~laskuja~

 ~siin o hiuksheinikkota ja ahveheinikkota~ (vesiheinien nimiä, kuivattu ja poltettu poroksi jolla pesty hiuksia)

~tos käres kasvaa viel hivusheiniikih, nii lujaa heinää pitkiv vettä tos rannal ja ku otat kätehens, nii on ku hivuksii~

~hivusheinät kasvoa järvessä, pitkin veem pintoa~

~lihvaheinäks sannoovat toeset niitä hiusheiniä~

~siellä ku ol niitä hiusheiniä, näem pitkiä semmosia huiluja~ (rantaniityllä)

~hivusheinä räpsöttää veempinnalla~

~sillon otalta niin korkee hivuskamara~ (kamara eli raja)

~hivuskapsijaenen~ (hapsenkakkiainen)

~mullekkit tuli niil lämmin että vesi tippu joka hiuskarvan nokasta~

~kaik hiuskarvad noisot pysty~ (inkerin kieltä, viron kaltaista)

~jos hiuskarvankua ver oisi astunt sivvuu, silo oisi puont rotkuu~ (omat vaarat)

~se ei antasi hiuskarvaakaan toiselle, niin saituri ihimine~ (vieraat piirteet)

~henk ol iha hivuskarva varassa~

~no ei se nii hiuskarvam pääl ol~ 

~se kun piiskalah hiuski pihlajapiiskalla ympäriisäs~ (tietäjä)

~hiuksikoskelo~ (tukkakoskelo)

~Johannalla soli niin pitkä hiuskuontalo, että se yletty ronkkaan asti~ (lonkkaan, r=l)

~olihas sillä paksu ja kommee hivusletti~

~hiusmaartio~ (hiusraja / hiuspohja, vrt. martti, martta)

~hivusmakajas~ (hiustukko)

~sitä sanotoa sitä ohta ja hiuksii raijjoa hiusmarraks~ (vrt. marraskuu, rajakuu)

~minulla kans on jo tuo hiusmarta siirtynyt kauvaks, melekeen pääkukkuralle~

~kyllä on komii imeine, ku hiusmartoki on nii lähellä silmii~

~minull on semmone iho jotta tästä se, hivusmarrosta kutkkuu villaneh huivi~ (villaa hylkivät, vieras kuitu)

~jolla on allaalla hivusmarto, se on haoskempi nähä~

~sillä om paljoj järkiä jolla pitkällep pistää lahet hiusmarrossa~ (lahdet ohimoilla)

~mull on hiusmarto yläällä, sillä minä elän nin kauvvoin~

~tuola se menee hiusmartoo pitkin paikasta toiseen~ (päänsärky, sijainti kertoo syistä)

~hiusnahkahan tulee heleposti köhönää jolsei sitä vain siivua~

~piethin hiyksineuloja~ (hiusten kiinnittämiseen käytettyjä 1-2 haaraisia luu ja puuneuloja)

~misä mnuun hiusnuaranin on~

~hivusnuppu~ (sykerö, nuttura)

~Allil ol nim pitk hiuspalmikk et ulettus persse al saare~ (saakka)

~Iita tuoppa se minun luinen hiuspiikki, käärin palmikkoni siihen~

~oivoi kuka on katkassu hiuspiilinin~ (luinen tai puinen hiusneula jonka ympärille palmikko kierrettiin nutturaksi)

~tuosahan on semmosta hiuspilivijä~ (hiusmaisia pilviä)

~miul o sellane hiuspyörtäjäine~ (pyörre)

~niin kivisti päätäin mut kun tuast hivusrajast hiaron hivuttelin niin heitti valtaa~ (vrt. ohimoista, oikean hierontakohdan löytäminen, monet päänsäryt lähtöisin niskasta ja hartijoista)

~meijäv voarilla ol kovi ylläeneh hivusrajjaos~ (hiusraja)

~toisek kuto hiuksirasoja, sillaikin, että pani hiukset ninkun eri sääks siiher rinnalle~ (hiukset säikeeksi, langan rinnalle)

~se hiuksirihimalla vielä pitkäm palamiko~ (sitoi)

~hiusrinkki ja korpeli, se on tämä sama kasa~ (hiusnutturan nimiä)

~särje ova niin kamali kaloij siit ko niis o niim paljo semmossi piäni hiusruaroi~

~syä vaa, ei tommottet hiusruarot mittään meina~

~siinä isossa hauvvissa on nii paljo hivusruotoja jotka minä kyllä pureksin ja nielen kaikki~

~mitäpäs se merkitsöö ku tän jäi pien hiukssaikura~ (kammatessa, kaikesta poikkeavasta ennustetaan)

~hivussuikula ol lapsen silmil~

~hivussuortuva on tuppu hivuksii~

~hiustenkiero~ (hiuspyörtäjäinen)

~hiustevviirusta ottaa kellertäväksi, kun om matoja, ja silmät käy häteläksi~ (viirusta eli rajasta)

~tuo meän tyär sikiö synty aivan paljaspäisenä, ei hiuksen hiusta ollu, mutta nyh oon tuomonen hiusturkki päässä~ (si-ki-ö, minkä heimon sana)

~hyvä muisto joll om pitkät hiuksiuopajat~ (hiuksettomat lahdekkeet ohimoilla)

~tua ne hiuksivanttuut~ (villalangasta ja hiuksista kudotut lapaset, vrt. rasa, tumppu, karvakas, kinnas, tikkuri)

~ne oli oikein avullisia semmoset hiuksivanttuhuk ko ne ei kastukkaa~

~Mikon pailat ovat ihan hiutia, ei niistä o enää pittoo~ (oriveen kieltä)

~syväntä hiutaa, kun on nälän rotjakka~

~kyllä toas näläkä hiutaa elantoo~ (oikeat ongelmat)

~on siäl jo ruvennu vähä hiutailemaan~ (satamaan hiutaleita)

~kun keetät sitä marjapuuroo, niin paa tuota hiutalosokerija siihen~ (omat marjat, vieras sokeri)

~siä hiuteilee nyv vähä~

~neton jo niin hiuteimet, ettei kannata koriata~ (vaatteet)

~soavissa on hienoa jeän hiuteloa~

~ihlan hiuti ovatten nää riemun kulmat kulunnehet~ (riemun eli huivin, vrt. liemun)

~oli nelijä poekaa parraemmillaan niin siinä mennee hiuti talavesa usiammatki housut~ (pojat parhaimmillaan, lapsista ajatellaan hyvää)

~kyllä ne nuokki kengät ovat kulunhe niin hiuti, että nep pitäs kohta solata~ (solata eli pohjata)

~kursi sukista hiutit, että ei vilika potut sukkasilla kävellessä~ (pottuvarpaat)

~talvee se teheskelee, koska rupes lunta hiutii~

~siellä hiutii hilijalleen lunta~ (talven taikaa)

~muuan hiutiainen, ei kelpaa mikhä ruoka~ (vrt. suolisto ongelmat, monien syynä liian kauan kestänyt väärä ruokavalio)

~hälle ei saa vahvempaa ruoka menemhä, kun nuita hiutiaisia se hakkee ja kumuaa~ (hiutiaisia eli välipaloja)

~sullaha on hiutinaiset sukat, pitäs kai kutuva jo uuvet~

~siä alko taas hiutoov vähä lunta~

~ei noe housumpersukset ilem puhk om mut kohin noo hiutunnu, että päevä läp näkyy~ (hartolan kieltä)

~no jopa se uli hiutunu, em mitenkää ollut tuta entiseltä näöltä~ 

~ne ree aisapuut tuokaa tuppaa hiutumaa et lähtöö kuoret paremi niist pois~ (koiviston kieltä)

~valkossi kun hiutuka, pehmussi kun haituva~ (hiutuka eli suovillat)

~hienoo vihnettä siihej jiä, se pittää sitte korventoo, se polttoos se hieno hiutuva poes~ (kynitystä linnusta)

~se tul nii kipakast et pan vua hiuuu~ (syöksyvä kanahaukka)

~tuuli vai uluvo nurkissa että hiuu~ (elävä olento)

~kuhuhuh hiuush hiuush~ (kuhersi teeri)

~ei kuul hivahavaust~

~ei ol yhtän tuule hiva~

~olthin hiljaa jottei kuulunu hivahrosta~

~se ol vaa yks hivaus kun se tul valmiiks~ (omat mitat)

~näin sitä vaan hivahlokselta~ (vrt. vilahdukselta)

~toe pentu ei sittem makua yhtä hivahusta ilema soutamata, koko aja sool yläällä, ei se yhtä hivahusta nukkunnu~ (vrt. jotain vikaa nukkumapaikassa)

~se mennäh hivahti ett ei kauvan kestäny~

~laulua pitämätä ne meni yhtehen niin että hivahti vain~ (vrt. lauluhäät, yhteen laulaminen)

~s on sitte soma tuo tuulenväryväinen, en tiijä, että sen lempoko sen tekee, ko ei tuulikaha hivaha~ (aaltoliike tyynessä vedessä, vrt. väyrynen)

~palo se kuitennii, vaikkei se muuta ku hivahti uunin kuppeesee~ (käsi)

~karamättääseen kun viikatteesa hivvaottaa~ (kara eli karhunsammal)

~saha kun hivhauttaa se tekkee semmosen sälöhaavan että on huono paranemhan~ (vieraat sahat, vieraat vammat)

~sil ko voitoa ulkopuolt hiuvvauttoa ni se lähtyö pois~ (tikku ihosta, hylkeenrasvalla)

~anna mi hiuhautam pikkusen tervaa sinunki sivakam pohjiisti~ (tervan käyttö, omaa vai vierasta)

~hivvauta lissee yllykettä taikinaan~ (yllykettä eli hiivaa)

~kanttooh hivvautti tuonnek Kastellammin kankkaalle~

~laoloa hivvaottanna siinä~ (porstuassa palokärki, eläneet ihmisten lähellä)

~ja mies ei soanukkaas suksijaam pijättymään kum myötäsessä laskeah hivaotti vaej jälessä~ (kuusamon kieltä, ei hoota)

~hiliakseen hivaili lunta~

~aamupuhteella hiukan hivaili lunta~

~aika hivakka ku se läks~

~siin ol hivakka~ (saada kaadettu hirvi rekeen)

~kyllä se tuolla koulun pihammoalla on vältunnilla emä hivakka~ (lapset=osa skoulujen julkisivua, tarkoitus antaa parempaa kuvaa sisällä tapahtuvasta aivopesuoperaatiosta)

~otitpas siä suureh hivakan, ku et siä jaksa sit kantaakaa~ (hivakan eli taakan)

~mie otan hivakan selekhän~

~kävipä tuossa salamen korvalla vinkerä tuulen hivakka vastahan, että ihan meinas takasin viijä~ (kemijärven kieltä)

~kylläpä käy hivakka tuuli~

~suap hivakassa unessa ollat tuossa sänkyssä ja sen kuuloo ku se kumpuvvaa~ (pohjonen, revontulista puhuttaessa)

~kyl ne humalikkoat hivakoisiit siel talkois, ja miultkii löivät silmä mustaks~ (elämää juoppojen keskellä)

~minnu aih hivaltello, niku luhalla leikkaja~ (vatsassa, vrt. vatsahaava)

~ko vihta on ja sillä hiuhauttellee~ (paranee ihottuma)

~hivautella norpanrasvoo ja kalanrasvoo~ (parantamiseen käytetyt rasvat)

~on lunta hivvaotellu~

~niin kirkkai kom pakase hippe~ (hippeet eli hiutaleet, kiteet)

~siäl o jo joku lumehive tul alas~

~taita ruvet talvi tekemä kosk lume hippe käyvä joh~

~ei se tavalist pyrytyst ol pakashippei vaa tule~ (pyry ja hive)

~oikken karvlakin kokkossi hippei~ (ohoh)

~onhan se vähän satanna lumen hivettä~

~näky kuuran hivettä~ (aamulla maassa)

~ei oo enää hälän hivettä putoomisesta ku päästiin koville maille~ (kovat ja pehmeät maat)

~tomun hivettä~

~ei käy tuule hivet~

~tuo ves eij oo oikei selkiää, siint jääp ain sellasta hivettä tuoho ämpäri pohjaa~

~se on tult nii hiveettömäks, jot se ei tarkenis enää talvella tuvasta ulos lähtii~ (kylmän arkuus, vanhuuden oireita, vrt. verenkierto)

~siin on hyvi hivel mies ei silt sua loppu selviä mistiä asjast~ (rautuan kieltä)

~hivellys on sammaa ku vesijahmaki~ (hiukominen, närästyksessä nouseva happo)

~tuli nii paha hivellys rintaa, ku olej juannu paljo vettä, mut en o mitää syänny~

~hivellysheinä~ (kierrettiin hiveltyneeseen käteen)

~kyl mää hivellyslankam muistaj ja näinkij jonkur rantteesa~ (heinä lankaa vanhempi)

~ossaaks snää tehr hivellyslankansolmut~

~se oli hivellysnauha jonka se sama ämmä sito ja pani~ (vrt. noita)

~työssä ku käsi kippeety eli hivelty, nii siihen tehthiin hivellyssie~ (oma itse parantaminen, arvauskeskukset ja sairaalat=tarpeetonta teeskentelyä)

~kun konttiski hivelyttä ni ei se memp pois sialtas ku suane väänättävä vaa~ (suonet eli jänteet, vääntyneet)

~hivelytin jalkan niin pahaste, ete ol pääsny mihinkä~

~kovin hilijasesti se hiveli sitä kipeetä paikkaa~

~lämpösestis se tuulehenki hiveleeki~ (suvituuli)

~ko ol oikee tyyntä monistelle, ni oikee se siins jot silmää hivel~ (järven selkä) 

~se koskooh hivelöö selässä~ (mistä kohtaa)

~sitä ei heikko hivele~ (rohkeaa)

~minä pistelin puuroo sillä varalla ettei minuva heikko hivele yhteen ruppeemaan~

~sielä tulla hivelöö lunta~

~se hivelee ko ei oikein näjekkää~ (sataa sakeaan lunta)

~kylömä hiveloip jalakoja~

~iham poltti ja hivelsi~ (suonta vetäesssä)

~se voa hiveltää niitä jäseniä~ (särkee lievästi, vrt. nivelkivut)

~kun se iham myöttääsäh hivelttää ja tunttuu~ (käsi, vrt. murtumat)

~on nin kova tuuli että ihan korvia hiveltää~

~hiveltämmään lupas lähtee kohta, kun vaan heittää sen verran lumenhitua, että reki luistaa~ (hiveltämmään eli liikkeelle)

~työ tanssiih hivelittä~

~toine suksii kans männä hiveltää mäistä allaa~

~tästä se hivelsi mennä, että utu kehräsi perässä~ (utu eli pöly)

~on se tuo tyttö koko hiveltäjä, ei siltä selevii mittää~

~jopa ossoo sattoo hiveltee hienosti tuota lunta~

~ei se sun kätes mittäm pois sialtas ol, hiveltyns se o~ (hiveltyny eli niukahtanu eli nyrjähtäny)

~ko rantet tuli kippeeks ni stä koitettiij jos se narisi ni siinä oli narri mutta jolsei se narissun ni s oli hiveltyny~

~kun se kerran hiveltyy nin se ussein hiveltyy pienesäkin työsä ja se on sitten kipiä ja ajettuu~ (vammojen luonteesta, mikään ei parane ennalleen)

~suoni mulla pahasti hiveltynny~ (suoni eli jänne)

~on nii kuuma et iha hiveltyy~

~on jano että hiveltyy~

~kyllä minä oon ollu taas täsä niin lujalla, että ko tahtoo aivan kerrasahan hiveltyä~ (hiveltyä eli nääntyä)

~en lähe, ei vaikka hiveltys~ (vrt. vieraaseen pakottaminen, monissa perheissä pakottajina omat vanhemmat jotka eivät halua lastensa poikkeavan muista, puhutaan sairaista rakenteista)

~mie ku en syönt koko päiväs en suurukse murruu, ni alko hivelöittiä rinna alt nii pahast et ol sut sut jot piäsi kottii~

(lähe: suomen murteiden sanakirja osa 3)