~ei hiukast voi mittä antta, see loppu sit kaik~ (vrt. liikaa kahmineiden
"hyväntekeväisyys", mannejen koko elämä teeskentelyä)
~anna yhre hiuka orottaa, et se ruaka kerkee jähtyyn~ (pöytyän kieltä)
~piänt palkka mää ole saanu, mut ole vaa siitäki hiukast viäl koettan säästä~
(vrt. maksanut pientä palkkaa, elänyt suomalaisten työstä)
~hiukka ei piisoa vaik siunatkuo~ (hiukka eli vähä)
~jokii hiukka paa jauhoja taikinaan, elä paljo paa~ (omat mitat)
~se puhele mitä sylk suuhun ajele ja vesi kiälel vetele~
~ei meitä venäläinen auttant, inkerläisii, ei hiukkaa~ (vaan varasti
inkeriläisten maat ja liitti ne pahuuden imperiumiinsa)
~tokko hiukkookaak älyyt hävetäk, kun semmosen vahingon teit toisillen~
(järkevään elämään opettaminen)
~se on hiukan verran käyvempi juhlaen eillä~ (sopivampi, käydä kylässä)
~mää meinain neuloo hiukka pyhänä~ (omat pyhät, työntäyteisiä)
~see ol vaa jossai, hiuk erinäisis paikois~ (pääsiäisvalkea,
päivän paluun aikaa)
~ja se ol hiukka oorompulskia makust~ (voikukan juurista keitetty kahvi)
~ku ol suvi aika, taik simmot hiukka syksym pual~
~mä olin siäl hiukka kolmat vuatta~
~ollaan niin tuttuja ja hiukka heimoja~
~se on hiukka minul sukuu~ (vähän, kaukaista)
~s oli talvet aina siinä pikkasesa huaneesa että hiukalla puilla tuli toimee~
(pienet huoneet, paremmin lämpiävät)
~hiiri see hiukkahammas, annam muller rautahammas~ (maitohammasta uunin
taakse heitettäessä)
~hii, hii hiukkahammas anna minulle rautahammas~ (hii-ri, vrt. hii-si)
~panehan nyt vielä yks hiukkainen suoloa, niin sitten se oh hyvveä~
~on se hiukkasta pitempi Vuokattiin~ (pitempi matka, sotkamosta)
~tomuh hiukkanen~
~ei nuo tuovertast lumhiukkast tunnu missiä~
~joku pölyhiukkanem meni silimääni ku sitä niin karttaa ja leikkaa~ (vesi vanhin)
~jopahan alako puttoellal lumihiukkasia~
~josko tämmösestä hiukkapalan tahtos ottaa~ (vieraalle, vähästä tarjottaessa)
~mua alkoo niin kovaa hiukkoomhan kun molin koko päivän syämätä~
~oli niin kylymä jotta lumia hiukkoo mettumaarina~ (juhannuksena)
~näyttää jo hiukkoova lumia taitaa tullap pyry~
~taitaa siitä ruveta tulemahan talavi ku alakaa nuon lunta hiukkoomahan~
~ku o hiukia nälkä ni sillo hiukoi~
~Mar sano issiää hiukova, mie neuvoi häntä syömää suolasta, ni kyl kärsittää~
(helpottaa, jääskin kieltä)
~mukulakki seisoo ohkaaset tantun härvelit yllä vaikka kovaa tuuli ja vähä luntaki hiukoo~
(mukulat, vrt. muksut, juuren vai muksun-siian heimo)
~lunta sielä nykkih hiukoo~
~nyr rupes vähä lunta hiukoon, mahtaako tulla oikeen paha pyry~
~kyllä siä vähä lunta hiukoili~
~pitää ottoa hiukomapalan, kun niin hiukoo~
~otat vähäh hiukopalloo, niin kauvvan ku ehtii joutuvap päevälline~
~ketreä ketreä silkkilankoa, hienompoa ku hiuksekarva~ (hämähäkille)
~hivoksenkiärtäjä~ (peukalonpään kokoinen kovakuoriainen)
~hiukseleikkaaja kuteloo, katso jottei mää siu hiuksiheis~
~meil saaottii a se o lotokkaine, ol se siit hiukseleikkaaja tai kullahuuhtoja,
tai sittasompulaine~ (kovakuoriaisten nimiä)
~kevväil ol kaikis semmosis lauvois hiukseleikkaajii~
~miks sie et huitase tuota hiukseleikkuajua pois palttois kauluksest, ko sakset
täyttiät kohta hiuksii ast~ (vrt. pyhinä pitäminen)
~hiukseliippaaja~ (sarvijaakko)
~hiuksemartaat~ (hiusten ja otsan raja)
~vanhemmiten hivukser raja nousoo~
~hiukserranteiss ol hiuksia~ (ranteissa eli rannoissa)
~siut naijoa etteä ko hiukse ranta o ylleäl~ (ranta=hiusten ja otsan raja)
~lapsella on hivukseva pää kur rinttaa korventtaa~ (lasta odottaessa)
~ne o nin kalssioi hiuksi mum pääs~ (kalssioi eli paksuja)
~miästen hiukset tuuleen, naisten hiukset tuleen, ettei pikkulinnut varpaistas sekko~
(pikkulinnut, vrt. sukulaisten henget)
~pantiih hivuksia sekkaan siihev villaan~ (kehrättäessä, vrt. vanhemmat kuidut)
~hiuks ku män kippurua vettäis nii sillo ol kunneton, jos ei mänt nii siit ol
hyvätahtonen~ (kunneton=kipakka, tulinen)
~vaikka miulla ei ois ku kolme hivusta niin nekin tikutan ja panen nupulle~
(tikutan eli letitän)
~kiviaettoen kolloon ol vienneet hivuksesa~ (vanhat)
~muret tuo mustan karvan ja huoil harmoa hivukse~
~sie olet sinnikko ihminen, sulla lyö kierhon hiuksen~ (kihartuu)
~hiyksiä ku ne ensin on selitetty, panhaan villain seuhraan puolet tai kolmasosa~
(hiuksia villan seuraan)
~saa mennä naimissi jo kos hiukse ulettuvas suuhu~ (omat naimaluvat)
~päivä oltiij jo hiukset hajjaalla naisekki että pellovat säily~ (laskiaisena,
pellava=vieras kuitu)
~hyykseskin on taas niin takkuusen näkööset kunei oo monhen päivhän suittu~
(laihian kieltä)
~flikat on pitänyn nuan kaharella piiskalla hiuksiansa~ (piiskalla eli palmikolla)
~hiuksek kasvo kum paljaim päim pihallem meni sateesee~
~ei sais lapse hiuksia kampata eikä leikata ennenkun se tuli vuolev vanhaks~
(vrt. hiukset henkisielun sijana)
~pelästyin niin että nous hivukset pystyh~
~voita sitä enner ruukattiiv vetästäh hivuksiin~ (vrt. eläinten rasvaa)
~panka piiska että hiykset hopumastik kasuavat~ (silmukalle käännetty palmikko)
~meijä äitil ol ni must hius~
~hiukset on taivahalla, saap panna merkille että nys saa kalaa~ (hiusmaiset pilvet)
~sen tietää ko vain nostaa taivaar rannalta hiukset, nii se tietää hyvvää tuulta yöksi~
~kyllä seon kans sellaista hivukseh halakomista~ (turhan tarkkaa)
~pitäkää työ vaa se täheraha, ei toimita hiuksii halkomaa~ (vrt. rahasta riitelevät mannet,
suomalaisten vastakohtia)
~ei sen tarvi olla niin hiukselleen~
~ee ne kovim mustahivuksisesta oot tykännä~ (vrt. me)
~taevas o nii hiuksine, et tulek paha ilma~ (hiuksinen eli viirullinen)
~ku taivas on oikei hiuksisesa pilivesä nii se tahtoo ollat tuule eeltä~ (säätietäjät)
~kyllä sillon sitte kova hiuku naisväen pereen~ (vrt. hinku)
~em minä semmosia hiuvu~ (halua)
~mun oli jo niin kova nälkä että minä söij jo vähä hiukupalaa ennenku toiset tuli syämään~
~kuv vaate on oikein hiulaksi piretty se on sitte paha korijata, joko häntä parsii taikka
paikkaa~
~se vanha raiti oj jo ihah hiulana, ei se ennää mittääm pilä~
~pannee nuo hiulat verkot siulalle sielä net menevät vielä täyvestä~
~hiulempi verkko otta pienemän kalon~ (tiheämpi)
~eij oh hiulassu ennee yhtääs syvä alloo~ (sydän alaa, vrt. vatsan kääntyminen)
~siin on hiulakka verkko, ei sitä siika näe~ (ohutlankainen)
~siin ne fiulaa pitkim maantiätä ja vartoilee poikii~ (tytöt, nuoruus=lemmen aikaa)
~päivä hiuloa jeätä~ (hiulaa, sulattaa)
~mitä sie siinä aina hiuluat, ois häntä välistä paikollaa~
~tuuli fiulaa lumen pois tieltä~ (fiulaa eli hiulaa, f=h, vrt. samojedin f=p)
~sillon se hiulaa~ (keväällä, kylmä tuuli)
~kesthä se jiä eile, vua ei sin nyt enniä uo mäntyy ku on tuult~
~tuul hiulua vesise jiän pija heikoks~
~jäähiyle~ (hiyle eli rae, vrt. hiusjäät)
~hiylheet ensin väylässä hiylehtii~ (joessa, veden jäätyessä)
~tuultah hiulottaa~ (tuulee hiljaa)
~nyör ei pysy peällä, kuh hiulu niv väpätteä~ (hiulu=rukin pyörä)
~silloon hiulut pyärii Kyröön maantiällä, kun Iikun-Liisu ja Hoikan-Maiju olivat mun kärryylläni~
(länsi-suomalaisia nimiä, nen-pääte=idästä)
~salamen niityn tiessä oli sellanel lellu kohta, että siihem painu kärryhhiulut ihan kappaa myöt~
~hiulut ol semmoset mihi pantii ne niijet riippumaa~ (kangaspuiden niisien kannatusorresta
riippuva laite, johon niisivarret yhdistettiin nuorien avulla, vipusimet)
~hiululoist männiit nuorast niisvarpasii~
~laeta tuon kiven etteen roti ja kekota hiululla sen peältä tuota kiven persettä~
(hiulu=vipukanki)
~ne pittää ollah hyvih hienot hiulut~ (onkivavat)
~vai hiului sitä teillääk on koko talavi poltettu~ (puiden latvuksia)
~katkase tuo hiulu pois, niin se ei ou niin pitkä~ (puun ohut pää)
~niit tulee niit kuareeh hiuluja välil ku männynneulasia~ (pieniä kuoreita)
~se on sitten korea toi hiulu, se on kun tähti ikiän~ (hiulu eli lumikide)
~se riippuuhik kynsistääl luminen kuukaosi, niistä hiulun nenistä~ (kynsistään riippuva kuu,
tietää lumen tuloa)
~tuolla on kansah hienoja hiuluja tuolla etelällä päen~ (hienoja valkopilviä)
~söiv velliä leiväh hiulusen kans, mut ei sekän oikeim maittannu~ (velliäja leipää,
pelkkää viljaa)
~muutameh hiuluin hartijoil~ (lumihiutale)
~lööki hiuluvie aena lommaa, lautaselles sillä keino aena latjattii~ (löökin
eli sipulin viipaleita, silakkakerrosten lomaan)
~hienot hiuluvat löökistä poikkitellaa lähetääv vuolemmaa~
~syös sinä hiuniainen, että kasvat ja pysyt tervenä~ (lapselle)
~jo joen jäät alkaa hiuvota~ (sulaa)
~paa jääkkäist kalat hiukoomaa, jot saat ruokituks~ (sulamaan, peratuksi)
~lum ko on hiuvont jo ni on syntynt tiehe uhamii~ (valkjärven kieltä)
~mua hiukuvua jiäst ja rouvast~
~usve hiukovoa~ (usve eli huurre, puista)
~hyvin hienoa vittie sattoah hiuvotteli ja tähtiekin näky niin sanottiin
että läpi tähtiisäs sattaa~ (puolangan kieltä)
~paljoha se o hiuvottant eilispäivännäi tuost mäkrinnast lunta alemmaksi~
~syväkuil ko hiuvottaa, ni o pitkä kevät~ (sulattaa, tammi-helmikuussa)
~mänkää ennenko päiväpaiste hiuvottaa tien märäks ja alkaa upottaa~
~jiäpurruat on räystäis, päivä jo nii hiuvottua~
~päivä ko hiuvottoa sielt, se alkoa juossa alloa~ (vesi rinteeltä)
~yöl vaik o kylmä, ni päiväl hiuvottua~ (kevään ilmoja)
~toesem päevä hiuvoittaa, toesem päeväm purkuvaa~ (pyryttää)
~jo se aurinko päiväsyvämel hiuvottaa sen verran jot räystäilt ves tipahtelloo~
~läpi tähtiisäs sattoah hiuvottaa tuota pakkaskitkuo~ (kitkuo eli lunta)
~pikkuineh hiupale ol kuuta jo illalla~ (uusi kuu)
~ei näkynnä aoringosta kum pien hiupalev voa~ (pimennyksen aikaan)
(lähe: suomen murteiden sanakirja osa 3)
