~ja seistaj jotta ei hisahttookkaas sitte kun se lintu siinä kuuntelemmaar rupejjaa~
(juukan kieltä)
~tästä elä virkam mittää kellekkää, elä hissaah hiirellekkääk~
~ol hilijaista yöllä, ei kuulunna ei hisausta ei hasausta~
~ol niih hiljasta, ettei kuulunna pienintäkkää hissaost~
~hiskias se ottaa tästä lonkasta~
~issiaassa on tehty kansah haateita suokanarvista~ (hauteita, suopursuista)
~hissakoitte hiljaa, kun se polku on nin liukas~
~kyl noi muuraimet on silloi hyviä ku ne on hissaleina~ (kypsiä)
~pivoala paljast, kyynärä verra karvast, alla se pane hissan tissan, päällä se
pane höyhy löyhy, syrämel se hyvä teke, takapuolel kaht parempa~ (mikä se on..
saunavihta)
~son huono hissari~ (kaira jota pyöritettiin hihnalla varustetun jousen avulla,
kehrätin)
~takhiittar hissa~ (kivitasku)
~net oo hissit jokk ei tule näkösälle, kulkevat hiljalensa ja hissaavat
ja naskuttavas sielä~ (hissit eli kummitukset, vrt. hiisit)
~kläpit eivät uskaltanheet mennä vintile milhään, kon net pölkäsit hissiä~
(vrt. pojanklopit, poika=karhuheimon lasta tarkoittava sana)
~kuolheessa on hissi elikkä manalainen, se tullee ja ottaa matkhansa~
~hissik kulkevat reisujansa sillon ku päivä on kahela karvala~
(vrt. kuolleiden henget, h-ii-si)
~siinähän on sieväkäytöksinen mies, nauraakin hissittää vaan toisten
erinomasille jutuille~
~kun tohtis hilijaa hissiä piian vierehen, jottei emäntä kuule~ (pomoilta
salaa tapahtuva oikea suomi)
~hissiäiset~ (vesiheiniä)
~hisso~ (tiheä, lyhyt ja matala salakkaverkko)
~metäksen soinnassa täyty hissoo~ (hiipiä, metson)
~se on nii hissu ettei se saa suutas auki vaikka kuinka tarttis~
~hissu~ (pienten lasten lipokaskenkä)
~se oli hyvä hissukkahiin tekijä~ (kevyt nahkajalkine, yksipohjainen)
~mihinkä ne on taas mun hissukkaani pannu, ku ei nävy~
~ei sen tyästä tahalo tulla mitee, kus soon semmonen hilijanen hissukka~
(vrt. itse tekeminen, harvan luonto sopii palkkatyöhön)
~hissukkasaappaat ol lämpymät~ (pehmeästä nahasta tehty pitkävartinen
lapikas)
~täytyy ollah hissuksien ettei laps havatte~ (havahdu)
~ole voa hissuksie ni eihä sinnuu kukkoa muistakkoa~ (hyvät neuvot)
~hissukseen pojat, ettei piaksut kulu~
~sain lonkkahani pistoksen, mutta kun mä hissuksensa suksittelin, niin pääsin kotia~
(pitkien matkojen vaaroista, terveiden puuhaa)
~hissuksensa sateloo, ei siitä palio maa kastu~
~se kävel hipsuttel sin hissuksie~ (omaa elämää, hidasta ja hyvää)
~mie ota oikei päiväpääksee ja mie pesekii pikku hissuksee~ (koko lattian,
siivouspäivät)
~se on vastasta ihat sinne pello reunaa ast, ko sit alkaa hissuksee myyvättää
rantaa päi~ (vasta ja myötämaa)
~hissuksie mie koittelen männä vua päiväst toisie~
~taitaa siitä hissukseen kesähi tulla~
~tehhää vua tämä työ nyt loppuu hissuksee ettei tapeta ihteemmö liijjalla riehumisella~
(hiljaa hyvä tulee)
~niiltä ei saanu äkäsesti mithän kysyä, ko hissukshen alakaa puhumhan, niin niiltä
tullee aika pitkältä hyvvää puhetta~ (änkyttäjiltä)
~teheskelemmä vain hissukshen~
~muistakaa olla hipo hissuksii ko peittoo määttä~ (piilosilla)
~ole hissuksii, issäes makkoo~
~ollaa tehty vaa hissuksii, että tyä piisais~ (omaa ajattelua, palkkatyön vastakohtaa)
~oleha minä tässä hissuksii jo ruvena parantummaa~
~pömäjää niinkum metijääset pesäs~
~jutellaav vaeh hissun kissuj jotta suavat muatar rauhassa~ (nilsiän kieltä)
~että vaekk os toenen kuinka löylyvä heittänä kovastin ni siell ol oltava voan ihan
hissunkissun, muuten kesällä itikat söe kovasti~ (laskiaissaunassa)
~aeka lapsiväjenni olla hissunkissun että saahaan nukkua~
~taitaa siitä hissun kissun kesäks ruveta~
~siitä se pesä alakaa sitte hissun kissun nousta~ (variksen pesä)
~vähän hissunkissum pittää pannan nuo assiet menemään ei mittäär rouhimalla~
~syärään nää marjat tääl vähis väis vaa, hissupäin~
~em mää kärs kissa hissumist~ (kiusaamista)
~toi polku on niin kaljamalla, mutta kuma hissuttelen hiljalleen niin kai siittä
jotenkin pääsen~
~miä aattelin että mitähän toi Java nyh hissuttelee~ (vrt. java-nainen)
~toiset män kovoa eellä, minä hissuttelin hiljoa jäläkveteessä~
~ei saal laulaa isolla äänellä, minä vaah hissuttelij ja taputteliv vaav vähäsen~
(pientä vauvaa)
~sievästi vettä hissuttelee~
~vielähän se muori kehrätä hissuttaa~
~kyllä se mummo vielä hissuttaa yhtä ja toesta sielä tuvassa ja kyökissä~
~hilijua naurua hissuttua ku hiirem poikane~
~tuolta männiköstä se hissuttaa risuja ja muitaep puita vaekk ei se usi
oekeel luvallistakaa~ (oma itse tekeminen, vieras metsänomistus)
~ei se pal mittä ooro ihmisten kans puhele, semmost nauru hissutust pitä~
(oorot eli vieraat)
~hist hist älkiä työ pojat huoliko mittiä, toine apaja suattua antua mitä
ei luullakkua~
~tul ny miä histaan sinuu~ (kiikutan lasta jalan päällä, käsistä kiinni
pitäen)
~tuo paitas kyynärpäät on ihan hisut, sietää sen jo paikata~
(hisut eli kuluneet)
~ja kalaki se on hittaallainen kasvaa, eikä se talavella taijja palijon
kasvaakkaa~
~hitahalliikuntaasia sen tenavakki oj järiestänsä~
~se om Pekka sitte hitahal liukas, ei siitä hikua mitääs sem matkan tevosta~
~kyllä se silti kerkiää, vaikka se vähä hitahanmoonen onkin~
(vrt. kuolemaa kohti kiirehtivät, hidas=pitkä elämä)
~se Väinö o aina nuarenaki ollus sellaane hitahantöhkä~
~se Hilima on niin hitahanverinen~
~hitoastha se liikkuukii, se veteä ku säkki vatta moata~ (lemin saukot,
montako jäljellä)
~siinä voa hittaastij juoksoo ves~ (loivassa koskessa)
~hittaastis se joulunaekunem päevä valakiaa~
~kun ei oo ennee kasvavat veret niin hittaammastis se paranoo~ (haava)
~hithastis se vaim meän kartanoltaki katuaa tuo lumi~ (keväällä)
~iltatähet kulkoo sieväst jouluu mut siit ne kulkoo hitaasti~ (sieväst
eli nopeasti)
~kukkii hittaampaa mettäsä ku nevalla~ (hilla)
~koro laulaa kuontalolle~ (sanottiin jos hidasteli kevätkehruussa)
~ahvenen kutu ei miestä hittaistakkaaj jätäk~
~hittaise työt ei jiät tekemätä mut laeskaj jiäp~
~kirppu näes ei ookkaa hitainen~
~toine oikee kasvaa sellain hitahaiseest~ (lapsi)
~ne hitailie rejen tevos, ettei tarttis eniän toista tänä suven tehlä~
(vrt. saisi)
~toine o nii hyvä marja nappija toine on nii hitasa jot~ (vrt. nopata)
~ol se vähä hitasoa tuo kevveä tulo~
~mitä sie vonnit nuo hitasast, uots sie kippii~
~pantii niitä hittaeseheiniäkkii siihe reomatismil liäkkeesee~ (jotain heiniä)
~tolokustis se tekköö, vaekka on se vähän hitakaenen~ (tolkusti eli järkevästi,
oma työ=järkevää työtä, vrt. järjettömiltä tuntuvat palkkatyöt, orjatyöllä
teetettyä ahneutta ja suuruudenhulluutta, työtä työn vuoksi)
~jouhmettäks sanotaa sit hitakasvoist mettää~
~min en tuommosilla hitaleilla tarkenet talavella~ (ohuilla vaatteilla)
~varsinnis semmosie hitaleita paljo löyty~ (kyyn nahan palasia)
~lume hitara~
~taitaa heitelläs siä semmosia hitareita vähä~ (lumihiutaleita)
~merkilliist hitautta kun kestiä päiväkaulen tehläp pien työ~ (oma ja vieras
hitaus, oma=harkintaa seuraava ripeys)
~se ol sellasta hittautta se kunimine~ (kuhniminen)
~sun housus poloves menee kohta rikki, ko se on jo hitehellä~
~siäl vähän hiteiliä lunta~ (sataa hiutaleita)
~Untoh housumpolovet oh hiteillä~
~se ei os silti aivar rikki mutta se on sanotahan sillä lailla hiteinnä~
(vaate)
~ei tään korjoomine mittään toimita, ku tää on hitelona kaikki~
~se niin hiljaa hiterööttöö~ (lapsi)
~tämä tikkuri oj jo nii hiti ilimastaanni ja kynnäspäät ihar riekaleina,
että kannattanneeko häntä ennää korijata~ (tikattu paita)
~jiä on jo iha hitilona~ (kevätjää, täynnä reikiä)
~miu röijyn ku hiki on selästä syönyt iha hitiloks~
~olepa siivolla, äläkä toisen ommaa hitistele~ (likistele)
~taesit taas ollah Hiltaa hitistämässä~
~kyll on ny hiliaasta ei tiälläkään näy hengellä hitivää~ (ketään)
~luntakiv vähä tulla hitii~
~vähä hitii lunta, saa nährä tulooko oikeen lumisaret~
~hitii vahavahan vitiä~
~hiliallensa lunta tulla hitiööttöö~
~noukin kopallisen pualoja että hitkahti~ (puolukoita)
~kun on mukautuvaa lankaa, nin minä kulon siit sukat että hitkahtaa~
~eihä se oo enneä näi vanha miehe työ kuinka sitä tulloo paljo, kuha voa tekköö
hiljoa hitkuttelloo~
~tullah hitkuttelim pimmiillä~
~tanssiah hitkuttoo~
~ne polttaa kumpikii nii hitost ku se leht pyyhkäsöö~ (nokkoslajit)
~täällä meijän kylissä oo hitsattu niin kauvvan kun nämä ja näejen isät on eläny~
(raudan käsittelyn myöhäisestä alkuperästä, oikea=metalliton suomi)
~sitä tehtiin kakskymmentäviis vuatta sitä hitsiä sitte~ (taksvärkkiä eli
tax workkia, kartanoon, suomalaisten työstä rikastuneet mannet)
~kyllä siinä vain tietää hitsisä olhens ko tuommosen lapslauman kasottaa~
~siinä sinä hitsiij jouvvut jos otat semmosev velan niskaasi~ (velkojen
vieraudesta, orjuuttamisen muotoja, laitonta oikeassa suomessa)
~kyllä se nyt antoa lumelle aika hitsijä kun noin vettä satoa~
~hitsikka ku minnuu suututtaa kovast~ (omat voimasanat)
~muuta kirosannaa hänel ei olt ku hitsuna~
~nyt se alako hitsittämhän ja aivastelemhan~
~se makuap sellaista koiran unta, se ei oo makuaja ei valvoja~
(lähe: suomen murteiden sanakirja osa 3)
