~kiipes kuusellatvaa, ihav viimeseeh hippii~ (hippi=huippu, kärki, nipukka)
~hippiäinen~ (pikkulintu, hippiäinen)
~siin on niin tahallinen ihminen ei se turhii hättäile, hää tekköö puuhajaa
hippo hiljallee ja ain työt tulloot tehtyks~ (oman työnteon luonteesta,
mannesuomi=käyttää hyväksi suomalaisten ahkeruutta)
~koera juosta hippoo~
~kylläpä flikoolla oli hippooset tantut~ (tantut eli hameet)
~kyllä sitä sittet talavella pitää röntytä, mutta saapa kesällä taas olla hippoosillansa~
~sieltä ne tytöt tulee niin kesähipposissaan~ (ohuissa vaatteissa)
~kyllä sen juaksu on hippoosta~ (kevyttä, omia hyveitä)
~paitahiaasillansa on hippoonen olla ei liikaa hikoota~
~se on sitte hipponen ko se porolipiäsä keitetähä~ (männyn juuri,
juurien käsittely=omia eli ikivanhoja taitoja)
~sajevesi oo hipposempaa ku kaevovesi~ (pehmeämpää)
~se on niin hippoosen luantoonen ihiminen, jotta jonsei sen kans päriää, niin on ittes vika~
(pehmeä, lempeä)
~syö ny oikeeta ruokaa kyllä nuo imelät on liika hipposta syötävää~
~siin o hippu sitä isäs vert~
~s oli niiv vetinem pilivi, kun ei tälläkään kohtaa olluk kum pieni hippu ja se satoo niim
painavaa jotta~ (kauhajoen kieltä)
~orava ol ihal latvahipussa~
~flikat meni hyppyyn että hippulat vinku~
~män nii jotta hippulat vinku ja niävelit suhki~
~net tanssasivat, että hippulat vinku ko nep pyöri~
~ee minulle tarvihte mooruta, kyllä minä ossoon teeltä lähtee~
~saunasta juostihin, että hippulit vinkuu~
~koivul latvahippuinen~
~välliin ku oltiim pikkusen hiprakassa tuli kinnaa~ (vieraat kinajuomat)
~tehtiin nii hyvää sahtia että, miähekki tuli hiprakkaa~ (luomujuomat,
vähemmän myrkyllisiä=vähemmän kinaa)
~ehä tuo Juones mittää humalas olt, koha ol vaa hienos hiprakas~
(humalluttavat humalat, tuontitavaraa)
~se ol vähä humalahhiprakassa ja tul rähisemmää~ (rähinäsuomen alkuvaiheita)
~soli senverran hiprakasa että se rupes kehuhan akkaansa siinä ihimisjoukosa~
(viinan aiheuttamista ongelmista, saa käyttäytymään vieraalla tavalla)
~olin viel unen hiprakas~
~siell on aika pakkaiseh hiprakka~
~on vähän kylymän hiprakka~ (omat hiprakat)
~siitä on tulluna nii hiprakka tyttö~ (hiprakka eli reipas)
~hiprakamp sen tytöm pittää olla, jonka minä otan~ (yhenlaisuus yhistää, erilaisuus erottaa)
~kuinka liev vähäh hipree luonteeltaa se Taono~ (hipree eli hidas, vastakohtia tarkoittavat
sanat)
~kylymääköhän tuota kun nuin hipristeleikse~ (hipristelee eli hytisee, vrt. hipiä)
~hipristelleiksee uimaa männessää~
~toiset ne niih hipristel lakassa ja marjassa paljjaij jaloin käynttii~ (kiihtelysvaaran
paljasjalkaiset)
~mittee sinä siinä kylömässä hipristelet, tulet tuppaa~
~sanottaan ihah halaki nuammaan, ilimah hipristelemätäk~
~minuva hipristytti nii kovast, ku panim märäm paijam piällei siinä tuulessa~
~ei minnuu juur käyny mut liki se hipsaatti~ (käyny eli osunut, vrt. "metsästäjät",
tuliaseet + tyhmät miehet + hoono soomi = tuloksena pelkkää pahaa)
~vanhat on nii herkät vaik hiir yöl hipsahtakkuo sillo sen kuuluot~
~niin männöö sillälaella hipsaeloo~ (vesipisarat sateella)
~tuj joutuum mitäs siel eniäh hipsakoittet~
~se näkkee hipsanoja~ (manalaisia)
~pannaa hiivat hipsamaa, käyttiet kähäjämmää~ (loitsujen kieltä)
~letti hipsattaa ku hiirenhäntä kul lettineola on katteissa~
~ei se eneä jaksa kovast tehä töitä mut ainha se jotakii hiljaksie hipsehtii~
(lemin kieltä)
~äeti se on semmonen kappera muori ollu, päevät se hipsehtii hipsehtii~
(pysyy liikkeessä, elämää yllä pitävät omat hyveet)
~suksillaan hipsehittiin~
~mummu jo uamulla varraen hipsettel tuvassa~
~hipsi~ (tuohen hilse)
~mennä hipsii sukallavas kokille~ (sukkasillaan, ullakolle)
~mie hipsinkii saunaa~ (synnyttämään)
~hipsin sukkasillain kyökkih keittäh vettä ku rupes niin kovast köhittäh yöllä~
(omat apteekit)
~hiljoaha se pit hipsiä, eihä se kovast syntynt kolissa~
~meijän äit on niiv vorva, jot hiä nousuo ylös, vaik kui hiljua yöl koitteluo hipsii kottii~
(vorva=herkkäuninen)
~ja nyt penskat, alakakaa nyt hipsijäs saonaa~ (vrt. pennut, heimojen tunnistaminen
lasta tarkoittavista sanoista)
~se on niin kevyjjalakanen niin se niin kevveästik käyväh hipsii~
~rasvalla hipssii nahkkoo~ (nahkan käsittelyä)
~krapul o hennä al simmossi hipsui~ (hipsui eli hapsuja, ravulla)
~se, semmoneh hipsu niin semmonem matteella se on se niinkum parta, se oj juuresta vähä
vahvempi ja sitte latvaam päih hienonoo~
~pahasti on kengä varsia hipsu syönnä, että on tullu reikijä~ (hipsu syönyt)
~ku otti näenikkään tästä ponnesta kätteesäs se silloh hipsu muata se nokka~
(kirveen varressa)
~sano, että hipsuham minä tässä tuvassa, mut ei häness op puun tuojoo~
(vanhus, omien voimien tunteminen)
~kaeslossa, ehä niissä ok ku pie hipsukka latvassa~
~Saimaki tulla hipsutteli niin hiliaa etten huomannu ollenkaa~
~mitäs siih hipsuttelet viäl, eks mem maataj jo~
~minä hipsuttelin sitte jalakasin niin ko aina kulijettihi~ (oma liikkuminen,
vrt. elämän vastaiset autot, "suomen valtio"=kerää rahaa suomalaisilta
ja käyttää ne vieraiden asioiden yllä pitämiseen, puhdasta pahuutta)
~satoa hipsutteloo hiljalleen~
~hiir juostah hipsuttaa~
~mitähä hiä nin hiljua hipsutti, luulkoha se että myö muattii~ (hartolan kieltä)
~matteen kolokkuussa sitä piti hipsuttamalla mennä~
~hipsuttasit sukkasillas, niin ei lapsi heräis~
~kankas täytyy palttaa, muuton se ruppee hipsuttammaan~
~ton takin hiansuut on alkanu hipsuttaan, ne tarttis yliympäri paartaa~
~soli Mantan hipu~ (hipu eli heila)
~vaatteenin hipuvat vallan kuittiin~
~ei virty, eikä lähre, mukko hippuin hippuu ja kulluin kulluu~ (alastaron kieltä)
~housut oli hiukka hipuneej ja reisusa rähjääntynnee~
~ei sillo liijoi fläskei tullu, kyl ne hivusiva~ (läskit hipuivat, töitä tehdessä)
~jokane sit hivuta vaa, vaik sitä on kauan kestäns sitä terveyt~ (elämä tasaa)
~hipu ko pyy mailma lopu erel~
~kyl se päiv vaa hipu~ (hiipui, kului)
~se aika hipu vaa nii nätiste~ (aika hipui, vrt. päivä päästä päähän)
~nuoran peät ne hippuu niin toesiaan, mutt ee kuitenkaa yletä solomuu,
täötyy panna jatko~
~moalla kun hierasoo eikä paljaalla käellä hivu~ (ampiaisen pistoa)
~kun hippuu jo äitisä pituseks~ (poika vai tyttö)
~alakaa puolivälliin hipuvak kohta kesäkuu~
~ei se koskaal lopuj ja niin kylmää, mistä häntä hipuu siähe~ (lähteeseen vettä)
~kyllä Köysti hipuu siihen sev valakia~ (hipuu, tekee hiljakseen)
~hippuilin täsä lähtijä teille~ (ajattelin, suunnittelin)
~vähän hippuili että lähenkö minä sinne~ (omaa elämää, hidasta, harkittua)
~se on semmosta hipuvelemista, ettei siitä tum miteä~ (liiasta hidastelusta,
harkinta + tekeminen = päivän työ)
~sehän on isom mettäm peässä sellasessa hipukassa~ (hipukassa eli kärjessä,
vrt. hipissä)
~hauvilla ketto, hipukka kitusten eissä~
~misä ne minun hipulini taas mahtaa ol, kai ne sentään on kuivas~ (miesten
lyhytvartinen villasukka / tallukan sisustaksi neulottu sukka, vieras kuitu,
omalta kuulostava nimi)
~mitä se siä taas oikein hipuloittee, kunnei stä jo alaak kuuluhun~
(hipuloittee=jahkailee)
~siellä se Romppas-ukko mennäh hiputtelloo~
~lunta siä taas hiputtellee vaa~
~on se vähä hiputtanu luntakin mennu yänä~
~ei kuulunu hiire hirahusta~
~mitä hirinä siäl tuas o jolle siäl tul vähä äkiste hiljane meno ni mnää tleen täält~
(uhkaus, mynämäen kielellä)
~tuntiehaa sen Hiljan naurusa hirinäst~
~likat nauraa hirisee keseh~
~poikaset pakkaavat hirisemhän~ (vrt. vakavammat miehet)
~mitäs tes siihe tulitta hirisemhään, menkää ulos siittä~ (hiristä, vrt. hirtehiset)
~hiristi nauraa niinku riekko~
~Laina vasta on aikas hirisuu~ (naurusuu)
~kas kun niit likkoja nyh hirisyttiä siäl nurkas~ (ilon kautta)
(lähe: suomen murteiden sanakirja osa 3)
