~se on hitta koira~ (naaras, vrt. hittava)
~se on hitta, hittakoiraks tääl sanottii~
~seun hittara kantana tervoo väliin~ (ihmisten väliin, välien kylmetessä)
~lenttää kuh hittara~ (kulkee joutuisasti, vrt. eläimet / linnut)
~mikä hittara hänessä liek olluk, pienestä pittäim pelekäsivät~ (lapset isäänsä)
~mitä hittaroo sinä pelekeet kun et yksin uskalla hämärissä pihalle männä~
(hämärässä liikkuva hittara)
~siitähän se ol se, hittara puuttuna sittej ja, se romus sittev vielä yöttii~
(kuolleen henki)
~jo eros hittara nahkasta~ (riitaa haastavasta)
~ite hittarakos sieltä nyt tulloo~ (tuulen aukoessa ovia)
~mikä hittara hiä män tuoho lapsee ku se ei hirvii olla yksinää~
~olii niilä hittara aikanaan~ (hittara=halu, intohimo)
~sillä on oma hittarasak~ (tekee oman päänsä mukaan)
~se oli täyvessä hittarassa~ (hyppi ja kiivaili)
~se on semmosessa lähön hittarassa~
~järvestä sai hittaraisen~ (pelon)
~voipa hitter kuitenniik~ (voimasanat)
~mihi hitin putamaa se on voint männä, vaik silmä kopras etsis ni ei kuulu eikä hiilu~
(hitin putamaan)
~meni net hittis vaan~ (nopeasti, vrt. hitaasti)
~hittitaot~ (vatsatauti, vrt. vesihiisi)
~rääkyy kun hitto~ (vrt. lintujen äänet, närhi, vesilinnut)
~ei ole kummaa kuulttu eikä ihmettä nähty, kun hitto tul rekeh~
~mäntii siintä tie mutkasta ettee päi, sielt tullookii hitto vastaa~
(minkä eläimen hahmossa)
~sit se hitto on tuol rien al, se ain jäkätteä siel~ (jäkättää reen alla)
~tule jumala auks enneko hitto kerkijiä~ (jumala ja hitto, vrt. alkuhenget)
~yks puuttuu, sano hitto kun hyttysiä luki~ (luki eli laski, vrt. alisen
olentoina pitäminen)
~mistä hitoilta noita muuraisia tulluo, nii julmast~ (hitoilta, vrt. maasta)
~ei sitä tiijjä mikä hiton ilima on huommennaa~ (vrt. huono ilma)
~nyt se hitto tul, jotta jäe puut lume alle~ (hitto tuli, vrt. talvi)
~kolome hiton suurta haukea~
~ei tule hittoakhan tästä hommasta~
~hittohaovasta ne puhhuu Kalliovuoressa~ (hiidenkirnu)
~se o nyt siit iha vissii et mie näi iha ilm elävä hittolaise~ (ohoh)
~noon sellassii hittolaisii, ettei niihi voi luattaa~
~hittolaenen kaekkiaek kul läksin tuonne~
~minä näjin hittusia eilen illalla kun tulin iltamista~ (kummituksia,
kuolleiden henkiä, vrt. hyttysiä)
~Jaako ja kaks muuta miestä oli nähäny kerran hittusia, ne oli juosta hilippineet
heinänlatvoja pitkin~ (viittaa hyönteisiin)
~ei ennääl lume hitturaa nääm missää~
~kyl siin oli kovin huano alku, mut kyl se jo hitus pittää~
(pitää hitus, pintansa, istutettu omenapuu)
~jeä järvessä alakaa olla jo hituna~
~sullaa jeä soavista kun on jo hituna~
~lumehirui tlee alas~
~on sit jo vähän maas sellaist lumen hitua~
~ei o hätee hituukaa ja tuskin tullookaa~
~ei oo mulla hää hituva, vaikka toiset luuloo nii, minä mää yhtä päiveä
niije toiste kans~ (mennä yhtä päivää, olla tasavertainen)
~niin se käy kuin hitua vaan~ (hyvin sujuva työ)
~eipä ole hitua tulla, saisikki selekhäs~ (hitua eli uskallusta)
~toppooppas vähän noita kintaankämmenii, ne on niin hituneet, että käit kylymää mehässä~
(hituneet eli kuluneet)
~kivipohja, tuohikansi, hituhatu kesken kautta~ (mikä se on.. verkkohavas)
~ei se ouh hituhaven, on se aika tavalla näykkäämpi~ (vahvistunut, kasvanut)
~rupes hitujelleel lunta~
~se on niih hitulaenen hommissaan, jotta ee sua paljo mittää aekaan kun aeka männöö
arvellessa~
~se om Poavosta tullus semmonen hitulaenen ninkun isäsäkki~
~hienuo hituletta~ (kaaputettiin lepästä, leppäruusin hoitoon)
~älä meen niin tuimastis siällä oj jäähituleita tiällä, meet selläälles~
~ei tiä lämmitä, ko tiä on näi hienuo hituletta koko kankas~ (kaukolan kieltä)
~vast ompeli tuol pojal pöksyt ja nyt ne jo hitulehtoat~
~tämä hailiverkko on jo nii hitunaine, et tämä repehyy jo kässiis~
~anna miulenniij hitune maistoo tuota siun kukkovais~
~repi lehen aivan hitusiksi~ (vieraiden valheita julkaisevat "sanomalehdet")
~veittelä vuolhaa hienoja hitusia~ (poron lihaa)
~tuo lautane hitusia varte~ (tähteitä)
~ei siin ole hituistakaan perrää~
~taitaa siin hituin sinkih näköö olla, muk kyl se isäsä näköin enämp~ (lapsi)
~se assee ei kuulu hitustakkaa miulle~ (omiin asioihin keskittyminen)
~jäe sinne hitunen tähteeks~
~ei tiijä onko siinä hitustaat totta~
~voehan se olla että siinä on hitusem Meriläestä~ (Meriläisen suvun
luonnetta)
~ei siittä saa hitusen hiukkaa, se on niin kovvaa~ (jäätynyt liha)
~kätys ja hitura soon tuo meän Jussa käsisthään tekehmään kirvesvartta~
(alatornion kieltä)
~täytös rupiaa kutuh uuret päälliset nahkasih, noon jo menny ihran hituralleh~
~älä keherää nuin hienua lankaa, sookko hituraa tuo eikä kestä mitään~
(kaustisten kieltä)
~hitura pilivi taivahalla~ (läpinäkyvä, josta sataa hiljalleen lunta)
~se ul liikuskelluk koko ikäsä yhtä hituraesestiv vaen sammaa päeväähän se un
elänyk kun toesetki~
~sillä se tuo meijän lapsi on hiturainen, kun se ei syö palijo~ (vrt. hylkii ruokaa,
ruokavalion vaihto)
~kahrenkertane o vahvema kantlankan ku yks tommone hitur lanka~ (sukkalankana)
~ku aikansa hituroottoo tuloo lopuksi kiirus~
~mennöö tämä elämä, vaekka hituroimalla~
~semmone hitusaae, koht pakkane laskoo~ (sataa lunta, pakkanen laskee)
~sattaa hittuuttaa lunta~
~mää ole hiuka semnen kippiän körräk ja ole oikke huanol hirval koko päevän töis ollu~
(huonolla hirvalla, laitilan kieltä)
~ei ou enneä hitvoakkaa lunta metässä~
~ku pikkuseh hilvaa on nii reki se pitie ollap peräs aina~ (hilva=hieno lumenhöyty)
~ei oo viellä yhtää lum hitvahtanna~
~siel hilvailee vähä lunta~
~kui toi teijä yks flik on noi valkkia laevane, koo toise ova valla mustahilvassi~
(laevane=verinen, hilvassi=ihoisia)
~pakast oo ollu jo pari yät, ilm oo nii kylmä hilvast~ (hilvast eli tuntuista,
vrt. hilva=iho)
~tuosta kankaasta eijjou poikain housuksi, se on liijjan hitvakkoo tuommosille pitäjille~
~isäs muatto toi flikk o, mut kyl se hilvalt äitis muattonki ja vetä~
~ota poes helemasta hitvekkeet~ (langanpätkät)
~kyllähän koira juosta hitveltää päivässä pitkänni matkan~
~männä hitveltää hankiaisella kun tuulispeä~
~sehän on koko uamun pikkusen sattoo hitveltännä~
~semmone hitverö se laps rukka ol pienenä, että o iha kumma ku siitä tullii nui tuhti mies~
~pootia riittää kun tuulijaespeä hitvettellöö tuolla~ (poutaan yhistäminen)
~lumi tullah hitvettää~
~lunta sattoah hitvottelloo jalaksej jälelle~
~se mies o sit mustahilvune~ (ihoinen, vrt. kantasuomalaiset)
~ei tuommosta hiuvvaketta variskaap pelekeä~
~pakkaasen poiat kravaaloo vähä tuollaasia hiutalehia~ (pakkasella satavasta lumesta)
~suuria hiutaleita ett on niinkun hahtuvia~
~hiutaleekkin on aika hassaleita~ (suuret lumihiutaleet)
~jo oamusta se alako viskovah hiutaleita ja iltasilla ol kinokset tiellä~
~siementee helepeet oo hiutaleita~ (kuusen ja männyn)
~huurupiliven hiutaleita taevaalla~
~vuolthin hiutalhet, ei se olis muuten kärissy ja kypsyny niin hopusti~ (poron käristys)
~sukat on ettei ole ko siekaliit jälel, kantapeät on iha hiutalein~
~on niinku puust puron ja hiuka peljästynny~
~jos mää päivällä hiukankik kastelen itteenin ni sit se tullee yällä se suaneevveto~
~ei käyt tuulikan kuj juur hiuka~
~oon se meän sairas jo hiukan parahneen päin~
~kohta kul lumi tuli ja niin kauvan ku hiukanki lunta oli~ (talvivuosi)
~noi marjapensaat on tänä vuonna ihan ripuskallans marjoja, niitä on niin paljo ku hiukankin sopii~
~kans hiuka erilaissi ko silakkala~ (norssit)
~tavallisen suksemporkav vahavuusia ja hiukav vahavempia~
~siel o ilema ninku hiukan kolleempata ku öylön~ (eilen)
~olempaha hiukam pahollamieli~ (oikeus pahaan mieleen)
~se ol nim pal kiltti ihmine, et niit o hiuka~
~tarttis saar jottain sualast syätävää ko hiuvastaa niin kovi~
~näläkäkö sinua hiukaa vae jano~
~nälkä pakkaa hiukaamhan~
~kattos, ku sataa lumihiuteita~
~sattaa lumhiuteita iha kirkkaalt taivaalt~ (vrt. kirkas ja kirkko,
vrt. pyhinä pidetyt kirkkaat vedet, omat kirkot=lähteitä ja saivoja)
~ko oikein likeltä kattoo lumihiuvetta, niin jo siinä on jos jonkinlaista ruusausta~
(lumitietäjät)
~semmosta hiuvemmultoa, hyviv voaleeta hiuvetta~ (hiekan ja saven sekainen maalaji)
~hiutteessa ei kasvam mikkää~
~tuossa rantahiuteella ei piäse minnekkää~ (hiuteella eli matalikolla)
~sitä sanottaaj järveh hiytteeksi~ (rantahietikkoa)
~jos ois soutana soaren nennään siihen hiuteelle~
~kyllä se on raaka maa, valakonen hiuveshieta on aivan pinnalla~
~siälä hiuteloo lunta hiliooksensa~
~hiuteloo lunta hiliaa~
~sisuksiin hiuteloo van en uskallas syyvväk~ (vrt. ruokaa pelkäämään
saavat vatsavaivat, hoitokeino=jyrkkä ruokavalion vaihto, omien
ruokien löytäminen)
~olpas se tuul lonkutellut mun venneen vesille ja tuolla selällä se hiuteloo~
~hiuvessavi~ (hiekansekainen savi)
~hiutiaa ne vaatteet kun niitä pietääj ja kulutettaan~
~ei tää oo oikiaa savia kuv vain hiuesta~
~verkot laskettii hiukeel~ (hiekkapohjaiseen matalaan)
~lähtään Härön hiukeelle uimaan~
~hiuekala~ (syyskuussa matalikolta pyydetty)
~hiuekari~ (vedenpinnan alla oleva kari)
~se on huanua hiuvvepperä johna on sitä valkoosta hiakan näkööstä~ (alahärmän kieltä)
~savipohoja oli hiuvetsavia~
~tahtoo ihaa hiuvvetak kun ei saak kallaa monneev viikkoon~
~aamul on se lum kouvaa astuu metsäs, mut iltapuolel se jo puottaa, ko lum päiväl
pinnaltaa hiukee~ (heinjoen kieltä)
~iltapuoleks hiukenooha se tie~
~ei nym mistää mitää hiukee ku aina sataa~ (sadekuu)
~kum mää aikani yritin niin kyllä se lopuksi hiukes~ (onnistui)
~hiuhtava pohjanen~ (pohjantuuli, kotituuli)
~syökeä kovas kaloa et kyl hiuka lähtöö~
~kyllä ne hiukaa vie~ (muikut)
~hiuka purree syväntä~
~väänäti jalkan, nilkjäsen hiukatus~ (hiukahti eli niukahti)
~kurjenlunta hiukailee~ (sataa lunta kurkien muuttaessa)
~siä sataa hiukailee lunta~
~semmone hiukasemise hivellys sisälmyksis kun ei maitam mikää~
(tautien oireita)
~onks niit saarekiertäjii viel, tuokaa pöytää, ko minnuu nii hiukasee~ (silakoita)
~niih hiukaissoo jotta ei huasttoot tahoj jakssook~
~kun om päevän ollus syömätän nii hiukasee että mieltä kääntelee~
~ne pualamet on sellaasia hiukaasevia~ (puolukat)
~siulapauloisa on hiukalangat, jokka kans solometaan yhteen~ (lanka jolla verkon
siula yhistetään toisen siulan sivuun, jadaksi laskettaessa)
~sehän kynsistään kiikkuu pahan iliman eillä, semmoset hiukaleet on kahem puolen joesta se kiikkuu~
(kynnekäs kuu, vrt. vieraat sirpit)
~s on niin lanipää, ettei hiuksen hiukaletta ole ko korvallisilla~
~silahkajuonesa pit olla aina kyynäräm pääsä siularihimasa hiukanuorat ja hiukanuorat
minn oom pitänyr rysisäki~ (juonessa eli jadassa, verkkojonossa)
~tuli mettässä nin kova hiukanälkä~
~haukkaav vähä hiukapalaa ennenkö lählet~
~ei näin suvella muuta ruakaa kaipaakkan, kun saa jotain hiukapalaa, että vesi maittaa~
~hikikoevu on kankkeampi aena ja hiukkaampi~
~hiukatalavi~ (nälkätalvi, vrt. vuosi)
~no te olitta semmosia hiukatikkuja~ (nuorina tyttöinä)
~lähtöö siitä hiukea kum ma nuo kalat paestan~
~tuokoa silakkoa, hänell on nii hiukia nälkä~
~taevas on hiukeassa pilivessä, on semmosta valakeata hohkaa~ (ohuita untuvapilviä)
~hiukea on semmonen ku ei soata vettääv venettä, ei oop paras puttous, mutta sen alla~
(matalikko, kosken putouksen alla)
~Kapsajoki, sepä on melkhem päästhän semmonen ettei ole isompikivisiä pohjia, se on vain
semmosta hiukeaa~ (hiukeaa eli matalaa)
~kyllä mie nämäh hiukeat saatan yksinki sauvvoa~ (sauvotut jokiveneet)
~siinä on mukava hiukee ranta~
~poika on taas konttinu jott on aiva housunpolvet hiuki~
~hyvä rokki mutta hiansuut hiyki~ (rokki eli takki, vrt. rotsi)
~tua tenava itköö aivan hiuki henkensä jotta se viimmeen nihkee~ (hirven heimo)
~annas kumma parsin ne hiukiommat sukkas ennen kun ne vallan hajoo~
(itse tehdyt=arvokkaat)
(lähe: suomen murteiden sanakirja osa 3)
