonosta saaliista)
~sillä ol hipakka männä kottiise~
~kun ne tuntoo jotta on toesim puolin ne jo vieruuttaat lapse hipakalla poes~
(toisin puolin, odottaa toista lasta)
~savunahan se vuam män ja vähän nyt näky tulliik ku ol oekeeh hipakka mänö~
(meni savuna, tulinoidat)
~Alitalos oli ehto simmose piene hipaka~ (hipakat eli juhlat)
~tuli joku hipalel luntakin~
~voi noi kuinka piäneh hipaleen kehtas antaa~ (ruuan jakamisesta)
~niin kauon ko lumihipale oli, se oli kylymää~
~ilikiästi puseron kaulus hipaloottoo leuvvan alustaa, täytyy kääntää
kauluksen nurkat käppärähän~ (hyväksi kääntäminen)
~huonot lekkeet, kyllä niillä synttyy hipatap pakkasella~ (lekkeet
eli vaatteet)
~se juostah hippas viemässä sanan sinne~
~mää kehräänki itte nämä hiviäiset, et mää saan miäleellistäni lankaa~
(hiviäiset=hienot aivinalangat)
~joka hiveesek keheräh virkkuulangaks, se osah muutaki sittes saman tiän~
(tekemällä oppiminen)
~hivijäisiistä tehtiin aivinakankaal loimia~
~pellave tappurat o rohtimii, toiset tappurat o hivveisii, pehmiit tappurat,
siit tulloo kuitu~ (tappurat, vrt. vanhemmat omat kuidut)
~ne onkii ne hiviäist ne on iha niitä aivinoi mist keträttii ompelurihmat ja
kankaaloimet, kaik parraat loimet~
~toine sisar o hyvi mustahivjane, mut toine on taas jemt valkjaverine~
~plikka om mustanhiveinen, niinkun isänsäkkin~ (mustahipiäiset kantasuomalaiset)
~tummahipioinen poijasta tuli~ (vrt. isän isän isän värinen)
~siinä onnii hienohippeine tyttö, kyllä sen pojat korjoo~
~on niin helakkahipiäenen laps~
~hienot hipeleet om peällä~ (tuohen pinnassa)
~hipeli~ (häpy)
~hyviih hivenä tulee lunta~
~äitees muatonen toi laps o, mut kyl o hiven isääki~
~sais siin olla hivene lisäks mittua, ollaksie täys mitta~ (hivenen, omat mitat)
~pölläytähä siihe pöyvvälle hivej jauhoja, ettei taikina kiini tartu~
~se kum pikkunen hipenej jeäpi niin se se kärhentää~ (silmässä roska)
~on sitä vähän toevon hivenettä sinneppäen jospa se totteopi~ (toivosta todeksi)
~ku se aamulla lähtöö kyläälöhön niin se ehtoolla tuloo jottei sillä oo koskaa
kiiruhun hiventäkää~ (oma eli hidas elämä, "työelämän" vastakohtaa)
~ei ollut hengen hiventäi eniä~
~se ol niin aukkee, ei ollu ei puuh hiventä~ (suolla)
~ei uo hiuksen hiventä peäs~
~hivenen viälä saan lisää, ninon takkani täysi~ (taakkani)
~minua voa hivenen naoratti se juttu yhtsuoroa~
~jollaek kantilla oh hivenej janhusta~ (kuusessa)
~annahan ees hivenenkää luikastusta tämän kannikan päällisiksi, paremmin huilaapi alas~
~ei hiiren hiventä~
~ei sil ihimisel oo rehellisyyren tuntua, ei niin hitusen hiventäkää~
(välteltävät ihmiset)
~siel tullee semttii lumenhipenii~
~on siellä vähä satanna yöllä lumeh hiventä, vua ee tuo kävelyvä haettoo~
~on siellä nyt pakkanen eikä suksi luista yhtää, kun vielä sattoo kyttyyttää
tuota lume hiventä~
~hyvät hipeneet~ (vaatteet, vrt. hepeneet)
~se Riikka ol kulettana hiventä iäree~ (hiventä eli herkkuja)
~ei toi poika söiskä muuta ku jottain hipeneitä~
~hipene~ (tomuhiukkanen)
~sanovat, että se tahtoo liijjemmaksi hiperoijan naesia, eikä teet tarkkaa erua
omaj ja toesten akkaev välillä~ (vieraat naisten hipelöijät, vrt. kähmijöiden
lähelle pakottavat "työpaikat", koko "suomen valtio" luotu mannejen mielen mukaan,
uhreina oikeat suomalaiset)
~pakkane hipertää nin kynsiä~
~hipertää leipäsäm murusiksi~ (pieni lapsi)
~se hiperöitti kävellä nin hiljaa, kun sool paljain jalon~
~hiis kun juosta hipettelöö~ (paljasjalkaiset hiidet)
~hyv on avojaloin hipetellä~
~kävelläh hipettellöö niin keppeesti~
~mavo syömä makkeeta, hiire syömä hippeetä~
~on se tuo matikka hippeetä syyvvä~ (hyvää, kelpaa syötäväksi)
~sauna on hippeimmillään~ (kuumimmillaan)
~leppä ku om maijolla ni se o hippeimmillää~
~se o sillo hippeemmillää ku tuntoo että tää o päevä alakua~ (metson sointi)
~tuo olovi olis hippeimmillään juotavata, huomenna se on jo liijjan hapanta ja väkevätä se
voi käyvvä piähä~ (oudoksuttu päähän käyminen, humalajuominen=henkisesti sairaan
yhteiskunnan oireita)
~sillonhan sitä jaksaa ja kerkijää kun on ihminen hippeimmillään~
~siinä ijässä on mies hippeimillähän~
~äite oli laihan säikkärä ja tummahipee~ (kantasuomalaiset)
~kum pinta tulee kylmäl nousee hiviäkarvatkii pystyh~
~siust tulloo vällee rikas, ko siul on lope pitkät hipijäkarvat~
~poijan purilaat löi niin kovan löylyn, jotta yritti palook hipiikarvat köyryyn~
~hiviäkarvat o iha vilu siirteessä~ (vilun siirteessä)
~hippeekarva siirillää~ (siirillään, vrt. käännöslaina kananlihalla)
(lähe: suomen murteiden sanakirja osa 3)
