~mikä hirtehine sen kirvie täst yöaikan vient, ku mie illal just tähä heiti~
~no hirteinen kaikkiisa tuas mikä piti tulla~
~kato mite hirtennäistä lankoa, toine reis o paksump ku toine~
(hirtennäistä=epätasaista)
~siinä piti ollas silimuke, että siitä tuli sellaneh hirtillieru~ (paulasta)
~se panttii jäniksem polulle, se kaulasap pisti ja jäi hirtoksii~
(jänis ansaan)
~se on surmansilimukassa sillonhan se jeäpi hirtoksseen~ (rihmaan mennyt lintu)
~siihen tehtiil lenkki peähän, ja sitten siitä survastiin se, siihen tul niinkun
hirttolenkki sitte~ (jänislankaan)
~ja tehty siittä sitte tavaline niinku ansa se että tullee semmone niin ku
hirttosilmus~ (hirviansaan)
~siihen pittää tehhä hirttosolomu että pittää~
~no on tietenki joskus hirvi hirttyny hankhaassenki~ (hirvi hankaaseen?)
~ku nuorija navot, ja köysijä kierrät, varo, ettet heitä hirttäväksi,
se ei köytenä kestä~ (hirttäväksi=kierteiseksi)
~ja varastanut tääl ei kukkaan, ja jos se varastiki eikä heittäny niin kyllä se
hirtethiin, rohki~ (varastamisen vieraasta alkuperästä, euroopan mannekansojen
tapoja, varastaneet puolet koko planeetasta)
~ei sinne saa männä, omi lupine, ei millää konstii~ (tuonelaan, itsemurhasta,
vrt. noitamatkat)
~miekii sain Tuonojast hirttämäl sellase hauvi vonkalee, jott ei uskos~
(hirttämäl eli silmukalla)
~lenki kans hirttiit niitä vilisteerilöi~ (tilhiä)
~hirtetään hammas pois lapsen suusta ja heitetään sit uunin solaan~
~itikka hirttää mäkäree~ (pienempi kantaa isompaa)
~siint ei tu hyveä neulomistakoa jos o hirtännäistä lankoa, se tuluo sellaista jykäläistä~
~älä siinä hirvaile~ (irvaile)
~syksypimiillä on miusta hyvi hirvakka kulkii~
~kyllä on hirvakka lähtee lämpimästä tuommoseen ilimaan~
~talavella tuntuu lööly hirvakalta~
~alastij juostar roekuteltiin, oli se vähän hirvakkata~ (saunaan talvella)
~taittaa ollah hirvakol lihhoo~ (hirven)
~kyllä n olikki rykiväs syyshirfhak koko pevot, isot ja kauhiav väkevät~
(kolmannella vuodella olevat urosporot)
~hirvaskaskama~ (4-vuotista siikaa suurempi siika / harri)
~hirvaskulho~ (täysikasvuinen urosporo, myös hirvaskulpakko, hirvaskyömy)
~hirvasmorri~ (pieni urosporo)
~hirvasnulppo~ (sarveton urosporo, myös hirvasnulpponen)
~se syksylä kuukauvven kestää se hirvasrykiminen ku se oj jalona poro~
~kuuluhan tuo sittä tyvärtä hirvastavan~ (tytärtä, seuraavan, tapailevan)
~voatimella näky olovan vankka hirvasvasa matkassaan~
~mettäsika vartos hampaat hirveelläs~
~ne hirvenajajat, ku ne jälet löys, nii ne ajo nii kauvan ku ne saavutti hirve~
~jos ol riivannek kel niin silloil lähettiih hirve ajjuu~ (vrt. talvimetsästys,
vieras jahti, oma ajo)
~hirve ansa~ (hirven kulkutielle asetettu nuora)
~hirvenheinää~ (saniaista)
~hirvenheinä, oikein hienua ja tihiää~
~Pievilläiset ol niitä hirvehhiihtajjii~ (hirven hiihtäjiä)
~syksylä se menhään hirvijjahthiin~ (vrt. myöhäiset tuliaseet)
~hirvejjalka~ (hauen kaksihaarainen otsaluu)
~hirvejjäkälä~ (isohirvenjäkälä)
~toshaa on hirvejjälet~
~olko siinä ollenkaa järkee että nyt raotatie panna kulukemaan hirvejjäläkiä Lohvaj
ja Sirviön syvämmaehen kaotta~ (mannejen orjatyöllä rakennuttamat "rautatiet",
laittomia oikeassa suomessa)
~olihhaam miä viimises hirvenkaaros~ (mukana)
~ajas sillä yheksäm meren ylitti, hirvenkarvasella hevosella, lohem mustam muatosella~
(loitsusanoja)
~hirvenkuvavanttuut~ (hirvikuvioiset villakäsineet)
~hirvenlapsie~ (vasoja)
~hirvelliha oh harvasyistä, metälliselles se voan kuul maestavan~
~meil olih kyll ollu lupa ampua mutt emmä me ampunheet niitä~ (karhuja,
vrt. karhun heimo, ylitornio)
~ol se metkaa, monta vuotta riijjattii ja kaiket yöt hirvenaha pääl ketturoitii
ettei luult erroo tulla ei millää~ (nuoruusmuistoja)
~se on se hirvennurmi hyvin näppeetä~ (jäkki / lampaannata)
~hirvennurmi puskeupi hankenkil läpittej ja se om poroo herkkua~
~hirvennurmi on semmosta, tuolla, syvämmaan ojjaiv varsilla se kasvaa semmosta hyvin hienoa~
~Paljakkahan se on ihan kuulu siitä että siell on hirvennurmea aika vahvasti~
~hirvennurmia oli kahlata asti~
~kyllä sitä hirvennurmea on niitylä~
~hirvennurmikas on se lyhyh heinä hyvin tihheätä~ (myös hirvensarviheineä)
~koivukot ja hirvennurmikot~
~se oli semmosta se hirvennurmikko, se on niim pehmyttä~
~ja ruvettii hirvennylykyyn nii heti tuli metästä miehiä jotka sano että saako
vieraeta tulla~
~hirvempaula~ (ansa)
~hirvempoeka~ (vasa)
~hirvempoika~ (poron ja hirven risteymä)
~hirvempoloku~ (hirvien tallaama polku, laidunmaiden välillä)
~hirveruoh~ (osmankäämi)
~hirvesarveruaho~ (peltomatara)
~hirvensarvis sanovat olevan ne haarat sej jälkeh, kuinka ov vanha se hirvi~
~hirvensarvi~ (keltalieko)
~min isän käytti hirvensarvenöljyä jännetulehluksis~
~hirvensarvijäkälä~ (hirvenjäkälä)
~ku miule tul ruohtuma tähä oikiise siäree, ni ei se muulla parannu,
ku hirvesarvisalavalla~ (salvat ja voiteet)
~hirvensarvitippoja käytethiin ruusuun ja kolotustauthiin~
~viimmeks ne kuortu sillä hirvensarviöljyllä kum minä voen~
(ihottuman rikkomat kädet)
~hirven sorkat~ (kirjailukuvio)
~hirvensäärtä, peuranjalkaa~ (hauen pääluita)
~toisis päkkäris on simmost hirventakku~
~ko om mättänen niit, hirventakhein~ (hirventakkuheinä)
~hirventola~ (hirvien polku suolla)
~hirventukka~ (jouhivihvilä)
~em mie o ihlav vähää hirvevvaskaa nähnym mus sellasii vähäläntii olen nähny,
että on ku toi varsa toisen kesä~
~aijai ko se hirvevaska ol sorja, muttei laskent itsijää silittämmää~
(omat kotieläimet, vapaina liikkuvia metsän eläimiä)
~pello notko kasvo hirvevilloo~ (hirvenvillaa)
~äijä läksivä hirvistämä, saa nähr, jos mittä saava~
~mää olin tual Lemman takamätäs hirvistämäs~
~eihän siel niin korkeit kallioi o että hirvettää rupejaa~
~em mnä hirvi men yksi Turkku~ (pelätyt kaupungit, eivät kuulu suomeen)
~ei sinnep paljaij jalloi hirvennym mennä, se on nim matosta maata~
~hirvisit sie tulla yksinnäis näi pimjääl metsä kautta~
~ee sinne hirviem männäs siellä sattaa nii~
~onko se vielä niil lämmintä että sinneh hirvenii männä~ (veteen)
~mie hirviin pimiää~
~lapset ei tietänneet hänt hirvitäkkää~ (puurovadille tullutta käärmettä,
vrt. aljokäärmeet)
~se sano jot mie em pelkää mie mänen, em mie hirvii mittää~
~s ov välliin oikee hirveetä ku se mennee yli taivaan noin se leimuaminen~
(revontulien)
~se oli vallah hirveet nähräk kun se löi mujjaas~ (vieraat naisten lyöjät,
etelän mannekansojen tapoja)
~huhkaja se huutaa hirveälä äänelä~
~siinon oikee hirvejä puu, oikee vanhanaikai aljokoivu~
~ei tohri syörä vattaa täytee, silloi se ahristaa nii hirveestää~
~pikkaraise pilverretkaletta ol nin siint tul nii hirviäst vettä~
~kyllä oli hirviöitä parveja teerejäki~ (himangassa, vrt. koivumetsiä)
~oli hirviät isot tuulet~
~ja sitte rajjoahkiot joila tavaraa kuljetethin, ne on leveämmät ja hirveämät
ku ajopulkat, matalat ja~
~ahvenet on kyllä hyviä vieläi mutta ne säret on nii hirvejär ruotasia~
~missä sinnoot rypenyk ku oot nui hirvijäl likane~ (lapselle)
~teil on vishin hirveän kursikas äiti~ (kursikas eli älykäs, vrt. kursailla)
~sellane kuiva kankas jot nii hirveäm pitkält koivuu ja~ (koivukankaat)
~hirviä ku se o sorja~ (pääsky)
~voe hirveetä kun on pimmee~
~nek kypsy läpi asti, voi hirviä kö ne oli hyviä~ (yön yli kypsytetyt lihat)
~met tultti Kurjeppahnal, siit saatti kolmeh hirvej jelje~ (jäljet)
~kyl määkim melkeij joka suvi oo hirven nähny~
~jotakin ne hirvek kamo kumminkin~ (kammoo eli pelkää)
~ykstoist hirvee yhres laumas~ (myrskylässä)
~hirvii meil ol paljo~
~aja niiko hirvii hankie~ (hirviä hankeen, vanhempi talvimetsästys)
~hirvitkiiv vähenöö~ (
~ne hirvit laokkasvat poes~
~Väesäsem miehet pist hirvet kyöräks~ (kyöräksi eli lihaksi)
~jäevät ihah hirvitä viime syksynä~
~hirveh huuli ja peoran kieli ne voellev vertoja vettää~
~luullookkoon tuo nyt sillääh hyväh hirveh hiihtäväsä~ (hyötyvänsä,
sanonta)
~jos teällä saona pyhänä lämpijjää ni noapurit sannoo että,
om poejjat soanna hirven~
~kiverä teä moalima kuh hirven sarvi~
~hirvi on hyvin hävinnyn näiltä main~ (vrt. tuliaseet, metsien tuhoaminen)
~missä hirvi piehtaroepi siihen karva koatuu~
~on niitä hirvijä aika tavasta~ (sallassa)
~nyt on tänäpänä kaikki hirvet kuollu fiellassa~ (fiellassa eli tunturissa,
kuollu mihin?)
~ei hirvet lakjaal mual tule~
~ei ol last ei lammast, ei emmä hirvihammast~ (emmä eli ämmä,
emä-sanan johdannaisia)
~sie olet niiku hirvihammas~ (irvihammas)
~jos syksyl on oravahanki ni keyväil on hirvihanki~
~isänt on kai hirvijahrissa ny~
~olivatteh herrat hirvijahris~ (syysjahtien myöhäisestä alkuperästä,
vrt. vieraat tuliaseet, koirat)
~hirvijahissa sitä oj joka syksy semmosetkim miehet jotka muute ei juur
viihtim mehtästää~ (miten jahdattu ennen tuliaseita)
~hirvikaali~ (hirvenlihasta, kaalista ja ohraryyneistä tehty ruoka)
~täällä on niiv vähän sitä hirvikarjaa~ (kittilässä)
~hirvikeitto~ (hirvenlihasta laadittu keitto)
~hirvilohko~ (hirvenlihasta ja perunoista laadittu keitto)
~hirviloukku~ (hirvien loukkupyydys)
~nuop Pohojakummun nevan seuvvut ne oh hyviä hirvimaita~
~meiräm miähet lähti hirvimettähän, eikä ne siältä tuu ennen pimiän tulua~
(omalta kuulostava metsästys, poislukien tuliaseet)
~jokos se isä lähti sinne hirvimettäle~
~se naoro semmost pahhaa hirvinauruu~ (ivallista naurua)
~se on hirvinem maa~ (sydänmaa, vrt. sydänmaat selluloosaksi kaataneet mannet,
"metsätalous", laitonta oikeassa suomessa)
~ne oli löytänys semmosen kuuventoista parven, hirviparven~
(hirviparvet)
~hirvipeijjaiset~ (metsästyksen lopettajaiset)
~hirvipermanko ollus siellä makkoomassa~ (permanko eli lauma, suon laidassa)
~hirvipäälyt~ (hirvenlihasta ja perunoista laadittu keitto)
~hirvirihima~ (ansapyydys)
~hirvisaksa~ (hirvenmetsästäjä, saksa-sanalla omia lähteitä)
~hirvisarvella ku hirvillä oksat valtasarvissa etheen käsin~ (poro jonka
sarvien piikit työntyvät eteenpäin)
~hirvisieni~ (kääpäsieni)
~ollah hirvisillä~ (leikki jossa piirin keskellä oleva "hirvi" yrittää päästä
pakoon, jos onnistuu aletaan ajaa takaa kiinniottajan päästessä hirveksi)
~piru hirvisteli sitte väärän koivun takkaat sitte~ (vrt. jokin eläin)
~hirvistelivät sitä~ (isoa haukea)
~se on niim määrätön että~ (suo)
~karhu tuli sit jaa, ja hirvisti ni et mut, ei kajonu~ (hirvisti eli irvisti)
~tänäpän varmast sataa kum pilvi hirvistää aurinkoo~ (irvistää aurinkoon)
~lapsiiha silviisii hirvitellää, jot harjaukko tulloo ja pannoo konttihee~
~on nuo elokkaat nii aristunneet mitkä höitä siel metsääs hirvitelnöötkii~
(mitkähän, vieraat pyssymiehet)
~saviset pilevet sattaa, mustat muuten hirvittellöö~
~pappi sil helvetil ain meit hirvittellöö~ (pelon avulla levitetty vallanusko,
hyvyyttä teeskentelevä pahuus, rakkautta teeskentelevä ahneus,
eroakirkosta.fi)
~älä hirvittele kessää turkillais~ (pumalla turkkia liian aikaisin)
~mitä tuosta ny eeltäkäsin hirvittellee, joss ei se niim paha oiskhan~
(oma elämä, hetkessä elämistä)
~sanottii et hampaat puttoo poijees suust ko hirvitteli~ (irvisteli)
~äiti, tua Viku hirvitteli mul~
~se or rentti hirvterve elinaikaasa~ (hirviterve, terve kuin hirvi)
~älä pelottele lapsii kaikelaisil hirvitöksil~
~hirvitrupa tehtii tuohesta~ (trupa eli torvi)
~oo nii hirvittäväine ko susi lualas suul~ (susiluolat, oikean suomen luontoa)
~se tulie semmossina hirvittävinä kuuropäinä se sale, et s ei oor rauhalliist saletta~
~hirvittävä tuul käö, ee tohim männäj järvelle~
~tääll oli niin hirvittävä kevättuluva, ett oli viijjäm mökit mennessään~
~mie otin koiran kerallei, jottei hirvitä~
~miu issäi ei antant miu millokoa sannuo jot minnuu hirvitteä, mie en soant pelätä mitteä~
~hirvoskärppä~ (iso kärppä)
(lähe: suomen murteiden sanakirja osa 3)
