~oha se hirmakka laittoot tulta tälläselä tuulela~ (uuniin)
~ihlan hirmettää, kun noi pojat keikkuu tual tellingil, että jos ne putovaa~
(pudota sammaliin vs. asfalttiin, "edistys")
~tänä vuan tulee pualamii hirmijäst~ (puolukoita)
~tuli sit hirmiä lumipyry~
~pojat on tehneet hirmjän patterin suksimäkeesäs~ (patterin eli hyppyrin)
~siin on kans yks hirmiä kaljo~ (hirveä kallio, hir-alkuiset sanat)
~kaikki on niin hirmiest muuttunu~ (oma ja vieras muutos, elämää yllä pitävä
ja elämän vastainen, metsä=erilainen joka kerta, ja silti sama)
~hirmeät kattellakkin sielt ylähält ales~ (hirmeät paikat, vrt. rotkot, jyrkänteet)
~hirmijän suur sarepilvi~
~siel o hirmijän suur tupa, kyl siin o läänii joka kättä~
~voi ny hirmjä sentän ku mää peljästysin kun kärm tul polvol vasta ja mää olim palin konti~
(konti eli jaloin, perttelin kieltä)
~puolyönaekaan tul harakka tuvan eteej ja naoroi ja hirmoitti vielä väklaoman~
(satua vai totta, päivälintu)
~siin ol sellain mestar, että se yritti saa´a työn menemää hyvin hirmun kaa~
(hirmun kaa eli pelottelemalla, mannejen kammottava työhön pakottaminen)
~koi uo häppyy ni ei uo hirmuukoa~ (häpeää pelkoa, sanonta)
~ei siinä pyrkinä torkuttammaa, ku ol vähä hirmu alane~ (peloissaan, vrt. häirikköjen
piinaamat "kerrostalot", laittomia oikeassa suomessa)
~hirmul on silmät suuret~ (metsänhengellä, hir-mu)
~ehä tässä meilä käök kettää, yö aekana ei varsikaa, vaekka oha niitä hirmuja tuola mualimassa~
(omat asuinpaikat, metsän keskellä)
~minä näin ens kerran autoj ja hirmuna minä sem pijin~ (autojen myöhäisestä
alkuperästä, elämän vastaisia, eivät kuulu suomeen)
~sehän on oikein hirmu semmonen hevosampijainen~
~älä hirmussa tommosia puhu~
~voi siä hirmu ittees~
~kyl mar simmone viissata markka se ol liika suur raha, se oli hirmu raha~
(suden tappamisesta, susia 0, ihmisiä 5.5 miljoonaa, sanomattakin selvää kumpia liikaa)
~tääl oli hirmu lähre tääl Rahika notkos~
~niistä vanhan ajaam petäjän kannosta kun ennen oli ollu hirmu petäjiä~ (hirmu petäjiä,
oikeat metsät)
~toessa päevänä tiällä ol hirmu tuisku~
~siitähän tulloo hirmu komija siitä turkista~
~mitäs turhoo käyt hirmuilemmaa ei siuvva pelekee itikatkaa~ (puumalan kieltä)
~kyl peljätti hirmuseste~ (rovastia lukukinkereillä, mannejen kammottava lukemaan pakottaminen,
skoulut=suoraa jatkumoa tästä hulluudesta)
~se leimuh nii hirmuusestij ja löi salahmaata~
~olis tarttenum maittek kiärtääh hirmuset matkat~ (ilman veneitä)
~ne ol onnettomam pienii muh hirmuin ol pureh~ (hyttyset)
~se ol hirmusta kalansuanti ennen, tuosta lammista~ (vrt. vieraat pyydykset,
merrasta pitkä matka nuottaan)
~purjettuul hirmune~
~vaen koskessapa olliis sillom palio hirmusemmat aallot kun nyt~ (koskien patoaminen
=elämän vastaista, laitonta oikeassa suomessa)
~se ol hirmuisen kylymä talavi~
~sarvet hirmusen isot~ (porolla)
~se on hirmune ohukaine se revonnahka~
~voi hirmune, kahto minkä näköne taivas, siellon kauhee musta ukonpilivi~
~voe hirmunen sitä vein tulloa~
~siin ol nii hirmusast sit turnuu ja keltasii kukkasii~ (keltalieon
lehtirykelmässä)
~mie oli hirmusan, ahkera työntekijä vaikk olin nuor~ (vrt. suomalaisten
ahkeruutta hyväksi käyttävä mannesuomi, "suomen valtio")
~siell ol yöllä hirmulliim myrsky~
~o oikke hirmumyrsky~
~siäl on oikeen semmonen hirmumyrsky ny~
~kyl tälläisel hirmumyrskyl monikim miäs taas henkens mistas~ (menetti)
~älä hirmustu suotta, ei se pahua tarkota~
~siä oli hirmutonta mettää oikeej jättiläismettää~
~siell o hirmuttomia mäkiä~
~ei kuuntele hyväst, hirmutol laps tuosta kazvaa~
~mei lapsuuvvekois ol hirmuto suur näre~ (vekoissa?)
~voi hirmuto mitä jyskettä ne pitiit~ (hirvet juostessaan)
~kuu kirkkaast paistaa kuollut liukkaast ajjaa~ (vrt. pimeällä liikkuvat henget)
~mitä työ taas hirnakoitta kotta käy makkaamaa~ (lapsille)
~hirnakoevat siinä, ett on oekeih häpii kahtella, eivät muuta tiekkeän kun nauroah hirnakoevat~
(jämsän kieltä)
~ja ilkes viel ruveta hirnumaan, kuv vahinko tul~
~joka vahingolla hirnuupi, sillä menneepi hampaat ristii~
~mie taisi suaha eyle pyykillä ollessa yskän, ku tää päiviä on hirnuttanut~
(vrt. oltuani liian lähellä toisia, vieraita)
~tul toas nuita urroeta tuppaan, kyllä niitä naesia hirnuttaa~ (naurattaa)
~flikkamukulat joutuu hirraamha suuria mukuloota sylyhnänsä, jos flikka on kakarajoukon vanahin~
(mukulat ja muksut, juuren vai muksun-siian heimo)
~em mie niit hirrejjatkoi tieläk ku viistökarvi ja suorakarvi~ (hirrenjatkojen nimiä)
~hirrenkääntäjä~ (seinärautio)
~jukravita, n oli mahlottoman isoja hirrellottia~ (omilta kuulostavat voimasanat, jukra-vita)
~hirrenselekä soppii varraukseen kun käsi kinttaaseen~
~näm on ollut tämä poika ja tämä sellaasia hirrentyviä, mössälehiä~ (pienistä pojista,
nurmon kieltä)
~kun toinen hirsi on toisen seliäh niin se on hirrevvaroos eli sauma~
~joihnakin hyvin vanahois saunoos on oviseinäs ylimmääset hirret piremmällä~
~oon sitä minnäem monta rakennusta hirsistä hakatal kalakuttanna jo pikkupoejjasta lähtii~
~hirret pittää hakatan niin helemikuulla~
~perus ov valamis ja hirret ol läjäsä, salavumiestä vaim puuttuu~ (vrt. omat
ja vieraat työt, hirsimökit=vierailta omaksuttua asumista)
~ja sittes se tulleeki se kolmas vuoli sinne hirsittem pääle~
~ei se hirsi ole niinkhäm paha lahoamhan ku lauta, se pyssyy paremin aina kuivana~
~vettää pitkii hirsii niin, et huane tärisee~ (kuorsaa)
~elä ota velekoo, velekasella miehellä on aena hirs niskan peällä~ (vrt. velan
ottoon kannustava mannesuomi, koronkiskomista ja toisten työstä elämistä,
kaukana sivistyksestä)
~no, jo olliit piijaal pahat päivät, ko vet itseesen hirtee~ (orjatyön
seurauksista, suomalaiset=vapaiksi ja itsenäisiksi luotuja pohjoisen ihmisiä,
toisten töihin pakottaminen=tämän vastakohtaa)
~hirshaak~ (lihava hauki, hirsi-sanan alkuperää)
~ei se hajuah hevillä se mökki, se on hirsihuone~
~eiköön ne uh hirsihuoneet vakavammat ihimisasennoksi kun nuo lautakopitsat~
~hirshärkä~ (kovakuoriainen jolla pitkät tuntosarvet, myös hirsijaakko)
~oli iso hirsikaira, kierokaira, vintilä ja näveri~ (porina)
~melekeä hirskangas~ (melkoinen)
~hirsikello~ (kovakuoriainen)
~multapenkki tehtii nii korkia et yks hirskerta jäi maan alipuol~
~see häätyy justata että se ensi hirskerta tullee justhiisa, eikä vintilhön, elik klinkhun~
~hirskoivikko~ (pitkiä ja suoria koivuja kasvava)
~kun nyh hirskuarmast sai viistoist markkaa ja jauhosäkki makso kymmenän yhentoist markam paikol~
(mannesuomen kierosta luonteesta, kovasta työstä saadut rahat huijataan pois,
onko mikään muuttunut)
~hirslaron seinis ja nurkis~ (nähtiin sisiliskoja)
~hirsilautaset~ (hirrestä tehdyt lauteet)
~hirsilaotalla ne om pyytäneet helemie, siinä makasivat~
~on siinä suoravartista hirsimehtee~
~Tuorammäillä kasvo komejaa hirsmännikkövä~
~kuulu palaneel laajalta hyvvää hirsimännikkötä~
~isostij jymähti se kangas ku se putos se suuri mehto semmosesta hirsimännystä kenttää~
(kesyt metsot sukupuuttoon ampuneet "metsästäjät", vrt. tyhjät kankaat)
~hirsinapa~ (vaarna jolla seinähirret yhdistettiin toisiinsa)
~ainha hirsine sarrain on kestäväämp ko lauvvoist tehty~ (sarrain eli lato)
~hirsinuija~ (hirrenpätkästä tehty nuija, myös kurikka)
~hirsipaukalla lyötihil lujahan~ (lattian täytteet, isolla nuijalla)
~tuol on hyyvvii hirspetäjii, ne kuoavetuoa sit ko käyvviä tuppuoa tekemiä~
(oikean suomen luonteesta, oikeaa itsenäisyyttä, vrt. kansalta perusoikeudet vieneet
"lainsäätäjät" ja "metsänomistajat")
~kannasmoa hirspettää ol paras rakennuspuu~
~meijän väk on kai hirsipuiroossa~ (hirsiä kaatamassa)
~hirspuu~ (kolme kirkasta tähteä orionin tähtikuviossa)
~sillä kyllä sai tuommoseh hirsrakennuksen niin tarkaks ku tahto tehä~ (tappuralla)
~vanahanaikaset hirsirästähät~ (seinästä työntyvien hirrenpäiden päällä)
~hirssalvos tehtii er paikkaa ensittäi, ja siit ne lavottii oikial paikal, ja porattii kara tappiloil kii~
~hirssatka~ (hirsistä salvettu kalasumppu)
~neet teki semmos piäntä läpee, vanhoihiin hirsseinii~ (toukat)
~se on aevan hirsitakkala, joka askelella poattuu~ (lunta suksiin, nuoskalla)
~niin on hirsitakkala että ihan koataa sukset, se kum paksuksi tarttuu niin se koatuu suksi se ei pysyk kohallaan~ (kaataa sukset, pohjaan tarttuva lumi)
~hirsitammi~ (hirsistä tehty pato)
~päättys sit net tehti, laoras sit, siit hirsteost ylöspäi sit, et se laorotetti~ (päädyt laudoista,
hirsistä tasakertaan asti)
~hirsvetoo om parreet hyvät, mup puuvetoo pitkä rek hyvä~ (hirret ja puut)
~ves hirsii~ (poreilee)
~hirska ja tirsku siin nyt järkijäh koko päivä~
(lähe: suomen murteiden sanakirja osa 3)
