~ei sitä ollu ukolla hipi liikkua~ (hipi liikkua, noidutulla,
vrt. hipi=huuhkaja)
~niin minulla teki hipi sanoa sille kaikkiin kuuloon, että minkälainen kelevos sinä oot~
(hipi eli mieli, hipin heimon kieltä)
~hipi~ (pikkupojan kikkeli, myös hipili)
~hippiisteltii hippiiruohtimet harjala pijoloista~
~ku ens kerran harjataal liinoja, niin niitä piälystellään häklällä ja harjalla hiviäistellää~
~elä joutavoo hipiistelek~ (aristele)
~hipikka~ (pyhäkössä elävä pikkuväki, vrt. hipin väki, huuhkajan pyhäkkö)
~sillon kuh hän siellä söe niih hällä tuli semmoneh hipijo sinne että sitä pittää käyvvä~
(hipijo eli halu)
~ka mitä sinä joka paekkoa hipistelet~ (vrt. hypistelet)
~peokaloa taesi hipistellä~ (pakkanen, vrt. hiplata, koskettaa)
~jos sinne voa hipistelemäl män, kyl se tuntukii nii roakial~ (arkaillen, kylmään veteen)
~mitä sie hipistelet onk siul kylmä~
~ko o vilu, siit pannuo hipistelemeä~
~hipistellee kun karhu käpysel kankaal~ (menetetyt karhukankaat)
~tartu voa soavi korvaa kii, älä siin mittää hipistele~ (hipistele eli emmi,
hipin heimon kieltä)
~hipistellöö~ (puhuu varoen)
~hipistyä~ (kutistua)
~vesi siellä hipisöö~ (sataa hiljakseen)
~sitä jos kiireh hipistää~
~puhtaat meil olliit hipjät, ei olt äkämää~ (hipiät eli ihot,
hipiltä saadut)
~toeset ei tiijjäm mittään vaem minulla on, niih hieno hipijä jotta se ei tykkees siitä~
(villahuivista, vrt. villaa hylkivät)
~iha miu hippiitä karsii ku sie tuommosii puhut~
~oon saant raataa hengest hipiäst ja tään rikkaamp en oo~ (orjasuomen luonteesta,
rahaa ohjataan laiskureille ja toisten työstä eläjille, "työnjohtajat")
~mie oon hengestä hippiistä koittant työtä tehhä, mutta ei se köyhyys piältä lähe~
(vrt. suomalaisten työstä rikastuneet)
~oli ihan henkee hipeetä peästäkkö eli ei~ (ihmisten ilmoille, eksyksistä)
~verona täytys meitinki viärän nel kilo rohtimi ja kaks kilo hivjoi~ (verojen kerääminen
=mannemaista töisten työstä rikastumista, laitonta oikeassa suomessa)
~ensin otettiir rohtimep pellavam päältä, kepin kans rapistettii hiviät,
niis tuli hianompaa ainest~
~piälysharjeet, välharjeet, hiviäharjeet, syvämet~ (pellavan kuituja)
~ei nii hiije hippiitä tult lapselle vaik hevose alle jäi~ (vrt. auton,
mikä mahtaa olla tämän kesän saldo, kuinka monta autojen alle jäänyttä lasta)
~hipiihiiri~ (elohiiri)
~hiviäiskarvat~ (ihokarvat)
~hiviäistappuroesta keträttii aevinan kutteet ja syämmistä aevinan loemet~
~se hipliina om parasta liinnoo~ (parhaista hampuista tehty kangas)
~tulloo hiennoo punaista syherröö nahkkaan, sannoot siin oh hippiimpuhttiinen~
(ihottumaa, näppylöitä)
~soon vaa hiviäntasoost, kyl se lähtii kon aikah on~ (vastasyntyneen lapsen
ihossa oleva ihottuma)
~suotta sie oot huolissais, kasso nyt, ei se oo muuta ku hipijätassausta~
(hipiän tasausta, hipiä tasaantuu, uuteen ympäristöön)
~ei siihe enniää suuren tule ruhvuoo, ko nyt hipiätassaus käyp~
(lapseen, ruhvuoo eli rokkoa, hyväksi kääntäminen)
~hiviäruatii~ (ohuita kalanruotoja)
~hiviöruusu~ (ihotulehdus)
~siittä ne kelepas harjattavaks ja siinä erottel joka sortin erilleen,
ensiks sae ruohintappurat, toeseks hivijätappurat, viimesiks jäe kätteen aevinat~
~oksat palloa hiplakasti~
~keärme oli hiplakka~ (nopea)
~sepäs ol vasta hiplakka, että ol kielen viijjä männessää~ (hiplakka eli makea)
~ompa hiplala, jos pyssyy~ (hiplala eli täpärällä)
~eihän niitä hiplauksii osannu tavalline immeine syyvväkkää~ (herkkuja,
makeita ruokia)
~tämön semmosta hiplausta tämä nappiin neulominen ettei tässä hättäillä auta~
~siinä tulloo vahinko kun sinä hiplehit ja hiplehit, kosket joka paikkaan~
(lapselle)
~maksat ja munuvvaeset nehän ne on hipleemmät syötävät~
~elä paesta sitä lihhoo liijaks ota jo poes uunista, se on nyt hipleemmällään~
(parhaimmillaan)
~itep pisteli hipleimmät palat suuhusa~
~kerkän syöpi hyvih hiplleestil~ (männyn kerkän)
~sillon ol hipllee ilta~ (vrt. hilpeä)
~kyllä sitä on tuo immeenennii kaheksantoestakesäsenä vielä hiplee~ (iisalmen kieltä)
~ohan siinä ottajalla selekkoomista, kun nii isosta naeskatraasta joutuu hipleintä
omaksee ehtimää~
~hää tekköö nii sommoo hipleetä~ (ohutta kangasta)
~kovin tuo on hipleetä, ei tuommone vuate kestä miehillä mittää~
~oekeen hiplee tuohi ja tervastikku ne ärhäkästi soapi tulen märällää ilimalla~
(sytykkeitä)
~hiplinki~ (marjoista ja perunajauhoista laadittu ruoka)
~on niit sorsii jo täskih lennelly, muk ku ei toss o isost sulaa viel, muk koht hipo
silläh on sula~ (iitin kieltä)
~eiks siel oo kettää, vai onks ne nii hipohissuksee ettei ääntäkää kuulu~
~pitteä olla hipo hiljaksie~
~maltto ne lapsettii olla hipohilijoo, olivat vähä aristunna peikkojutusta eivätkä
uskaltanna mekastoo~
~tuos nii ne koivulatvat hippoit maaha~ (pyörremyrskyn aikaan, myrskyt ja
pyörremyrskyt)
~tulluotkii oikijat heinäpouvat ko piäskyist lentiät nii korkijal jot siivet
taivasta hippuot~ (raudun kieltä)
~peäski lenttää vettä hippoen~
~ei tarvitte niin henkiä hipojen mennä että ittes tapat~
~poja ikä hippoe jo kymmentä vuotta~
~minä kaivon nii kovasti että oikee henkeä hipo~
~nuopa vähän likeltä hippoo etteivät oos sukulaesie~
~aena tul piälen telemämmääj ja käpälillään suuta hipo ja sillä ol vaekka mitä
kujjeeta ol~ (elättijänikselle, parempi päästää vapaaksi)
~joka hierimen hipoo, kapustan koapii ja paan pyyhkii, se linnun sonnan rihmasestaan
soapi~ (miesten ja naisten työt)
~tytöt suksin mennä hipovat~
~joka ilta lähettiin juostah hipomaan~
~koitelkkoohan työ juostah hipoitellas sev verran kun koira juokssoo~
(koiran vauhtia)
~eiköhä jo lähetä hipottelemahan, ettei tartte loppuväliä pimijässä pökkyröijä~
~ja pikkusen niitä vastalla hipotteli, aenakip pyllypuolii ku se pissi niihen
käöpi niin se oli vasta leäken niille~ (vastalla kylvettäminen, lapselle)
~myö juostii hippaa tälviisii ja siit käytii ristsylisille nii kovast painittii~
(talvella)
~ihal latvahippaan se noussoo puussa~ (kärppä)
~nyt om mettäsiampoutaa ei näöp pilivehippaa~ (mettäsian eli mäyrän,
liikkuneet poudalla, mannesuomessa voi joskus nähdä yli ajettuja ruhoja)
~minä ev valehtele hippaakaa~
~se on niiv vallaton, on kuh hippaheijja muaj ja taivvaav välillä~
(hippaheija, vrt. hämähäkki)
~min oon hypännyk kun hippaheikki hiijej ja helevetiv välillä~
(hyppivä heikki, ei viittaa hämähäkkiin)
~se on ku hippaheikki siellä ja tiällä~ (vrt. heinäsirkka, kirvat)
~hyppäsin kuh hippaheikki kaeke oamuo~
~tehäh hippaheikin työtä~ (tanssitaan, tanssii työkseen)
~lystihän tuo on avojalakaan hippaella~
~pojat männäh hippasoo kilepaa~ (juvan kieltä)
~kyllä sitä ku yksin käsin tekköö kaekki suap immeeneh hippastap päeväm mittaan~
~tuo Maijja se on vielä semmone kaprikki, tekköö töetä ja hippasoo kyllee~
(kaprikki, vrt. kauris)
~väsytteäppä se alakaa kun om päevän toas eestakasit tässä hippassu~
~kävellä hippasee kevejin askelin jäätä myöten~
~sitä soapi myötääsä ollas sen hippasum peällä~ (oma liike, vieras
paikalleen jämähtäminen)
~piettään tämä hippakoevuna~ (merkkipuuna, josta kiinni pidettäessä
ei saanut lyödä hipaksi)
~monta tammikuuta on ollum mum muistonin aikana ettei oo ollul lumehippaletta~
(vampulassa, vähäluminen meri-suomi)
~ei siit mitää lumipyryy tul vaik se jonku hippalee heittää~
~mettäs ei ole enää lumenhippalesta~
~ei pilivenhippaletta nävy~
~on mettäsian pouta ei pilvihippaletta näy taivaala~ (kittilän mäyrät,
montako jäljellä)
~siellä se lunta hippaloittee taitaa pian talvi tulla jo~
~alko sueta etelätuuli ja vettä sato, niin että periantaiaamuna ei näkyny
lumihipparetta~ (suveta etelätuuli, sulattaa lumia)
~käyvää hippasil~
~mennääs hippasta~
~ollaa hippaist~
~männää pyytämää toisiilaislapsiikii meijjä kans hippasil~ (toisila,
vrt. lainasana naapuri, nykysuomi=puhumakelvotonta)
~koko päivänkö työ jaksatta hippasilla juosta~ (lapsille)
~sitten karttupiilosilla oltiij ja hippasilla~
~vällii oltii sokkosilla ja vällii hippasilla~
~siellä sitte kum meitä oli sitte ni semmosia ni tyttöjä ja poikia,
niin siellä sitä juostiil leskiä, ja oltiin hippasilla ja miten,
mitä millonki niitä~ (lapsuusmuistot)
~Mari oli jo hippeissään kun suluhasmiest ei alakanun näkyäv vaen tulihan
tuo kuitenni~ (hääpäivän aattona)
~elä hippelehä, kyllä se tuloo, kuha joutuu~ (hidas eli oma elämä)
~mie vain en pölkää niitä hippeliäisiä~ (kummituksia, vrt. hippiäisiä,
sukulaisten henkiä)
(lähe: suomen murteiden sanakirja osa 3)
